Via baltica, on a road again

Nainen imuroi hotellin pihaa, vaaleanpunainen bajamaja, preussin punainen auringonlasku.

Uimaranta Latviassa

Taas on lähdetty siiS liikkeelle mopolla kohti Euroopan eteläkärkiä. Helle painaa päälle, maissipellot huojuvat ja Baltia on edelleen lättäänää ja maaseutua. Uiminen on päivän sana. Ensin tietysti klassikkorannalle, jota ilman balticaa ei lasketa ajetuksi. Tällä rannalla on kuvattu haaksirikkoutuneita harmaasusia ja monta huonoa lomakuvaa. Ehkä yksi hyväkin. Ei tämä mikä on tässä.

Rantahan löytyi, koska rekka halusi ajaa sillalla vastaan meidän kaistallamme väistäessään mopoa, jolloin nopeat väistöliikkeet tehtyämme todettiin kuskin tarvitsevan taukoa. Ekasta oikealle ja tänne päädyttiin. Samalla reissulla tuli myös tarkastettua useita pikkuteitä, kun ei tuo data liikunnut aikanaan niin halvalla kuin nykyään ja karttojen kanssa suunnistaminen oli välillä jännää.

Puolalainen tie

Puolalainen tie

Aurinko laski tosiaan kirkkaan pinkkinä paahteisen päivän kääntyessä iltaan. Todella hieno näky, jota ei tietenkään voinut pysähtyä kuvaamaan, koska tietysti voi ajaa melkein Puolaan yhtenä päivänä 😁. Samalla tosiaan taakse jäi myös babyvaalenpunainen bajamaja. Miksei suomessa ole näitä, kysyn vaan?!?

Kaunasilaisen hotellin siivooja huolehti aamulla pihan puhtaudesta. Katselin aamupalaa syödessäni siivoojan touhuja, kun yhtäkkiä ovesta työntyi ulos imurin suulake. Ja varsi. Siinä sitten imuroitiin oven edusta sujuvasti ja takaisin sisään. En kehdannut ottaa kuvaa 🙂 Sen sijaan kuvia Białowiezan metsästä.

Siellä oli vanha minirautatie!

Ja koska ei ole linnojen voittanutta, niissähän piti käydä urakalla. Alla kootut Oravan linnan parhaat ovenkahvat ja derppileijona. Matkan teemaksi tulee vielä osoittautumaan kootut omituisen näköiset leijonat.

Oravan linna

Ovenkahva, iloinen.

Ovenkahva, toinen

Ummetusleijona

Predjaman linnalle pääsi ajamaan sateessa, pimeässä ja ukkosessa, mikä tekee matkustamisesta moottoripyärällä eeeeerittäin mukavaa. Toisaalta majotuspaikka odotti ja siellä sai reissun kolmannen gulassin, mikä oli voitto. Aiemmat oli nautittu jo Sudenpesällä Puolassa ja kahvila Molossa ( se lausutaan mooloo, senkin höpönassut). Unkarissakin satoi. Unkarilainen pelto näyttää muuten aivan samanlaiselta kuin Puolalainen,Latvialainen tai Liettualainen pelto. Maissia kasvaa Euroopassa yllättävän paljon.

Kuvassa gulassia

Predjaman linnalla tuli taas seikkailtua. Viimeinen kuvasarja sieltä,ei derppileijonia tässä. Niitä lisää myöhemmin. Alla erittäin hienosti lisätyt kuvat, kummallinen on linnan luolaosan sisältä otettu,siinä näkyy muka maisemaa sieltä aukosta pilkistäen.

 

 

 

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply