Maakuntamatkailua Pohjois-Pohjanmaalla ja välillä kauempanakin

matkablogit, lähimatkailu, luonto, Pohjois-Pohjanmaa

Monthly Archives

Kirja-arvostelu – Pentti Korpela: Lounais-Lapin retkiopas

Pentti Korpela on tuottanut laajan ja laadukkaan retkioppaan. Matkat ulottuvat Pohjois-Pohjanmaan Hailuodosta, Oulusta ja Iistä Rovaniemen sekä Pellon akselille. Korpela kuvaa sujuvalla kerronnalla luontokohteita antaen samalla tarkan faktatiedon mukaan lukien koordinaatit kohteiden löytämiseen.

Itselleni tuttuja paikkoja löytyi Pohjois-Pohjanmaan lisäksi muun muassa Pellosta. Myös kirjan kuvitus on ansiokas ja kuvat antavat elävyyttä retkipaikkojen esittelyyn. Näkee, että Pentti Korpela liikkuu paljon luonnossa ja tietojen kokoaminen on vienyt aikaa.

Kirja soveltuu kaikille ulkoilusta, retkeilystä, patikoinnista ja luonnosta sekä paikallisesta historiasta ja kulttuurista kiinnostuneille. Kirja antaa lukemattomia vinkkejä mihin mennä ja kaikkien kohteiden kiertämisestä riittäisi ohjelmaa pitkäksi aikaa. Korpelan kohteita eivät kaikki tiedä ja kirja valottaa myös paikallisille asukkaille uusia paikkoja.

Pentti Korpela: Lounais-Lapin retkiopas: Parhaat luontoretkikohteet, patikkapolut ja näköalapaikat, Kivalo-kirjat 2020

Viehättävä hotelli Alma Seinäjoella

Kaupallinen yhteistyö Hotelli-Ravintola Alman kanssa

Seinäjoella olen käynyt aiemminkin, mutta en ole kierrellyt siellä kaikkia nähtävyyksiä. Nyt tähän oli oiva tilaisuus, kun pääsimme miesystäväni kanssa majoittumaan Hotelli Almaan.

Alma sijaitsee ihan matkakeskuksen läheisyydessä ja sinne oli helppo löytää. Vanha päärakennus näytti viehättävältä ja lisäksi hotelliin kuuluu kaksi uutta torniosaa. Pihalla oli hyvin parkkitilaa.

Vastaanotto sijaitsi uuden tornin puolella. Lisäksi toisessa vanhaan vesitorniin rakennetussa osassa on huoneita. Itse päärakennuksesta löytyy nimettyjä jugend-huoneita.

Meidän huoneemme sijaitsi uuden tornin viidennessä kerroksessa. Ihastuin heti huoneen sisustukseen, jossa oli käytetty lempivärejäni. Ja olennainen varustus eli vedenkeitin kuului huoneeseen.

Tulimme Seinäjoelle päivällä ja kävimme ensin Ideaparkissa. Kauppakeskuksen infosta sai maskeja ja tilaa oli hyvin liikkua. Innostuin, sillä Ideaparkissa oli lempikauppani New Yorker. Sinne sitten pienille vaateostoksille!

Kävimme myös yhdessä autoliikkeessä ennen hotellille suuntaamista. Hotelliin majoituttuamme lähdimme katsomaan Jouppilanvuoren liikunta-aluetta. Sieltä löytyi mahtava elämysreitti, joka oli rakennettu esteettömäksi. Kävimme reittiä vähän matkaa Vuori-tukikohdalla. Siellä oli muun muassa korsu ja lähettyvillä sotilasesterata.

Tästä kiersimme vielä vuoren toiselle puolelle, sillä sinne oli rakennettu elämysportaat. Portaissa olikin kivasti kulkijoita. Minä en kiivennyt ihan ylös saakka, vaan ihailin tasanteelta näkymiä kaupunkiin.

Jouppilanvuoren jälkeen lähdimme tutustumaan ulkoapäin Aalto-keskukseen. Lakeuden risti -kirkko seurakuntakeskuksineen on näyttävä maamerkki. Kirjasto, teatteri, virastotalo ja kaupungintalo muodostivat näyttävän kokonaisuuden. Lisäksi vieressä oli upea Apila-kirjasto, jossa myöskään en ole käynyt. Lauantai-iltana liikkeellä ollessa rakennuksiin ei nyt päässyt sisältä tutustumaan.

Hotellissa oli jo aika syödä ja menimmekin päärakennuksessa olevaan loungeen. Ravintola olisi ollut kutsuvan näköinen, mutta koska nälkä ei ollut suuri, niin otimme lounge menusta salaatit. Ne olivatkin oikein hyvät talon leipien kera.

