Monthly Archives

marraskuu 2019

Mielenkiintoinen museo Kiovassa

Eräänä marraskuisena sunnuntaina kävin tutustumassa Khanenko-museoon, viralliselta nimeltään Bohdan ja Varvara Khanenkon taidemuseo (The Bohdan and Varvara Khanenko National Museum of Arts, Музей мистецтв імені Богдана та Варвари Ханенків). En ole suuri taidemuseofani, mutta tänne halusin mennä en niinkään taiteen vaan museorakennuksen vuoksi.  Museo on 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa eläneen, taiteen keräilyä harrastaneen Khanenkon pariskunnan kokoelma. Museo on yksi Ukrainan merkittävimmistä ellei merkittävin taidemuseo.Museo koostuu itseasiasta kahdesta eri rakennuksesta, joista toinen on Khanenkojen talo. Tässä 1800-luvun lopulla rakennetussa talossa on säilynyt paljon ajan tunnelmaa. Huoneet ovat tyyliltään melko erilaisia, joten kyseessä ei ole mikään yhtenäinen kokonaisuus, mutta yhtä kaikki, vaikuttava. Itse olin vaikuttunut ensimmäisen kerroksen yhdessä huoneessa sijaitsevasta takasta, jonka jokaiseen kaakeliin oli maalattu ihmisiä ja eläimiä ja kirjoitettu tekstiä ukrainaksi. Nämä kaakelit sitten muodostivat tarinan. Muita asioita, joita erityisesti ihailin, oli toisen kerroksen erään huoneen upea katto. Mielenkiintoisia olivat myös eri saleissa olleet mustavalkovalokuvat, jotka esittivät miltä rakennuksen huoneet olivat näyttäneet viime vuosisadan alkupuolella. Museossa on esillä niin maalauksia, patsaita kuin erilaisia esineitä. Varsinkin esineistä monet ovat Aasiasta. Osa näyttelyistä on vaihtuvia ja esimerkiksi nyt museossa oli menossa Rembrandtin näyttely. Yhdessä pienessä huoneessa oli puolestaan esillä viidenneltä ja kuudennelta vuosisadalta peräisin olevia ikoneja.Museo on auki keskiviikosta sunnuntaihin 10.30-17.30. Pääsymaksu oli 130 krivnaa, sillä pääsi kaikkiin näyttelyihin. Joka kuukauden ensimmäinen keskiviikko museoon on ilmainen sisäänpääsy. Museo sijaitsee osoitteessa

Kuinka minusta tuli maailmankiertolainen

Niin pienestä kuin muistan, olen ollut kiinnostunut muista maista ja halunnut asua ulkomailla. 1980-luvun itäsuomalainen maaseutu ei hirveästi kansainvälisyyttä tarjonnut. Janosin juttuja, tietoa ja kuvia muista maista. Tuijotin televisiosta ulkomaan uutisia nähdäkseni juttuja kaukaisista maista, vaikka itse uutisaiheista (vallankumoukset, kommunismi, kylmä sota, jne.) en olisi vielä paljon ymmärtänytkään. Seuramatkaesitteitä silmäilin kaihoisasti, voi kunpa minäkin pääsisin joskus tuonne palmujen alle. Euroviisut nauhoitettiin videolle, jotka sitten katsottiin lähes puhki. Ei niinkään musiikin kuin eri kielten vuoksi. Se,  että haluan kauas maailmalle on ollut vahva tunne jo pienestä alkaen. En osaa sanoa mistä se johtuu. Ei ainakaan tullut verenperintönä, sillä suvussani ei todellakaan olla liiemmin matkailtu tai muutettu ulkomaille asumaan. Yläasteella tuli selväksi, että haluan lukiossa vaihto-oppilaaksi. Tämän haaveen eteen ponnistelinkin suuresti, sillä vanhempani eivät aluksi olleet kovin innostuneita ajatuksesta. Ei ainoastaan taloudellisista syistä vaan myös siksi, että heitä pelotti idea lapsen päästämiseksi vuodeksi maailmalle. Ymmärrän tämän täysin, sillä heillä itsellä ei ollut omaa kokemusta ulkomaista kuin viikon mittainen lomamatka Kanarialle. Tätä pelkoa hälvensi yksi teininä viettämäni kesä Saksassa. Ja taloudellisten syiden vuoksi minun piti säästää kovasti ja tarvittiin vielä stipendikin. Niinpä lukiolaisena päädyin vaihto-oppilaaksi, mutta kohdemaa oli jotain muuta kuin mitä olin ajatellut. Ranska sen olla piti (eikä missään nimessä Yhdysvallat), mutta koska Ranskaan haluajia oli enemmän kuin paikkoja, päädyin Espanjaan. Tuo vuosi oli todella onnistunut ja käänteentekevä elämässäni. Sen vain lisäsi paloani ulkomailla asumista kohtaan.Koska lukion loputtua minulla ei ollut suurta selkeyttä siitä mitä haluaisin opiskella, päädyin lukemaan kieliä, koska ajattelin, että niistä on aina hyötyä, jos mielii ulkomaille asumaan. Pian ammatilliset suunnitelmani alkoivat selkiintyä, vaihdoin tiedekuntaa ja opiskelin toisen tutkinnon. Olin päättänyt, että yliopistosta valmistuttuani lähden ulkomaille töihin.Toinen käänteentekevä asia elämässäni oli puolisoni tapaaminen yliopistossa. Olin kuvitellut viettäväni elämän yksin, koska ajattelin olevan mahdotonta löytää puolison, joka haluaisi jakaa kanssani liikkuvaisen elämäntapani. Kuinka väärässä onneksi olinkaan. Pian opintojeni päädyttyä muutimmekin Keski-Eurooppaan puolisoni töiden vuoksi. Itse menin myös töihin, mutta kun melko pian selvisi ettei etenemismahdollisuuksia töissä ollut, opiskelin lisää kansainvälisiä asioita. Tämä kannatti, sillä pian valmistumisen jälkeen sain unelmatyöpaikan Latinalaisesta Amerikasta.Tuon jälkeen olen asunut useassa eri maassa. Vaikka maasta toiseen muuttamisessa vuoden-parin välein onkin omat haasteensa, samalla se antaa ja opettaa paljon. Jokainen asuttu muu on tarjonnut ikimuistoisia hetkiä ja ainutlaatuisia kokemuksia, joiden arvoa ei voi rahassa mitata. Välillä meinaa lähes epäusko iskeä siihen kuinka lapsuuden haaveeni ovatkaan toteutuneet ja olen kokenut paljon enemmän asioita kuin ikinä osasin edes haaveilla. Tunnen suurta kiitollisuutta tästä kaikesta ja toivon, että saan samanlaisia mahdollisuuksia jatkossakin.

