El día de Marko

torstai, joulukuu 11, 2014
Matkan ensimmäinen päivä ei totisesti ollut paras, sen voi jo näin etukäteen todeta. Aamulla herätyksen jälkeen Markon piti viimeistellä vielä työhommat ja pakata rinkka. Kaikki onnistui kiireen saattelemana kuitenkin mallikkaasti ja saatiin käännettyä nokka ajallaan kohti Helsinki-Vantaata. Suunnitellut aamushampanjat jäi kiireen keskellä juomatta, joten ei auttanut muu kuin marssia suoraa päätä lentokentän perinteiseen Oak Barreliin.  10 €:n olut ei voi maistua muulta kuin makoisalta. Jottei liian makoisaksi elämä kuitenkaan kävisi, sai Marko edellisen janoisen sankarin tai sankarittaren kivasta pikku jekusta osansa, kun pöydän alta tarttui jäätävä purkkamälli miehen polveen. Näillä housuilla kohti kuukauden lomaa.
Oli myrskyinen sää ja jännitettiin pääseekö lento lähtemään ajallaan. Kaikista lennoista ainoastaan meidän lento oli myöhässä  noin 20min, mikä lisäsi jännitystä vaihtolennolle. Aikaa Frankfurtissa meillä olisi vain noin tunti. Lennolla kello alkoi uhkaavasti lähestyä seuraavan lennon lähtöaikaa, ja oltiin jo varmoja, ettei tulla ehtimään Madridin koneeseen. Lufthansalle pointsit, meitä vastassa oli privakuljetus suoraan koneeseen ja matka pääsi jatkumaan.
Madridin päässä odotti toinen yllätys. Markon rinkka ei ollut ehtinyt koneeseen. Aikaa meillä muutenkin oli vain muutama hassu tunti Madridissa, joten ärsytti käyttää aikaa ylimääräiseen säätämiseen. Mutta jälleen Lufthansalle isot propsit. Rinkka olisi kentällä jo samana iltana, joten jätettiin se sinne huomiseen aamuun asti ja lähdettiin etsimään tietä ulos kaupunkiin. Tajuttiin kuitenkin, ettei meillä ollut hostellin osoitetta ylhäällä eikä aavistustakaan mihin päin täytyisi lähteä suunnistamaan. Onneksi lentokentän netti toimi sen verran, että saatiin selvyys asiaan. Metrossa nälkäkiukussa haahuilu ei jaksanut pidemmän päälle naurattaa, joten hypättiin ensimmäisen linjan jälkeen maantasalle ja napattiin taksi.
Asettumisen jälkeen löydettiin lähiravintola, jossa istui enimmäkseen paikallisia. Tilattiin espanjalaiseen tyyliin päivän menu. Mutta koska tänään ei ollut Markon päivä, oli ruokavallinnoissakin heikohko onni. Alkupalaksi tuli iso lautasellinen ilmakuivattua kinkkua(hyvää se tosin oli) ja pääruoaksi entrecote, joka ulkonäöltään muistutti enemmänkin Esson baarin pihviannosta, kuin espanjalaisen ravintolan entrecoteelta. Onneksi mun risottoannos jättikatkarapuineen täytti molempien ruokatarpeen. Ja pullo cavaa toki.
Seuraavana aamuna sekoilu jatkui rinkanmetsäsyksellä. Kaiken kaikkiaan rinkka löytyi ongelmitta. Jostain syystä ei oltu tulostettu kuitenkaan lentolippuja seuraavalle lennolle, eikä saatu elippuja toimimaan, joten meni oma aikansa ja jännityksensä kun ilman nettiyhteytettä yritettiin selvittää lennon lähtöterminaalia. Ja onneksi oltiin paikalla ajoissa. Jouduttiin matkaamaan ensin terminaalista toiseen bussilla, jonottelemaan kohtalaisen kauan check-inissä, jonka jälkeen vielä terminaalin sisällä tekemään 20minuutin junamatka, jotta päästiin omalle portille. Vähän eri meininkin kuin Helsingissä. Check-inin jälkeen huomattiin vielä, ettei saatu vierekkäisiä paikkoja koneesta, joten tästä oppineena: tee lähtöselvitys etukäteen netissä, älä luota netti/mobiili lippuihin, mene ajoissa kentälle, kirjoita ylös kaikki tarvittavat tiedot lennoista ja majapaikoista. Saksalainen naikkonen koneessa kuitenkin suostui vaihtamaan paikkaansa, joten honeymoon sai jatkua rakkaan kainalossa 😉
Kaiken kruunasi vielä pikku jännitys lentokoneessa, kun juuri ennen lähtöä koneen henkilökunta ilmoitti koneessa olevasta teknisestä ongelmasta. Päästiin kuitenkin ilmaan noin tunnin odottelun jälkeen ja tässä sitä kaarrellaan Atlantin yllä.
Muutaman tunnin kuluttua Panama. Siihen asti Adios!!

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply