Maakuntamatkailua Pohjois-Pohjanmaalla ja välillä kauempanakin

matkablogit, lähimatkailu, luonto, Pohjois-Pohjanmaa

Browsing Tag

eräily

Mökkeilemässä Montta Active Campingissa Muhoksella

Kaupallinen yhteistyö Montta Active Campingin kanssa

Kesän alku koitti, ja pääsimme taas Muhokselle Montta Active Campingiin mökkeilemään. Montta-mökki oli jo tuttu, ja odotimme sinne pääsyä innolla.

Montan maisemat ovat kerta kaikkiaan lempimaisemiani, ja heti perille päästyä tunsi, kuinka alkoi rauhoittua. Mökin ikkunasta sekä terassilta ja parvekkeelta on suora jokinäkymä Oulujoelle. Lisäksi Montan väki on todella mukavaa, ja tälläkin kertaa vastaanotto oli lämmin.

Mökki oli kuudelle hengelle, joten tilaa oli hyvin. Päätimme nukkua alakerran vuodesohvalla, ja haimme parvelta vain petivaatteet. Lisäksi näkymien ihailua parvekkeelta!

Mökin sijainti oli rauhallinen, ja nuotiopaikka oli lähellä. Kiertelimme ensin leirintäaluetta ja kävimme laiturilla sekä rannassa katselemassa. Paljukin olisi houkuttanut, ja mietimme sitä seuraavalle vuodelle.

Kohta olikin aika ystävieni tulla kylään. Molemmat olivat vähän flunssaisia, joten päätimme, ettemme lähde Lemmenpolulle patikoimaan. Sen sijaan paistoimme makkaraa ja söimme salaattia ynnä muuta siinä sivussa. Vietimme iltaa mökillä, ja ystävien lähdettyä kävimme vielä saunassa.

Minuakin nukutti yllättävän pitkään aamulla. Oli ihana herätä lintujen liverrykseen, avata kaihtimet ja nähdä tyyni joki aamuvarhaisella.

Meillä oli mukavasti aikaa aamulla, joten lähdimme Lemmenpolulle patikoimaan. Mies ei ollutkaan ennen nähnyt reittiä näin pitkälle ja yllättyi sen vaativuudesta. Kävimme liki Pyhäkosken voimalalla saakka, ja palasimmekin sitten tietä pitkin takaisin. Sujuihan se näinkin! Polun näkymät ovat huikeat.

Nuotioimme vielä toistamiseen makkaroiden merkeissä, jonka jälkeen koitti lähdön aika. Suuntasimmekin Ouluun Erämessuille, joilla myös Montan leirintäalue oli esillä. Väkeä oli hurjasti, sillä aurinko helli päivää.

Alkutalven retkellä Muhoksen Liimanninkoskella

Nyt kaikkien muuttohässäköiden ja huonekalujen kasauskiireiden jälkeen on aika panostaa blogiretkeilyyn! Olen asettunut Liminkaan ja aion taas kiertää lähialueita.

Marraskuinen kierros alkoi Muhokselta ja kohteeksi valikoitui Liimanninkoski. Se sijaitsee joitakin kilometrejä keskustasta, mutta hyvä tie vie luontopolun lähtöpaikalle.

Oli jännä käydä hieman lumipeitteisessä maastossa, sillä en ole ennen tähän vuodenaikaan polulla käynyt. Polkua oli kuitenkin kuljettu ja meidän lisäksemme kosken taukopaikalla oli yksi luontokuvaaja.

Kelpasikin kuvata, sillä koski oli tosi jännän näköinen osittain jäätyneenä, osittain sulana. Värit muodostivat kivan kontrastin.

Luontopolkua oli helppo kulkea eikä matka lammaslaitumen kautta koskelle ole pitkä. Taukopaikalla on hyvät puitteet nuotiointiin ja eväiden syöntiin.

Ja jos kesäisiä tunnelmia halua muistella, niin niitähän löytyy tästä Muhoksen Isterinkosken jutusta:

https://www.rantapallo.fi/maakuntamatkailuapohjoispohjanmaalla/tag/isterinkoski/

Iijokea ihastelemassa Taivalkoskella

Pitkästä aikaa kävimme sukuloimassa Taivalkoskella. Meillä ei ollut mitään erityistä ohjelmaa suunniteltuna etukäteen.

Innostuin aluksi käymään Pikkupeukussa, josta löytyikin monenlaisia kivoja ostoksia. Taivalkosken keskusta on varsin tuttu, koska olen ikäni kulkenut siellä mummolassa. Blogipostauksia olen tehnyt myös aiemmin, joten nyt en erikseen kuvannut keskustaa enkä koskeakaan.

Tällä kertaa keksimmekin sukulaismiehen kanssa yhteistyössä uutta ohjelmaa. Olin etukäteen miettinyt, löytyisikö sopivaa luontopolkua. Ilmeni, että myös sukulaiseni oli miettinyt samaa!

Lähdimme suuntaamaan Taivalvaaralta eteenpäin soratietä, josta päädyimme Iijoen rantaan vievälle luontopolulle. Ihastelin samalla, miten mahtavia hiekkatiereittejä alueella menisi.

Kovin pitkästi polkua ei tarvinnut kulkeakaan, kun jo päädyttiin laavulle ja lintutornille. Kipusimme torniin katselemaan jokea ja samalla muistelemaan menneitä.

Joessa oli pieniä saaria, ja sukulaismies muistelikin mummoni kertoneen, että mummo on nuorena ollut niittämässä Iijoen saaria. Pitkää heinää näissäkin saarissa näkyi kasvavan.

Olipa mukava luontopolkuilla uudella reitillä!

Rillankivi ja muita Pyhäjärven luontokohteita kiertämässä

Koko talven olen odottanut, että pääsisin tutkimaan Pyhäjärven luontokohteita. Nyt vihdoin se onnistuu!

Aloitimme kierroksen Vuohtomäen näköalatornista. Sen juurella on kota, jossa paistoimme makkaraa. Mies kiipesi ylös torniin sillä välin, kun itse tulistelin. Paikka on kyllä tosi hieno! Torni on 215,5 metriä merenpinnasta ja maisema alueella vaihtelevaa.

Tästä oli helppo jatkaa Pielavedelle menevää tietä kohti Rillankiveä, joka minua on erityisesti kiinnostanut. Ja tämä kolmen maakunnan rajapyykki olikin kiehtovassa ympäristössä. Alueella oli opastauluja ja nuotiopaikka luontopolun lähtöpisteessä. Kulttuuri- ja luontopolun voit kiertää joko noin kilometrin lenkkinä tai viiden kilometrin.

Kiersimme Suezintien kautta takaisin, mutta sen varressa oleva Vitikkamäen luontopolku jätettiin myöhemmälle. Marjoniemessä sen sijaan poikkesimme ja totesimme sen idylliseksi paikaksi. Pitää tutkailla, mitä muuta Pyhäjärveltä vielä löytyy.

Toisena iltana kävin sitten Hietakylän suunnilla olevalla Jokiniskan taukopaikalla. Paikka oli oikein siisti ja rauhallinen. Makkaraa ei ollut mukana, mutta saatoin kuvitella tulistelua joen äärellä.

Mitä muita paikkoja neuvoisit minulle?

Kävimme tänään vielä uudelleen Vuohtomäellä kaverini kanssa ja kesä oli todella tullut sitten viime käynnin. Joten tässä vielä näkymiä.

Poikkesimme myös Emolahdella tutkailemassa paikkoja ja juomassa mehut.