Lapin tunnelmaa ja epäonnistuneita nuotiobanaaneja Mäntsälässä

13.10.2019
*Kaupallinen yhteistyö Elämyksen Taika, Panimo Kiiski ja Hirvihaaran Kartano

Mitä sinulla tulee ensimmäiseksi mieleen, kun kuulet kaupungista nimeltään Mäntsälä? Olenko ihan väärässä, jos väitän, että ainakin puolella lukijoista päässä alkaa automaattisesti soimaan Kake Singersin tuttu rallatus ”Mäntsälä mielessäin”? Jos olen, niin pahoittelen. Nyt se viimeistään jää korvamadoksi.

Historiasta Mäntsälä muistetaan varmasti parhaiten vuoden 1932 Mäntsälän kapinasta. Nykyään se on ollut enemmän tai vähemmän pieni ohikulkupitäjä Lahdentien varrella, mutta minäpä kerron pienen salaisuuden: Mäntsälällä on näinä päivinä oikeastaan yllättävänä paljonkin annettavaa ja lisää on luvassa!

Elämyksen Taika isolla E:llä


Keskellä Mäntsälän luontoa sijaitsee upea lapinkota, josta aito Lapin tunnelma ei ole kaukana. Kauniin Mustijoen varrella sijaitseva Elämyksen Taian Sarvikota on tunnelmallinen kaikkine pienine yksityiskohtineen: kodan pöydästä löydän jo pienenä minua kiehtoneen noitarummun kuvan ja porontaljat penkeillä pitävät takapuoleni lämpimänä viilenevässä syyskuisessa illassa. Keskellä kotaa komeilee tuli, joka tuo lämpöä ja tunnelmaa. Ihan kuin Lappi olisi läsnä.

Mäntsälä Sarvikota

Mäntsälä Sarvikota

Mäntsälä Sarvikota

Mäntsälä Sarvikota

Mäntsälä Sarvikota

Mäntsälä Sarvikota

Sarvikota on tukikohta mäntsäläläiselle ohjelmapalveluita tarjoavalle yritykselle Elämyksen Taiallejonka äitinä häärivään Juliaan tutustuimme edellisellä Tuusulanjärven blogimatkallamme. Tällä kertaa Elämyksen Taika johdatteli meidät Mäntsälän luontoon. Julian ja toisen eräoppaan matkassa pääsimme melomaan intiaanikanooteilla vieressä virtaavalle Mustijoelle, juomaan nokipannukahveja ja paistamaan nuotiolettuja sekä ottamaan mittaa toistemme erä- ja ruoanlaittotaidoista eräkokkisodassa.

Ensimmäisenä vuorossa olisi melontaretki. Inkkarikanooteilla melominen tuntui aluksi jännittävältä, sillä omasta melontakokemuksestani ei oikeastaan kannata puhua edes ääneen. Kanootti tuntui aluksi kiikkerältä ja pelkäsin hetkittäin molskahtavani tuohon hyiseen Mustijokeen, sillä hetkeä ennen veneiden vesille laskua Julia oli kertonut muutamia malliesimerkkejä siitä, miten veneen kanssa ei kannattaisi toimia. Molskahtamisen mahdollisuus ei siis ollut vitsi eikä omien luiden keräily joesta kiinnostanut. Syksy tuoksui jo vahvasti ilmassa ja joki vaikutti hyiseltä.

Mäntsälä Elämyksen Taika

Mäntsälä Elämyksen Taika

Mänstälä Elämyksen Taika

Jaoin kanootin Unelmatrippi-blogin Jennin kanssa, ja vaikka alku oli molemminpuolista epäröintiä, niin paransimme otteitamme metri metriltä. Omista peloistani huolimatta Julia osasi rauhallisella ja ammattitaitoisella otteellaan vakuuttamaan, että melominen on aivan turvallista ja helppoa myös ensikertalaisille. Helppoahan melominen loppujen lopuksi olikin ja rauhallinen Mustijoki piti siitä huolen, että kanoottia oli varsin helppo ohjailla.

Mustijoki oli paitsi rauhallinen, niin myös erittäin kaunis. Ruska oli juuri laskeutunut joelle, ympärillä olevat puut kaartuivat joen ylle, veden pinta oli tyyni. Nousimme jokea pitkin kauniille koskelle, teimme kanooteista lautan ja ihastelimme kosken virtaa Julian kertoessa viikinkitarinoita Mustijoelta.

