Koko talven olen odottanut, että pääsisin tutkimaan Pyhäjärven luontokohteita. Nyt vihdoin se onnistuu!
Aloitimme kierroksen Vuohtomäen näköalatornista. Sen juurella on kota, jossa paistoimme makkaraa. Mies kiipesi ylös torniin sillä välin, kun itse tulistelin. Paikka on kyllä tosi hieno! Torni on 215,5 metriä merenpinnasta ja maisema alueella vaihtelevaa.
Tästä oli helppo jatkaa Pielavedelle menevää tietä kohti Rillankiveä, joka minua on erityisesti kiinnostanut. Ja tämä kolmen maakunnan rajapyykki olikin kiehtovassa ympäristössä. Alueella oli opastauluja ja nuotiopaikka luontopolun lähtöpisteessä. Kulttuuri- ja luontopolun voit kiertää joko noin kilometrin lenkkinä tai viiden kilometrin.
Kiersimme Suezintien kautta takaisin, mutta sen varressa oleva Vitikkamäen luontopolku jätettiin myöhemmälle. Marjoniemessä sen sijaan poikkesimme ja totesimme sen idylliseksi paikaksi. Pitää tutkailla, mitä muuta Pyhäjärveltä vielä löytyy.
Toisena iltana kävin sitten Hietakylän suunnilla olevalla Jokiniskan taukopaikalla. Paikka oli oikein siisti ja rauhallinen. Makkaraa ei ollut mukana, mutta saatoin kuvitella tulistelua joen äärellä.
Mitä muita paikkoja neuvoisit minulle?
Kävimme tänään vielä uudelleen Vuohtomäellä kaverini kanssa ja kesä oli todella tullut sitten viime käynnin. Joten tässä vielä näkymiä.
Poikkesimme myös Emolahdella tutkailemassa paikkoja ja juomassa mehut.
