Pitkästä aikaa kävimme sukuloimassa Taivalkoskella. Meillä ei ollut mitään erityistä ohjelmaa suunniteltuna etukäteen.
Innostuin aluksi käymään Pikkupeukussa, josta löytyikin monenlaisia kivoja ostoksia. Taivalkosken keskusta on varsin tuttu, koska olen ikäni kulkenut siellä mummolassa. Blogipostauksia olen tehnyt myös aiemmin, joten nyt en erikseen kuvannut keskustaa enkä koskeakaan.
Tällä kertaa keksimmekin sukulaismiehen kanssa yhteistyössä uutta ohjelmaa. Olin etukäteen miettinyt, löytyisikö sopivaa luontopolkua. Ilmeni, että myös sukulaiseni oli miettinyt samaa!
Lähdimme suuntaamaan Taivalvaaralta eteenpäin soratietä, josta päädyimme Iijoen rantaan vievälle luontopolulle. Ihastelin samalla, miten mahtavia hiekkatiereittejä alueella menisi.
Kovin pitkästi polkua ei tarvinnut kulkeakaan, kun jo päädyttiin laavulle ja lintutornille. Kipusimme torniin katselemaan jokea ja samalla muistelemaan menneitä.
Joessa oli pieniä saaria, ja sukulaismies muistelikin mummoni kertoneen, että mummo on nuorena ollut niittämässä Iijoen saaria. Pitkää heinää näissäkin saarissa näkyi kasvavan.
Olipa mukava luontopolkuilla uudella reitillä!
2 Comments
Näyttääpä maisemat lintutonista hienoilta. Voin kuvitella, että syksyn ruska-aikaan maisemat voisivat olla vielä hienommat, vaikka kesäisissäkään maisemissa ei mitään vikaa ole.
Kyllä, pitäisi ehdottomasti käydä ruska-aikaan! Minä olen yllättävän vähän tehnyt ruskaretkiä, kun lomaa ei yleensä siihen aikaan ole.