Suomen suurin matkablogiyhteisö

Maakuntamatkailua Pohjois-Pohjanmaalla ja välillä kauempanakin

matkablogit, lähimatkailu, luonto, Pohjois-Pohjanmaa

Monthly Archives

Iissä ympäristötaidetta ja vanha Hamina

Paikallislehti kävi haastattelemassa minua, ja siinä yhteydessä tuli monia kehittämisideoita tähän blogiin liittyen. Minun pitääkin varata ensi viikolle kokonainen päivä jatkokehittelyä varten! Otan siis mielelläni nyt vastaan ideoita ja toiveita blogiin, ja niitä voi laittaa vaikka kommentteihin.

Lukijat ovat varmaan jo saattaneet ihmetelläkin, että miten ihmeessä ennätän kiertää näin paljon! Syy on siinä, että olen kesän ajan vapaalla työstä ja kirjoitan väitöskirjaa. Kun päivän kirjoittaa, niin on mukava illaksi vaihtaa maisemia ja lähteä kiertämään kiinnostavia paikkoja. Mutta täytyy sanoa, että tänä aamuna piti jo laittaa kello soimaan, että ennättää kirjoittaa postaukset!

Äidilläni on alkanut kesäloma, niinpä hän lähti matkaseuraksi Iihin. Iissä tulee harvoin käytyä, mutta loppujen lopuksi sinne ei ole Oulusta nelostietä edes pitkä matka.

Päätimme käydä ulkokohteissa ja ensin poikkesimme keskustasta Ympäristötaidepuistoon. Se oli viehättävällä paikalla jokirannassa.

Aluksi näimme Iin vanhan pappilan, joka oli kyllä komea ja suuri rakennus! Pappilan kulmilta lähti polku puistoon, jossa pääsi tutustumaan KulttuuriKauppilan ympäristötaiteeseen.

Iin vanha pappila

Tämä Ruustinnanreitti kiersi jokirannassa lenkin, ja luonnon seasta löytyi monenmoisia taideteoksia! Ne sulautuivat luontoon, mutta erottuivat kuitenkin osa hätkähdyttävästikin.

Ruustinnanreitti

ET

Nimikyltti

Puiston rannasssa

Monimuotoista taidetta

Taidepuistosta siirryimme Iin vanhaan Haminaan. Siellä pääsee kiertämään vanhaa Iitä, joka on yhä hyvinkin asutettu alue. Vanhojen rakennusten sekaan oli rakennettu uutta kuitenkin ympäristöön sulautuen. Yksi kiinnostava kohde oli myynnissäkin!

Iin Wanha Hamina

Haminan taloja

Haminan raittia

Rauhaisaa tunnelmaa

Kiehtovaa historiaa

Kierroksen päätteeksi palasimme kirkon läheisyyteen museoalueelle. Museoalue yllätti monipuolisuudellaan: siellä oli kotiseutumuseon lisäksi myös uittomuseo sekä kalastusmuseo.

Museoalueella

Museossa

Piipahdimme reissun päätteeksi vielä museokahvila Huilingissa. Se oli viihtyisä paikka, ja kahvittelun päätteeksi löysimme vielä rakennuksen yläkerrasta haminalaisen huoneen ja savottakämpän sisustukset.

Museokahvila

Kahvilassa

Savottakämppä

Kauniina päivänä oli mukava kierrellä kävellen kaikessa rauhassa näitä ulkokohteita. Iihin kannattaa poiketa, ja vinkkinä muuten, että tämän viikon sunnuntaina siellä on Huilinki soi -musiikkitapahtuma museoalueella!

Kirkko Haminan lähistöllä

Koillismaalla Kuusamo kutsuu

Olin menossa työasioissa Kuusamoon, mutta reissu muuttuikin lomareissuksi ja eihän siinä mitään! Lähdimme siis koiran kanssa pariksi päiväksi Koillismaalle.

