Liesjärvi on ja pysyy sydämessäni. Mahtava kohde yksi parhaista koko Suomessa. Harmi että jätti kylmäksi.
Reittejä pitkin ei kannata kävellä. Vaan suoraan kairaan. 10vuotta liesjärvellä asuneena. Hyvää joulua!
Kiitos kommentista Markus! Olen varma että minäkin löydän Liesjärven vielä. Seuraavan kerran menen ajan kanssa, jonka jälkeen teen lopullisen päätöksen onko Liesjärvi minua varten vai ei 🙂
Liesjärvi on omalla listalla, nyt ei odotukset ole kovin korkealla, täytyy ottaa reitiksi tuo Kyynärharju, kun moni näyttää sitä kehuvan. Tuolla perinnetilalla käytiin aikanaan veneellä siskon perheen mökiltä, voisin kyllä senkin päivittää mieluusti. Somerolla on kyllä muutamia kivoja käyntikohteita.
Somero jäi minulta kyllä tällä reissulla muuten näkemättä, vaikka tekstin alku saattaa antaa viitteitä toisesta. Hieman harhaanjohtava. Mutta Liesjärvelle minäkin annan taatusti vielä toisen mahdollisuuden. Kyynäränharju on varmasti hieno, niin monet sitä tuntuvat kehuvan
Perinnetila kuulostaa vähän samalta kuin kotiseutumuseot eli kun on nähnyt yhden niin on nähnyt kaikki. Somero ei ole minkään pääväylän varrella ja ehkä sen sijainti on sen takia monelle vieras. Olen myös saanut huomata, että sinne on hyvin vaikea matkata julkisilla.
Mulla on ollut Liesjärvi ja Torronsuo reilun vuoden ajan listalla, koska tytär asuu Tammelassa ja sieltä käsin olisi helppo lähteä retkeilemään. En ole jostain syystä saanut aikaiseksi ja tätä menoa hän ehtii muuttaa sieltä pois, ennen kuin luuni sinne raahaan 😄 Onneksi kansallispuistot on ja pysyy.
Liesjärvestä en olisi huolissani mutta Torronsuo kannattaa kyllä käydä kurkkaamassa. Nyt ruska-aikaan varmaan vielä parhaimmillaan. Niin ihanat värit siellä!
Oli virkistävää lukea siitä, että suomalainen kansallispuisto voi olla myös tylsä. Pidän toki suomalaisesta luonnosta, mutta aika monessa kansallispuistossa on kyllä myös keskenään aika samantapaiset maisemat. Ehkä se on korostunutkin tässä koronan aikana, kun matkabloggaajat ovat hehkuttaneet kansallispuistoa toisensa jälkeen, mutta kuvista olisi mahdotonta erottaa, että missä puistossa oikein mennään. Järveä ja metsää eikä edes kovin vanhan näköistä metsää. Hieman kärjistäen toki. Liesjärven kansallispuisto kärsii kyllä varmaan myös nimestään. En tiedä mitä lies tarkoittaa, mutta kovasti siitä tulee mieleen lietteet ja muut ikävät asiat. Ja toisaalta, nyt kun tässä keskustelussa on vuoroin kehuttu ja lytätty Liesjärveä, niin on alkanut oikeastaan kiinnostaa siellä vierailu. Entäpä Somero? Siellä haluaisin kiertää Badding Somerjoen ja Unto Monosen jäljillä tai ainakin selvittää, onko Somerolla heistä enää mitään muistoja.
Muu retkikunta kävi pyörähtämässä Somerolla mutta minä en ehtinyt matkaan vaikka tekstin alkupuoli kovasti antaakin viitteitä juuri Somerosta. Joten vinkkejä Somerolle ei ole valitettavasti antaa 😀
Kansallispuistot on kyllä ihania! Olen aiemminkin kuullut Liesijärvestä ja sinne täytyy varmaankin suunnata kunhan kerkeää.
ReplySari / matkalla lähelle tai kauas23.9.2020 at 19:16
Kiva lukea Luesjärvestä, jolla myös retkeilimme viikko sitten. Me starttasimme Kopinlahdelta ja se taisi olla järkevä juttu, koska pääsimme ihastelemaan upeaa Kyynärharjua ja Hyypiön näköalakalliota.
Olin just tulossa kans huutelemaan, että Kyynäränharju kannattaa kokea! Me ei kävelty sitä ihan kokonaan, koska mentiin Kopinlahdelta suoraan Savilahden taukopaikalle makkaranpaistoon, niin ei sit jäänytkään aikaa. Mutta suunnitelmissa on mennä tässä syksyllä Torronsuolle eli sit voisi ehkä harkita koukkausta Liesjärven kautta uudestaan. 🙂 Hieno taideteos toi Murhaaja omenavarkaissa!
Kyynäräharju tosiaan on se paras kohde Liesjärvellä, mutta muuten se on aika laila sellaista metsämaastoa. Järvimaisemat jäävät turhan vähälle eli sikäki Liesjärvi ei omiinkaan suosikkikohteisiin lukeudu. Sitä vastoin Torronsuo ja Saaren kansanpuiston maisemat sekä Eerikkälän reitit ovat omaan makuuni parempia.
