Monthly Archives

syyskuu 2018

Voi Levi, minkä teit – veit sydämeni

Syksyllä lappiin, on ollut itselleni täysin käsittämätön käsite ja olenkin tähän astiseen elämääni saakka ihmetellyt, miksi ihmiset niin kovasti kaipaavat ja haluavat mennä sinne. Olen kyllä tiennyt ruskan olevan siellä todella kaunis, mutta koska en ole lukeutunut syksyn ihmiseksi, en ehkä ole osannut tätä arvostaa asian vaatimalla tavalla.

Viime viikolla sitten se ihme tapahtui, ja matkustin kohti pohjoista. Lähdin Helsingistä yöjunalla ja olin päättänyt panostaa kunnon yöuniin ja otin makuuvaunusta vuoteen itselleni. Matka taittui kivasti ja muutaman tunnin sain nukuttuakin. En toki voi sanoa, että uni olisi ollut sitä, mitä sen odotin, mutta tyhjää parempi kuitenkin. Matka taittui mukavasti ja juna saapui aikataulussa Rovaniemelle, josta matka jatkui linja-autolla Leville.

Mutta siis Levi. Se vei sydämeni. Totaalisesti. Ei sitä osaa sanoa, miksi, mutta näin kävi. Upea luonto, hyvät mahdollisuudet liikkua ja harrastaa, ihmisten iloinen ja hyväntuulinen mieli. Ruska ei vielä ollut parhaimmillaan, mutta silti luonto oli kaunis. Puhdas ilma, jossa oli hyvä olla ja hengittää. Loputtomasti syitä, miksi Leviin oli helppo rakastua.

Kamera kulki todella huonosti matkassa mukana ja Kätkänkierros jäikin ainoaksi kohteeksi, josta kuvia on olemassa. Toisaalta, se oli se, mistä rakkaus lappiin syttyi. Näissä maisemissa sielu lepäsi. 

Maailman pisin yhtenäinen ranta

Maailman pisimmäksi katkeamattomaksi rannaksi tituleerattu Cox’s Bazar on ehdottomasti sellainen kohde, jossa kannattaa käydä, jos Bangladeshiin matkustaa. Täältä löytää valkoista hiekkarantaa silmien kantamattomiin ja enemmänkin. Rantaa on yhteensä noin 12 kilometrin verran.

Emme ehtineet kesän reissulla Cox’s Bazariin lainkaan, mutta kävin siellä edellisellä Bangladeshin matkalla marraskuussa. Tällöin valitsimme oman auton omalla kuljettajalla kulkuvälineeksi. Seurueeseemme kuului tällöin 7 henkeä ja tämä tuli halvimmaksi vaihtoehdoksi ja näin saimme myös auton ja kuljettajan käyttöömme kohteessa. Lähdimme matkaan illalla ja edessämme oli noin 400 kilometrin matka. Matkustusaika Narayanganj – Cox’s Bazar oli noin 12 tuntia. Matka taittui hyvin autossa parin pysähdyksen taktiikalla. Kun matkaa on 400 kilometriä ja se ottaa sen 12 tuntia kahdella pysähdyksellä, voi tästä päätellä jotain siitä, millaisessa kunnossa tiet ovat Bangladeshissa. Toki myös ruuhkaisaa kaupungeissa, mutta maaseudulla saa ajella melko itsekseen. Cox’s Bazar on paikallisten suosiossa oleva lomakohde ja täällä erityisesti loma-aikoina on paljon väkeä. Rannalla on syytä muistaa maan uskonto ja kulttuuri ja turistin on hyvä myös sitä kunnioittaa. Täällä ei siis voi perinteisesti heittäytyä vähissä pukeissa ottamaan aurinkoa. Hotellien uima-altaalla pukeutumisen suhteen ollaan vapaampia ja siellä turisti voi olla auringossa myös uima-asussa. Itselleni oli vaikea ajatus heittäytyä bikineille, mutta jokainen voi sen itse määritellä, mikä omalla kohdalla tuntuu säädylliseltä ja mukavalta.  Paikalliset tykkäsivät uida meressä. Tai ainakin ilakoida aalloista ja vedestä. Silmiinpistävää oli se, että uimataito on meidän mittapuun mukaan heikkoa paikallisessa väestössä. Kaikki eivät osaa uida. Tämä ei kuitenkaan estä heitä nauttimasta täysillä vedessä olosta. Rannalla sekä hotellin uima-altaalla sai lainaksi pelastusliivejä, joiden kanssa oli helpompi uskaltautua veteen ”uimaan”. Cox’s Bazarin alueelta löytyy paljon erilaista näkemistä, tekemistä ja kokemista. Meidän visiitti tänne oli niin lyhyt, että se keskittyi lähinnä hotellin allasalueelle sekä rannalle. Matkamme kesto oli vain vajaa kolme vuorokautta. Perillä kohteessa olimme siis kaksi kokonaista päivää. Reissusta kaksi yötä yövyimme autossa matkaa tehden sekä yhden yön hotellissa. Olimme varanneet tasokkaan hotellin uima-altaalla hieman keskustan ulkopuolelta. Tämä osoittautui oikein hyväksi vaihtoehdoksi.

Tehokas miniloma loman sisällä. Oliko siinä järkeä vai ei? Ainakin tuli nähtyä yksi pala kaunista Bangladeshia. Ja tekisin saman kyllä uudelleen. Toki miettisin ehkä myös lentämistä vaihtoehtona. Tai pidempää perillä oloa. Millä sinä tällaisen matkan mieluiten tekisit? Seikkailumielellä autolla ja edullisesti vai nopeasti ja helposti perille lentäen?