Suomen suurin matkablogiyhteisö

Maakuntamatkailua Pohjois-Pohjanmaalla ja välillä kauempanakin

matkablogit, lähimatkailu, luonto, Pohjois-Pohjanmaa

Browsing Tag

retkeily

Raahen muinaisjäännöksiä tutkimassa

Joko tiedät, että Raahesta löytyy helposti tutustuttavia muinaisjäännöksiä? Olemme nyt kotona ollessa tehneet pieniä iltaretkiä lähialueilla. Lähdimmekin yhtenä iltana tutkimaan minua pitkään kiinnostanutta Kettukankaan muinaisaluetta, joka sijaitsee Mattilanperällä.

Kettukankaalla on noin sata muinaisjäännettä. Merkille pantavimpia olivat kiviröykkiöt ja asuinpainanteet. Myös pöytäkivet kiinnostivat. Oli kätevä, kun polun lähtöpisteestä sai ottaa mukaansa kartan, johon muinaisjäännökset oli merkitty.

Itse yllätyin, kuinka näppärä alue oli kiertää. Jälleen kerran olin nimittäin kesämekossa enkä retkeilytamineissa, näin nimittäin tuppaa käymään ja siitä tulossa hyvä esimerkki myöhemmin! Mutta ei sääskistä ollut haittaa tälläkään reissulla.

Mielenkiinto pysyi yllä, kun tutkittavaa löytyi tiheään polun varrelta. Jätinkirkkoa ihmettelimme mennen tullen. Polkua menimme hieman ristiin rastiin, mutta eksymisen vaaraa ei pienessä metsikössä ollut.

Toisena iltana suuntasimme Kastellin jätinkirkkoa katsomaan. Sen lähistöllä sijaitsee Ruusumuorin kesäkahvilakin, joka jää myöhemmälle tutustumiselle. Eli nyt ajeltiin Pattijoelta Ylipääntietä, josta on selkeät opasteet jätinkirkolle. Joskus kouluaikanahan sinne on retki tehty, vaan eihän sitä enää muistanut.

Autolla pääsi jätinkirkolle vievän polun lähelle. Maastossa on kiviä ja mäntyä, ja kun noustaan korkeammalle harjanteelle, niin sieltähän itse jätinkirkko löytyy. Sen kerrotaan olevan lähes 60 metrin pituinen. Eli kyseessä on kehämäinen kivimuodostelma. Ja tännekin pääsi ilman retkeilyvarustusta! Mukavaa pientä ulkoilua kesäiltoina sekä autolla ajelua.

Keväisessä Varessäikässä retkeilemässä

Siikajoen Varessäikkä oli ensitreffipaikkamme. Siellä pitää siis välillä käydä katselemassa ympäri vuoden. Nyt oli keväisen lämmin sää ja suuntasimme kodalle makkaranpaistoon.

Muutamia muitakin ulkoilijoita oli, ja myös toinen nuotiopaikka oli käytössä. Katselimme maisemia ja näimme myös ilmatyynyaluksen, jollaista en olekaan ennen nähnyt.

Varessäikkään on mukava matka Raahesta. Nyt odotellaan kesää ja uimarantakelejä kavereiden kanssa.

Kirja-arvostelu – Pentti Korpela: Lounais-Lapin retkiopas

Pentti Korpela on tuottanut laajan ja laadukkaan retkioppaan. Matkat ulottuvat Pohjois-Pohjanmaan Hailuodosta, Oulusta ja Iistä Rovaniemen sekä Pellon akselille. Korpela kuvaa sujuvalla kerronnalla luontokohteita antaen samalla tarkan faktatiedon mukaan lukien koordinaatit kohteiden löytämiseen.

Itselleni tuttuja paikkoja löytyi Pohjois-Pohjanmaan lisäksi muun muassa Pellosta. Myös kirjan kuvitus on ansiokas ja kuvat antavat elävyyttä retkipaikkojen esittelyyn. Näkee, että Pentti Korpela liikkuu paljon luonnossa ja tietojen kokoaminen on vienyt aikaa.

Kirja soveltuu kaikille ulkoilusta, retkeilystä, patikoinnista ja luonnosta sekä paikallisesta historiasta ja kulttuurista kiinnostuneille. Kirja antaa lukemattomia vinkkejä mihin mennä ja kaikkien kohteiden kiertämisestä riittäisi ohjelmaa pitkäksi aikaa. Korpelan kohteita eivät kaikki tiedä ja kirja valottaa myös paikallisille asukkaille uusia paikkoja.

Pentti Korpela: Lounais-Lapin retkiopas: Parhaat luontoretkikohteet, patikkapolut ja näköalapaikat, Kivalo-kirjat 2020

Syksyistä Hailuotoa ihailemassa

Olikin ensimmäinen kerta, kun kävin syysaikaan Hailuodossa. Lähdimme liikkeelle aamupäivällä, kun minulla oli arkivapaa. Näin ruuhkaakaan ei lauttarannassa ollut.

Merimatka on joka kerta elämys. Nytkin oli niin lämmintä, että ulkosalla saattoi käydä ihailemassa merinäkymää. Matka sujui nopeasti.

Suuntasimme aluksi saaren toiseen päähän Marjaniemeen. Pieni jännitys oli, ovatko ravintolat ja kahvilat auki. Meillä oli kuitenkin varalta omat eväät  mukana.

Rauhallista oli. Käveleskelimme lankkupolkua pitkin kalastajakylän ohi merenrannan suuntaan. Merivesi oli todella matalalla verrattuna kesäiseen käyntiini.

Palatessa huomasimme, että Luotsihotelli oli auki. Ja vessamaksut menivät nuorten hyväksi, mikä oli hyvä idea. Parkkipaikalla oli mukava nauttia eväitä ennen matkan jatkamista.

Hailuoto on varsin kaunis syksylläkin. Paluumatkalla poikkesimme Hailuodon panimon myymälässä, josta tarttui mukaan yksi olutpullo testattavaksi. Toki nämä tuotteet on hyväksi havaittu jo aiemmin, ja mukavaa, että meiltä löytyy pienpanimoita.

Sitten jatkoimme Ulkokarvon tielle katsomaan Organum-taideteosta. Sitä en ollutkaan aiemmin nähnyt. Paikka olikin kiva, sillä sieltä löytyi myös taukotupa. Retkeilyreittejähän Hailuodossa on paljon.

Organumin kupoleista on esittelytietoa paikan päällä. Kokeilin tässä luonnollisessa äänentoistoympäristössä soittaa Thunderstruckia ja kuuluihan se. Kupoleiden sisällä piti löytää sopiva kohta, jossa puheäänenkin  sai kuulumaan.

Tässäpä sitä olikin yhdelle päiväreissulle!