Saaren kansallispuisto ja Eerikkälä on vielä tuntemattomia mutta pitääpä ottaa tästä vinkki korvan taakse
ReplyMarika / Matkalla Missä Milloinkin20.9.2020 at 21:48
Minä pidän Liesjärven kansallispuistosta paljon. Reilu 1km lenkki on varsin lyhyt antamaan kunnollista käsitystä juuri mistään luontokohteesta, joten kannustan palaamaan Liesjärvelle uudelleen. Alueelta löytyy monipuolisesti erilaista luontoa, ja rengasreittejä pystyy halutessaan yhdistämään itselle sopivaksi kokonaisuudeksi. Kussakin rengasreitissä on omanlaiset piirteensä. Olemme blogissamme esitelleet rengasreitit:
Kyynäräharju, se on must. Reitti on maaginen, kävelet kapeaa kannasta niin, että koko ajan molemmilla puolillasi on vettä. Hitaasti viipyillen on paras.
Tuolla Korteniemen perinnetilalla on kesäisin ihmisiä töissä ja ennen siellä on asuttukin ymmärtääkseni vuoden ympäri. Mitä taas kansallispuiston maisemiin tulee, omasta mielestä on hyväkin että ne ovat mahdollisimman luonnontilassa.
Näin juuri ymmärsin, että perinnetila on säilynyt ja säilytetty jotakuinkin sellaisena, minkälaisena se on ollut siihen aikaan, kun sitä on vielä asutettu. Tämä tilan emäntä, jonka kanssa vaihdettiin sanasia, taisi olla juurikin yksi työntekijöistä.
Ehdottomasti samaa mieltä, että kansallispuistot ovat parhaimmillaan, kun ovat mahdollisimman paljon luonnontilassa. Ja se kai on kansallispuistojen ideakin:suojella luonnon monimuotoisuutta parhaalla mahdollisella tavalla.
Liesjärvi ei vaan maisemiensa puolesta tällä kertaa sykähdyttänyt, mutta kuten sanoin, muilla reiteillä saattaa olla paljonkin nähtävää. Me kun käveltiin vain murto-osa kansallispuiston merkityistä reiteistä. Siksi uusintareissu on pakko tehdä 😌
22 Comments
Liesjärvi on ja pysyy sydämessäni. Mahtava kohde yksi parhaista koko Suomessa. Harmi että jätti kylmäksi.
Reittejä pitkin ei kannata kävellä. Vaan suoraan kairaan. 10vuotta liesjärvellä asuneena. Hyvää joulua!
Kiitos kommentista Markus! Olen varma että minäkin löydän Liesjärven vielä. Seuraavan kerran menen ajan kanssa, jonka jälkeen teen lopullisen päätöksen onko Liesjärvi minua varten vai ei 🙂
Liesjärvi on omalla listalla, nyt ei odotukset ole kovin korkealla, täytyy ottaa reitiksi tuo Kyynärharju, kun moni näyttää sitä kehuvan. Tuolla perinnetilalla käytiin aikanaan veneellä siskon perheen mökiltä, voisin kyllä senkin päivittää mieluusti. Somerolla on kyllä muutamia kivoja käyntikohteita.
Somero jäi minulta kyllä tällä reissulla muuten näkemättä, vaikka tekstin alku saattaa antaa viitteitä toisesta. Hieman harhaanjohtava. Mutta Liesjärvelle minäkin annan taatusti vielä toisen mahdollisuuden. Kyynäränharju on varmasti hieno, niin monet sitä tuntuvat kehuvan
Perinnetila kuulostaa vähän samalta kuin kotiseutumuseot eli kun on nähnyt yhden niin on nähnyt kaikki. Somero ei ole minkään pääväylän varrella ja ehkä sen sijainti on sen takia monelle vieras. Olen myös saanut huomata, että sinne on hyvin vaikea matkata julkisilla.
Ihan samaa mieltä perinnetiloista. Mutta on niissä aina jotain omaa hauskaa tunnelmaa, vaikkeivät enää pääsekään yllättämään
Mulla on ollut Liesjärvi ja Torronsuo reilun vuoden ajan listalla, koska tytär asuu Tammelassa ja sieltä käsin olisi helppo lähteä retkeilemään. En ole jostain syystä saanut aikaiseksi ja tätä menoa hän ehtii muuttaa sieltä pois, ennen kuin luuni sinne raahaan 😄 Onneksi kansallispuistot on ja pysyy.
Liesjärvestä en olisi huolissani mutta Torronsuo kannattaa kyllä käydä kurkkaamassa. Nyt ruska-aikaan varmaan vielä parhaimmillaan. Niin ihanat värit siellä!