Itse olin vielä väsynyt syksyn työrutistuksen jälkeen. Näinpä iltaohjelmaksi riitti saunassa käynti. Saunaosasto oli todella upea, ja huomasi, että uudessa hotellissa oli panostettu yksityiskohtiin.

Aamulla alkoikin odotettu lumisade. Lunta tuli sen verran sakeasti, että jätimme keskustan aamukävelyn välistä. Nautimme kuitenkin aamupalasta päärakennuksen ravintolassa. Suuri ravintolasali oli kaunis ja näyttävä.

Seinäjoelle jäi vielä toisellekin kerralle nähtävää, mutta olimme tyytyväisiä, että yhden yön yli reissullakin ennätimme nähdä näin paljon. Ja Almassa viihdyimme mainiosti!

Taivalkoskella riittää nähtävää

Taivalkoski on minulle tuttu pitäjä, sillä mummoni asui siellä ja olen koko ikäni kulkenut Koillismaalla. Taannoin lähdimme miesystäväni ja äitini kanssa käymään sukuloimassa. Tällä reissulla olikin hyvä esitellä miehelle Taivalkosken nähtävyyksiä. Hetken kun mietin, niin löytyyhän niitä!

Ajelimme ensin Taivalvaaran hiihtokeskuksen maastoihin. Kävimme sekä rinteen juurella että päällä. Viimeksi olen joskus nuorena käynyt laskettelemassa siellä. Hyppytornilta on hyvät näkymät ja myös hotelli Herkko on matkan varrella.

Sitten suuntasimme kylälle ja Jalavan kauppaan. Siellä on viihtyisässä miljöössä monenlaista tavaraa ja pirttikahvila. Itse kiinnostuin kenkähyllystä.

Kylällä kiersimme myös torialueen Päätalo-taidetta ja muistomerkkiä katsomassa. Jokijärvelle emme tällä reissulla lähteneet, se jää myöhempään.

Kävimme myös teollisuusalueella ja Kostonjoen lähettyvillä. Hieman piti kierrellä, kun en muistanut enää kaikkia reittejä.

No tietysti on sitten itse koski ja melontakeskus. Ajoimme melontakeskukselle parkkiin ja kävimme siitä ihastelemassa koskea ja jokea. Varmasti aika vauhdit saisi melomalla! Joen ympäristössä pääsee myös kävelemään puiston puolelta.

Syksyistä Hailuotoa ihailemassa

Olikin ensimmäinen kerta, kun kävin syysaikaan Hailuodossa. Lähdimme liikkeelle aamupäivällä, kun minulla oli arkivapaa. Näin ruuhkaakaan ei lauttarannassa ollut.

Merimatka on joka kerta elämys. Nytkin oli niin lämmintä, että ulkosalla saattoi käydä ihailemassa merinäkymää. Matka sujui nopeasti.

Suuntasimme aluksi saaren toiseen päähän Marjaniemeen. Pieni jännitys oli, ovatko ravintolat ja kahvilat auki. Meillä oli kuitenkin varalta omat eväät  mukana.

Rauhallista oli. Käveleskelimme lankkupolkua pitkin kalastajakylän ohi merenrannan suuntaan. Merivesi oli todella matalalla verrattuna kesäiseen käyntiini.

Palatessa huomasimme, että Luotsihotelli oli auki. Ja vessamaksut menivät nuorten hyväksi, mikä oli hyvä idea. Parkkipaikalla oli mukava nauttia eväitä ennen matkan jatkamista.

Hailuoto on varsin kaunis syksylläkin. Paluumatkalla poikkesimme Hailuodon panimon myymälässä, josta tarttui mukaan yksi olutpullo testattavaksi. Toki nämä tuotteet on hyväksi havaittu jo aiemmin, ja mukavaa, että meiltä löytyy pienpanimoita.

Sitten jatkoimme Ulkokarvon tielle katsomaan Organum-taideteosta. Sitä en ollutkaan aiemmin nähnyt. Paikka olikin kiva, sillä sieltä löytyi myös taukotupa. Retkeilyreittejähän Hailuodossa on paljon.

Organumin kupoleista on esittelytietoa paikan päällä. Kokeilin tässä luonnollisessa äänentoistoympäristössä soittaa Thunderstruckia ja kuuluihan se. Kupoleiden sisällä piti löytää sopiva kohta, jossa puheäänenkin  sai kuulumaan.

Tässäpä sitä olikin yhdelle päiväreissulle!