Mäntsälä Mustijoki

Mäntsälä Mustijoki

Mäntsälä Mustijoki

Mäntsälä Mustijoki

Mäntsälä Mustijoki

Mäntsälä melontaretki

Melonnan jälkeen astelimme Sarvikodalle, jonka keskellä lämmittävä tuli roihusi mukavasti. Nokipannukahvit porisivat nuotiolla ja kuksat odottivat suloisessa rivissä. Tuo kahvi tulisi lämmittämään ihanasti! Ohjelmanumerossa oli lisäksi nuotiolettujen paistoa, jota odotin innolla. Saatoin vain kuvitella jo suussani tuon ihanan nuotiosta hiukan makua keränneen letun. Toivoin vain, ettei lettu keräisi ihan yhtä paljon nuotionmakuja kuin osalla meistä: liekitetty lettu ei välttämättä olisi minun mieleeni.

Mäntsälä nuotiolettu

Mäntsälä ELämyksen Taika

Elämyksen Taika järjestää myös tunnelmallisia kuutamomelontoja Mustijoella!

Eräkokkisota ja epäonnistuneet nuotiobanaanit


Nokipannukahvien ja vaihtelevasti onnistuneiden lettujen jälkeen vuorossa olisi tämän päivän ohjelmanumeroista se, jota odotin ehkä eniten: eräkokkisota, jossa ottaisimme mittaa toistemme ruoanlaittotaidoista alkeellisissa oloissa.

Jakauduimme kahteen joukkueeseen ja aloitimme mittelön. Nimesimme oman joukkueen Martinan Tasty Travelissimo-blogin mukaan Tasty Mäntsälissimoksi. Jo tässä vaiheessa olimme melko varmoja voitostamme.

Pöytä oli katettu monipuolisilla raaka-aineilla ja mausteilla. Aloimme kuumeisesti miettimään, mitä herkkuja voisimmekaan loihtia kaikesta tästä. Tehtävänämme oli siis valmistaa kolmen ruokalajin menu.

Mäntsälä Eräkokkisota Sarvikota

Mäntsälä Eräkokkisota

Alkupalaksi teimme jotain herkullista pekonista ja sienistä. Se sai työnimen kasa. Paistoimme raaka-aineet nuotiopannulla ja maustoimme hyvin. Viime vuoden Lapin-reissun jäljiltä olin melko varma siitä, että osaisin operoida loimulohen, joten lähdimme yrittämään. Loppujen lopuksi joku muu taisi kuitenkin tehdä suunnittelu- ja toteutustyön, ja loimulohemme onnistuikin mainiosti! Kylkeen valmistimme folioon käärittyjä kasviksia, joita paistelimme suoraan nuotion hiilillä.

Mäntsälä eräkokkisota

Mäntsälä Eräkokkisota

Mäntsälä eräkokkisota

Mäntsälä Elämyksen Taika

Jälkiruokamme oli idealtaan mainio: tekisimme viillon kokonaiseen banaaniin, upottaisimme sinne tummaa suklaata ja käärisimme kokonaisen banaanin folioon. Sulanut suklaa ja lämmin banaani, ai että ja NAM! Eikö kuulostakin taivaalliselta? Kuulostaa kyllä, mutta aika ei ollut puolellamme. Lopputuloksena oli puoliksi raaka banaani ja kovia suklaapaloja, jotka töröttivät banaanista epäesteettisesti. Eipä siinä, suklaa ja banaani toimivat kyllä aina, mutta aivan jälkiruoka-ainesta tässä ei vielä ollut.

Mäntsälä eräkokkisota

Kisatuomaristo taisi olla yksimielisiä siitä, että voiton tässä mittelössä vei vastustajaosapuoli. Olimme kuitenkin hyviä kakkosia ja ainakin meillä oli hauskaa!

Mäntsälä Elämyksen Taika

Voittajajoukkueen taidonnäyte

Mäntsälä Sarvikota

Turpiin tuli, päreet palo. 

Panimo Kiisken olut-taisting – Maltaat edellä


Mäntsäläläinen itselleni ennestään tuntematon pienpanimo Panimo Kiiski tuli esittelemään olutvalikoimaansa Sarvikotaan. En tiedä oltiinko ensimmäiset laatuaan, jotka saimme olut-taistingin Sarvikodassa. Tilaisuus oli omiaan tänne, joskin jossain vaiheessa ilta alkoi viilenemään niin kovasti, että vilu meinasi tulla. Onneksi Julia tuli pelastamaan meidät lämmittävillä vilteillään.