Koillismaa on minulle kuin toinen kotiseutu, sillä mummoni oli Taivalkoskelta ja olen ikäni liikkunut siellä. Viime vuosina on ollut myös paljon työmatkoja Kuusamoon. Posion seutu on myös tuttua.

Oulusta Kuusamoon ajettaessa matkat muuttuvat kiehtovasti. Oulun ja Pudasjärven välillä on näyttäviä suomaisemia, ja hillastajathan liikkuvatkin näillä seuduilla. Pudasjärveltä kohti Taivalkoskea alkavat sitten kauniit vaaramaisemat, kunnes päädytäänkin sitten Kuusamoon, josta jo tunturikin Ruka löytyy.

Kävimme vielä Kuusamoon saavuttua kahvittelemassa Riipisen riistamyymälässä. Sieltä löytyy monenmoista Lapin tuotetta ja matkamuistoa!

Riipisen riistamyymälä

Kuusamo on ympärivuotinen matkailukohde ja tarjoaa jokaiselle jotakin. Itse pidän kylpylöistä ja majoitummekin tällä kertaa Kuusamon Tropiikissa. Siellä oli vielä vähän remontti kesken, niin saimme hyvitykseksi isomman huoneen.

Kuusamon Tropiikki

Ira hotellissa

Illalla kävin kylpylässä, joka on ehdottomasti yksi suosikkejani! Esimerkiksi vesiputousseinä on näyttävä.

Ira-koira oli innoissaan uusista maastoista. Aivan hotellin vieressä oli golf-kenttä ja kiertelimme sen läheisyydessä olevia polkuja.

Hotellin läheisyydessä

Seuraavana päivänä ajelimme ensin Rukalle ja sieltä Rukajärven kautta Kuusamon keskustaan. Rukan seudulle on monta mökkireissua tehtykin!

Rukan maisemia

Kuusamon keskustasta löytyvät monipuoliset palvelut. Harrastan kirpputorien kiertämistä, joten kävin paikallisessa sellaisessa.

Kuusamon keskustasta suosittelen erityisesti Hannun jäljet – luontokuvakeskusta, jonka yhteydessä on myös matkailukeskus. Hannu Hautalan kuvat ovat sävähdyttäviä!

Kahvittelupaikaksi valikoitui hotellin lähistöllä olevan Herkku-myymälän kahvila. Poikkesin myös Paimenpoika-myymälässä ostamassa Kuusamon juustoa.

Kakkukahveilla

Meidän reissumme oli tällä kertaa tässä, mutta esimerkiksi yksi ystäväni on menossa viikon reissulle Kuusamoon. Siinä ennättää jo vaeltaa, kalastaa ja liikkua luonnossa. Kuusamo on tähän aivan ihanteellinen paikka!

Itse mietin, että voisin ensi kerralla selvittää ratsastusmahdollisuuksia näissä maastoissa. Kaiken kaikkiaan reissu oli taas varsin rentouttava!

 

Maaginen Martinniemi

Juhannuspäivänä lähdimme koko pienen perheemme voimin käymään Haukiputaan Martinniemessä. Tämä oli nyt lähes uusi kohde, sillä olen vain muutamia kertoja liikkunut siellä.

Matkalla ohitimme ensin Asemakylän. Muistelin siskon kouluaikoja siellä. Hämärästi näytti seutu myös muutoin tutulta, muttemme ihan varmasti muistaneet, minkä vuoksi olemme siellä aiemmin käyneet.

Päätimme ajella tietä suoraan, koska päättelimme, että ennen pitkää sen täytyy mennä merenrantaan. Emme siis kääntyneet kalasatamaankaan, vaan jatkoimme jännittävää vanhaa asfaltoitua tietä ja seurasimme toista autoa!

Seutu oli kiehtovaa, siellä siellä oli useita vanhoja rakennuksia, ilmeisesti teollisuuskäytössä olleita.

Seikkailumieli kannatti, sillä päädyimme aivan huikaisevan upeaan rantaan! Mielessäni oli kajastellut yksi ranta, jossa kerran olin mukana makkaranpaistotapahtumassa. Mutta nytpä päädyimmekin aivan toisaalle.

