Good morning Vietnam

 

Saigon travellerighetto, ahtaat kadut, joku koittaa ajaa päälle mopolla, länkkäreitä, kiinalaisia, korealaisia, Burger King, Englantilaisessa bubissa jalkapalloa telkussa ja keski-ikäinen tuopin kanssa, musa kaikkialla vitun kovalla, miehille baareja, naisille kauneushoitoloita vieri vieressä (kyllä, baareihin sisäänheitetään miehiä, spahan naisia), neonvaloja. Kaikkea mitä niiltä osaakin odottaa.

Cai ben kelluva tori.

Oltuani yön Cai Be nimisessä syrjäkylässä meno on heti eri. Siellä suurin melusaaste oli kännikaraoke, joka nauratti, niin hyvin hukassa oli sanat, nuotit ja muttei mikki! Ei se oli vakaasti suun edessä koko ajan!

Cafe Le Mekong Mekongjoen lauttaylitylsen vieressä, jossa herätin riippumatossa nukkuvan myyjän, jotta saatoin itse riippumatossa juoda mirinaa (makuna green cream 🙂 )

Olen nyt kiertänyt Mekongin suistoa ja haluaisin julistaa parhaaksi matkustustavaksi riippumatossa makaamisen veneessä. Sitä vois tehdä loputtomasti. Vene keinuu, riippumatto keinuu, maisema keinuu, kunnes nukahtaa. Sit herää ja keinuu vähän lisää. Lopuksi voi pyöräillä sivujoen rantaa ja katsella ihmisten koteihin sisään. Jonne siis on parkeerattu kaikki perheen menopelit autoista potkulautoihin. Koska miks ei autoa olohuoneessa? Kaduilla ei kuitenkaan ole tilaa.

Asuntoja Mekongin varrella, materiaalina aaltopelti

Ancient house (vuodelta 1931 sano teksti oven yllä), Cai be

Tänään olen tutustunut tulevaisuuteen. Itse asiassa istun siellä tälläkin hetkellä ja käytän Vincom meganet freetä. Epäilen että ajatuspoliisi saattaa ilmestyä hetkellä millä hyvänsä. Maailman tulevaisuus näyttää kyllä enemmän olevan Stepford wives kuin Neuromancer, ainakin ulkoisesti. Jaa millä tavoin? Minäpä kerron.

Istun Vinicom kauppakeskuksen kellarikerroksessa, jossa on neljä ketjusushipaikkaa, joiden ovilla työntekijät hokevat sumimasen tai ainakin jotakin sinnepäin. Myös muita satunnaisia japaninkielisiä tervehdyksiä ja kiitoksia kuuluu kuorossa. Ylläni on Vincom Landmark 81 pilvenpiirtäjä, jonka Vinpearl hotellin baarissa join teetä ja katselin ympärillä olevan Vincom cityn megataloja. Käveli. Ihailemassa mega-asuinkompleksien välissä kulkevia erittäin siistejä kävelykatuja, joissa vesielementtejä ja uima-altaita joka talon välissä. Uima-altailla on nolla uimaria ja vähintään kaksi työntekijää per allas, joita siis ei ole vähän. Talojen alakerrassa on tietysti yhtiön kauppoja. Tiet ovat suoria, kasvillisuus hoidettua ja ruoho muovia. Ajoväylillä on hidasteet ja suojateitä.

Rakennuksia Vin cityssä

Ei ole neonvaloja, vaan kalliita merkkiliikkeitä. Ei tööttäystä, se on varmaan kielletty. Vartijoita ja ovenavaajia joka ovella ja portilla. Katujen, joilla liikkuu ehkä kaksi autoa, ylle on tehty ylikulut.  Sanoisin, että corporaattimaailma on varsin yhdenmukaisen siisti.

Ölli ja 75-kerros

Hyvänä huomenena voi pitää sitä, että Ho Chi Minh cityssä on loistavat aamiaismahdollisuudet. Cappuccinon vaahto on tymäkkä ja kahvi hyvää. Ranskan entiset koloniat on vakiuttaneet kakku- ja kahviosaamisella. Alla kuva riisipaperitehtaan vierestä ostetusta jälkiruuasta, joka gelatiinipinnan alla oli mannapuuromainen makea sisus. Ei pahaa.

Sen sijaan eteläkorealainen koulusysteemi ei onnistunut vaikuttamaan, ainakaan aamuisen keskustelukumppanin osaaminen historiasta oli jotakuinkin, natsit. Ja siis natsitervehdys. Kaikella tavoin sitä voi aamunsa aloittaa. Muutkin Eurooppalaiset keskustelun osapuolet kokkvat halua siirtää kämmenpohjansa kohti naamaa, ainakin ilmeistä päätellen.

Mutta, seuraavaksi bussi pois Vincitystä, hintaa noin 30 senttiä per matka. Jos vaikka jatkaisi nähtävyyksillä, kun Indepence palace on nyt nähty. Komea pytinki.

Independence palace, toisen kerroksen aula. Suosikkini oli pressan makuuhuone, ehtaa seiskaria, upea ilmestys.

Muita asioita joita olen oppinut. Bussien numero ja reitti on valinnainen. Bussi, joka päiväaikaan viattomasti kulkee numerolla 3, onkin yöaikaan pimeän jälkeen villisti numero 19. Tai 3 tai molemmat samaan aikaan! Kaikki versiot on nähty. Perille pääseminen bussilla, jolla ajatteli, on yleensä hyvää tuuria. Koska hyvässä ruuhkassa mikään ei liiku paitsi kuskien käsi töötille. tuut tuut. Tuuuuuuut!

Lopuksi vielä kuva paikallisesta venekuskinaisesta, näillä pienemmillä veneillä ne on lähes aina naisia jostain syystä. Ja veneen käsittelyyn voidaan ottaa avuksi kaikki raajat jos on tarve 🙂

 

 

Previous Post Next Post

1 Comment

  • Reply DN lauantai, toukokuu 18, 2019 at 10:06

    ”Ei tööttäystä, se on varmaan kielletty.”

    Helvetti, meni hermot Da Nang jo 2 päivässä!

    Ai siis tää Vin City EI tööttiä?

    Hitto, juopottelu Vietnam on ilmaista!

    10 kaljaa marketti 3€ Vodka pullo sama.

  • Leave a Reply