Mäntsälä Sarvikota Panimo kiiski

Panimo Kiiski on ystävysten perustama pienpanimo, jonka oluet ovat suodattamattomia täysmallasoluita. Mottona heillä onkin: ”Maltaat edellä.” Oluet pullotetaan puolen litran lasipulloihin käsityönä. Aikamoinen homma! En ollut aiemmin kuullut kyseisestä panimosta mitään, mutta tämän taistingin jälkeen huomasin, että löytyihän näitä oluita myös meidän lähimmän Prismamme oluthyllyiltä.

Olutvalikoimaan kuuluu laajasti eri olutlaatuja: aleja ja lagereita, porteria, apaa, vehnäolutta, savulageria ja stoutia. Maistelemistamme oluista lemppareiksi nousivat Kapina Apa sekä Vaahtopää Vehnäolut. Olisin osannut jo melkein ilman maistamattakin valita nämä omikseni, sillä apa ja vehnäolut ovat usein niitä, jotka mielelläni valitsen lasiini.

Mäntsälä Panimo Kiiski

Olut-taistingin jälkeen kiittelimme Elämyksen Taian oppaat ja Panimo Kiisken Pasin. Päivä oli ollut jälleen kerran aivan valtavan antoisa ja niin ohjelmantäyteinen, että en osannut olla kuin kiitollinen kaikesta tästä. Hyppäsimme autojemme kyytiin ja yön jo pimennyttyä ajelimme kohti Hirvihaaran kartanoa, jossa majoituksemme oli järjestetty. Mutta tähän hauskaan yksityiskohtaan palaan vielä seuraavassa jutussa.

Kiitos Elämyksen Taika, Panimo Kiiski ja Hirvihaaran kartano ensimmäisestä Mäntsälä-päivästämme! Toisen päivän tunnelmista sitten lisää vähän myöhemmin.

Ja erityiskiitos tietenkin myös mahtavalle porukallemme:

Lähtöportti

Tasty Travelissimo

Lähtöselvitetty

Cocoa etsimässä

Toisiin maisemiin

Unelmatrippi

Suunnaton

Live now dream later

Maailman äärellä

Kerrohan omat Mäntsälä-kokemuksesi menneisyydestä!


Uusimpiin juttuihin pääset parhaiten käsiksi FacebookissaInstagramissa.
Blogin löytää myös Blogit.fi -sivustolta.

You Might Also Like

4 Comments

  • Reply Katja / Lähtöselvitetty 18.10.2019 at 10:03

    Vitsi, miten ihana auringonpaiste ja aktiivisen näköisiä retkeilijöitä! Nuo banaanit ovat kyllä kasvaneet jo elämää suuremmiksi: on ehkä ihan pakko tehdä kohta onnistuneempi versio. Niistä tosin jätän ne koristekanervat pois 🙂

  • Reply Stacy Siivonen 15.10.2019 at 19:04

    Mäntsälän kapina nousi ensimmäiseksi Mieleen. Se on kumma juttu, sillä tietääkseni kenelläkään sukulaisistani ei ollut osaa eikä arpaa siinä. Sen sijaan äitini äidin sukuhaarat ulottuivat myös Mäntsälään. Kerran eräs näistä jäi historiaan Hennalassa ammuttuna mäntsäläläisenä housukaartilaisena. Sitä paljon myöhemmin olen nukkunut yön laavulla Mäntsälässä sekä tehnyt useitakin pöllönkuunteluretkiä Mäntsälän takamaille. Lopuksi olen vielä fillaroinut kunnan halki. Ai niin, kerran nukuin myös kodassa yötä Mäntsälässä, vaan en juuri tuossa. Minulla on siis aika monipuolinen historia Mäntsälän kanssa, mutta juuri tässä koetut asiat pienpanimoineen olivat kaikki minulle uutta. Luulee tuntevansa Mäntsälän, mutta sitten ei tunnekaan, laisinkaan.

  • Reply Suunnaton 13.10.2019 at 22:34

    Äläs nyt, liekitetty lettu oli tosi hyvää! 😀
    Nuo epätoivoiset banaanit tarjosivat kyllä skumpsahduksen lisäksi yhdet viikonlopun parhaista nauruista.

    • Reply Outi 13.10.2019 at 22:56

      Varmasti oli! Mutta sanoinkin, että minun suuhuni se ei olisi välttämättä maistunut 😉 Plus että olisin vihannut itseäni jos olisin pilannut oman lettuni millään tavalla. Totista puuhaa se letun paistaminen 😁

      Banaanit ja skumpsahdus menee kyllä heittämällä viinknlopu parhaimmistoon. En osaa valita kumpi olisi voittaja 😅😅

    Leave a Reply