Oli virkistävää lukea siitä, että suomalainen kansallispuisto voi olla myös tylsä. Pidän toki suomalaisesta luonnosta, mutta aika monessa kansallispuistossa on kyllä myös keskenään aika samantapaiset maisemat. Ehkä se on korostunutkin tässä koronan aikana, kun matkabloggaajat ovat hehkuttaneet kansallispuistoa toisensa jälkeen, mutta kuvista olisi mahdotonta erottaa, että missä puistossa oikein mennään. Järveä ja metsää eikä edes kovin vanhan näköistä metsää. Hieman kärjistäen toki. Liesjärven kansallispuisto kärsii kyllä varmaan myös nimestään. En tiedä mitä lies tarkoittaa, mutta kovasti siitä tulee mieleen lietteet ja muut ikävät asiat. Ja toisaalta, nyt kun tässä keskustelussa on vuoroin kehuttu ja lytätty Liesjärveä, niin on alkanut oikeastaan kiinnostaa siellä vierailu. Entäpä Somero? Siellä haluaisin kiertää Badding Somerjoen ja Unto Monosen jäljillä tai ainakin selvittää, onko Somerolla heistä enää mitään muistoja.
Muu retkikunta kävi pyörähtämässä Somerolla mutta minä en ehtinyt matkaan vaikka tekstin alkupuoli kovasti antaakin viitteitä juuri Somerosta. Joten vinkkejä Somerolle ei ole valitettavasti antaa 😀
Kansallispuistot on kyllä ihania! Olen aiemminkin kuullut Liesijärvestä ja sinne täytyy varmaankin suunnata kunhan kerkeää.
Kiva lukea Luesjärvestä, jolla myös retkeilimme viikko sitten. Me starttasimme Kopinlahdelta ja se taisi olla järkevä juttu, koska pääsimme ihastelemaan upeaa Kyynärharjua ja Hyypiön näköalakalliota.
Kyynäränharju tuntuu olevan kaikkien suosikki. Sinne siis seuraavaksi!
Olin just tulossa kans huutelemaan, että Kyynäränharju kannattaa kokea! Me ei kävelty sitä ihan kokonaan, koska mentiin Kopinlahdelta suoraan Savilahden taukopaikalle makkaranpaistoon, niin ei sit jäänytkään aikaa. Mutta suunnitelmissa on mennä tässä syksyllä Torronsuolle eli sit voisi ehkä harkita koukkausta Liesjärven kautta uudestaan. 🙂 Hieno taideteos toi Murhaaja omenavarkaissa!
Murhaaja omenavarkaissa on kyllä toden totta upea otos! Tauluainesta!
Kyynäräharju tosiaan on se paras kohde Liesjärvellä, mutta muuten se on aika laila sellaista metsämaastoa. Järvimaisemat jäävät turhan vähälle eli sikäki Liesjärvi ei omiinkaan suosikkikohteisiin lukeudu. Sitä vastoin Torronsuo ja Saaren kansanpuiston maisemat sekä Eerikkälän reitit ovat omaan makuuni parempia.
Saaren kansallispuisto ja Eerikkälä on vielä tuntemattomia mutta pitääpä ottaa tästä vinkki korvan taakse
Minä pidän Liesjärven kansallispuistosta paljon. Reilu 1km lenkki on varsin lyhyt antamaan kunnollista käsitystä juuri mistään luontokohteesta, joten kannustan palaamaan Liesjärvelle uudelleen. Alueelta löytyy monipuolisesti erilaista luontoa, ja rengasreittejä pystyy halutessaan yhdistämään itselle sopivaksi kokonaisuudeksi. Kussakin rengasreitissä on omanlaiset piirteensä. Olemme blogissamme esitelleet rengasreitit:
https://www.matkallamissamilloinkin.com/liesjarven-kansallispuisto-satumainen-sammalmetsa-kanta-hameessa/
Kyynäräharju, se on must. Reitti on maaginen, kävelet kapeaa kannasta niin, että koko ajan molemmilla puolillasi on vettä. Hitaasti viipyillen on paras.
Tämä täytyy siis käydä katsomassa 🤩
Tuolla Korteniemen perinnetilalla on kesäisin ihmisiä töissä ja ennen siellä on asuttukin ymmärtääkseni vuoden ympäri. Mitä taas kansallispuiston maisemiin tulee, omasta mielestä on hyväkin että ne ovat mahdollisimman luonnontilassa.
Näin juuri ymmärsin, että perinnetila on säilynyt ja säilytetty jotakuinkin sellaisena, minkälaisena se on ollut siihen aikaan, kun sitä on vielä asutettu. Tämä tilan emäntä, jonka kanssa vaihdettiin sanasia, taisi olla juurikin yksi työntekijöistä.
Ehdottomasti samaa mieltä, että kansallispuistot ovat parhaimmillaan, kun ovat mahdollisimman paljon luonnontilassa. Ja se kai on kansallispuistojen ideakin:suojella luonnon monimuotoisuutta parhaalla mahdollisella tavalla.
Liesjärvi ei vaan maisemiensa puolesta tällä kertaa sykähdyttänyt, mutta kuten sanoin, muilla reiteillä saattaa olla paljonkin nähtävää. Me kun käveltiin vain murto-osa kansallispuiston merkityistä reiteistä. Siksi uusintareissu on pakko tehdä 😌