Martinniemessä

Näkymät olivat niin upeat, että tällä kertaa minulla tuli valinnanvaikeus valita blogikuvia. Rannassa oli muitakin kuvanottajia ja kalamiesten mieleenkin paikka näytti olevan. Ilmeisesti paikka on aiemmin toiminut lastauspaikkana. Joku paikkakuntalainen varmaan tietäisikin tarkemmin historiasta.

Vanha laituri

Näkymä laiturilta

Olin todella vaikuttunut maisemista. Aivan upeaa, että suhteellisen läheltä omaa kotia löytyy näin kiehtovia paikkoja. Vielä kun merenrannat ovat lempikohteitani. Olo oli kuin olisi ulkomailla ollut, yhtään Suomen rantoja vähättelemättä.

Kauniit näkymät

Elävä maisema

Martinniemessähän järjestetään vuosittain Maakinen Martinniemi -piknik. Siihen kyllä kannattaisi joskus osallistua; kun kuvitteleekin elävää musiikkia merenrannassa. Wau!

Juhannustunnelmia Manamansalossa

Päätimme lähteä juhannusaattona käymään Oulujärvellä Manamansalossa. Ajelimme Oulusta Kajaaniin päin menevää tietä. Tien päällä oli rauhallista näin aattopäivänä.

Mukana oli pientä seikkailun makua, sillä viime käynnistä oli jo niin kauan aikaa, ettei kunnolla muistanut mitä saaressa on. Aluksi ohitimme Manamansalon Portin, jossa näytti kohtuullisen vilkkaalta.

Jatkoimme kuitenkin matkaa ja päädyimme seuraavaksi Kultahiekkojen leirintäalueelle. Siellä oli kivan vehreää ja mukavan näköistä. Ranta oli aivan upean näköinen ja sitä olisi voinut ihastella Rantaravintolastakin.

Päätimme kuitenkin siirtyä Manamansalon leirintäalueelle, jossa olemme joskus telttailleet. Matkalla ohitimme Kassu Halosen taidetalon. Se jäi nyt tutustumatta, sillä oletimme, ettei se ole juhannuksen pyhinä auki.

Matkalla leirintäalueelle maisemat vaihtelevat monimuotoisesti. Saari on muutenkin yllättävä, välillä hiekka ja meri siintävät, välillä ollaan mäntykankaalla. Leirintäalue sijaitsee Oulujärven retkeilyalueella, ja näyttipä näin juhannuksenakin olevan sekä kalamiehiä että retkeilijöitä. Leirintäalueen läheisyydessä on useita pieniä järviä, ja siellä muistelimme itsekin kalareissulla käyneemme.

Oulujärven retkeilyaluetta

Piipahdimme kahvittelemassa, jonka jälkeen kävin kävelemässä uimarannalla ja alueella. Ja johan muistui mieleen telttailu yli kymmenen vuotta sitten ja paikat alkoivat näyttää tutuilta! Alueella on hyvät puitteet, ja sehän onkin viiden tähden leirintäalue.

Leirintäalueen ranta

Manamansalon leirintäalue

Leirintäalueen vastaanotto

Vaikka väkeä oli sekä Kultahiekoilla että täällä, niin tunnelma oli varsin rauhallinen molemmissa. Leirintäalueella odoteltiinkin varmaan jo illan elävää musiikkia, jota varten olivat laitteet valmiina.

Juhannusmusiikkia odotellessa

Lisää seikkailua olisi saanut ajamalla paluumatkan saaren eteläpuoleista tietä, jonne mentäessä olisi ollut vajaan 800 metrin lossimatka. Päätimme kuitenkin tällä kertaa palata samaa reittiä.

Paluumatkalla vielä ihastelimme yhtä hiekkarantaa sekä näkymiä Kaivannonsalmelta. Kuinka kaunis Oulujärvi, jota myös Kainuun mereksi kutsutaan, onkaan!

Kaivannonsalmi