Loputtomasti kuvia vuorista ja männyistä

Kyllä, tämä postaus sisältää seuraavat asiat:

1 – vuoria

2 – mäntyjä

3 – lisää vuoria

4 – hevosia kadulla

5- jotain ihan muuta! Kahviloita ja sukat!

Siinähän se sitten onkin. Koska kun menee vuorille, saa kuvia vuorista ja sitten siitä millaista on sateella ja auringonpaisteessa vuorilla.

Polku

Koska on mukava harrastaa liikuntaa kun ei ole liian kuuma, kiipesin Lang Biang kukkulalle, tai siis lähes. Oli niin pilvistä etten menny ylös asti, koska siellä oli kylmää (+21 astetta) ja kosteaa.

Kylmiä ja kosteita huippuja

Tätä ennen olin istunut paikallisessa kipsassa maailman pienimmillä muovituoleilla katsellen kun sataa saavista kaatamalla ja paikalliset pelaa korttia ja juo kaljaa. Tästä johtuen kengissäni oli koko reissun kilo punasta mutaa. Sitä on niissä vieläkin ja ne on uitettu moneen kertaan jo. Goretex pitää varmaan kosteutta, ainakin sisäpuolellaan. Testattu sekä takin että kenkien osalta.

Kahvipensaita

Täältä sitä kahvia tulee, jota voi sitten juoda joka paikassa, huolella olenkin yrittänyt tuhota paikallista kahvisatoa parempiin suihin (omaani). Lisäksi vuorilla on mäntyjä.

Mäntyjä vuorilla

Kuten kunnon hobitin kuuluu, pidin toki myös evästaukoja, samalla ihaillen mäntyjä, pilviä ja huippuja. Eväät oli vähän köyhät, mutta maisemat korvas ja se, ettei joka paikassa ole mopoja 🙂

Alhaalla olin ovelasti välttänyt luonnonpuistomaksut lähtemällä portin vierestä menevälle tielle, jossa tämäkin polku kulki. Sisään menemällä olis päässy kävelemään asfalttitietä ja varomaan ohi painavia jeeppejä, joilla kunnon retkeilijät ™ meni huipulle. Sitä se on se retkeily.

Alhaalla paikallishevosia tyhjän liiketilan edessä, huomaa seepraraidat!

Koska vuorilta oli siis tultava alaskin, otin Dalatista  bussin merelle. Hieman kuumottaa tulla sellasella näitä teitä, jyrkänteet on tien vieressä ja jyrkkiä ja sitä alastuloa ja neulansilmää on ihan riittävästi.

Ylhäällä oli unenomainen tunnelma, kun pilvet verhoaa laaksot ja huiput ja uiskentelee siinä vieressä, ihan kuin bussi aina välillä sukeltais utuun ja ja tulis pois. Ei ihan todelliselta tunnu siellä. Mitä alemmas tulee, sitä todellisemmaksi maailma muuttuu, aurinko paistaa ja laaksot kylpee kaikissa vihreän sävyissä.

Alemmassa kuvassa oleva neonvihreä ei ole vääristelyä kuvaajan tai kameran taholta. Se on ihan oikeasti ihan käsittämättömän neon se maisema.

Matkan varrelta jonkinsortin nähtävyys, omituinen huippu tällä kukkulalla.

Matkalla voi nähdä muitakin paikalliseläimiä kuin hevosia, esimerkiksi kylpeviä vesipuheveleita tien vieressä!

Puhveli!! Yhden sellaisen voisin ottaa vaikka kotiin. Siellä se paljussa löllisi. 

Ja koska kaikki hyvä, kuten joet, kääpiöt ja kahvi tulevat vuorilta, ohessa kuvakavalkadi kahvista ja kahviloista.

Vietnamilainen kahvi, alla kondensoitu maito, seuraavana kahvi jossa jääpaloja ja päällä vaahtoa.

Se tehdään omalla vietnamilaisen kahvin suodattimella, joka tulee kupin päälle. Tässä kuuma versio tulossa, johon jäät tulee perästä

 

Kahvilat on nättejä täällä, lisäksi henkien kätkemä – sukat.

Cafe saigon on tän hetkinen suosikki, mut munakahvi on vielä kokeilematta. Siihen tulee kananmunaa, ihan vaan tiedoksenne. Ettei tule nyt epäselvyyksiä tästä asiasta. Vielä on aikaa kokeilla sitäkin.

 

 

 

Previous Post Next Post

2 Comments

  • Reply .emi torstai, toukokuu 30, 2019 at 22:58

    …eli kun tuut takaisin, tehdään vietnamilaisia kahveja? koska kahvi kondenssimaidolla kuulostaa perverssillä tavalla hyvältä. Ja raportoi munakahvista!

  • Reply maanmainio lauantai, kesäkuu 1, 2019 at 18:45

    Todellakin, kahvi ja suodatin ostettu jo! Huomenna munakahvit 🙂

  • Leave a Reply