Ravintolavinkkejä Kiovaan

Kuten olen aiemmin maininnut, Kiovan ravintolatarjonta on hyvin monipuolinen. Uusia ravintoloita syntyy kuin sieniä sateella. Osa uusista tulijoista osoittautuu lyhytikäisiksi, toisista tulee ravintolassakävijöiden kestosuosikkeja. Ravintoloiden hintataso yleisesti ottaen on Suomeen verrattuna melko paljon huokeampi. Tässä kirjoituksessa esittelen ravintoloita, joissa tykkään itse käydä ja joissa on löytynyt myös englanninkielinen ruokalista. Kaikkiin allaoleviin paikkoihin suosittelen tekemään pöytävarauksen erityisesti viikonloppuisin.

Musafir: (). Tämä krimiläis-tataariravintola on yksi suosikkiravintoloistani Kiovassa. Krimin tataarien keittiö ei itselle ollut aiemmin tuttua, mutta heti ensimmäinen vierailu ravintolassa teki vaikutuksen. Osassa ruuista näkyy Itä-Euroopan tai Turkin vaikutteita. Olen täällä syönyt mm. herkullisia cheburekeja eri täytteillä. Suosikkejani ovat chreburekin kaltaiset, mutta toisella tavoin valmistetut ohuet täytetyt piiraat, joita näkyy allaolevassa kuvassa. Tarjolla on myös vaikkapa sashlikkia eri tavoin sekä pelmenin tapaisia juttuja. Henkilökunta on perinteisiin asuihin pukeutunutta ja välillä paikassa on tarjolla elävää musiikkia. Muutaman kerran vastaan on tullut se, ettei juuri tiettyä haluamaamme ruokaa ole tuolloin ollut tarjolla, mutta koska ruokalista on laaja, se ei ole haitannut. Ravintolan hintataso on alhainen.  Toinen Musafir, jossa itse en ole vielä koskaan käynyt, sijaitsee osoitteessa (Саксаганского 57а).DOM №10 (). Tämä etupäässä ukrainalaista ruokaa tarjoava ravintola sijaitsee Podilin kaupunginosassa kauniissa ja tunnelmallisessa vanhassa rakennuksessa. Rakennus on noin kaksisataa vuotta vanha ja se on alunperin kuulunut kuvanveistäjälle, joka on asunut talossa ja jonka alakerrassa on ollut hänen verstaansa. Ravintolan kolme eri salia ovat aika erilaisia keskenään, mutta kaikki tilat henkivät vanhojen aikojen tunnelmaa. Ruokalistalta löytyy ukrainalaisen keittiön herkkujen lisäksi muutamia eksoottisempia ruokalajeja kuten tikka masalaa tai tuna tartaria. Ruokalista on melko lihapainotteinen, mutta joitakin kasvisvaihtoehtoja löytyy myös. Ravintolassa on tarjolla erittäin laaja valikoima viinejä. Lähin metroasema on sinisen linjan Kontraktova Ploshcha (Контрактова площа)-asema.Gogi (TMala Zhytomyrska St, 15A (Мала Житомирска 15 а) ja Lva Tolstoho St, 13 (вулиця Льва Толстого, 13).Win Bar () on ravintolan ja viinibaarin yhdistelmä. Tykkään paikan tunnelmasta, joka on positiivisella tavalla kellarinomainen, onhan paikassa haluttu matkia viinikellarin henkeä. Ja kuten viinibaariin kuuluu, viinilista on pitkä ja on paksun kirjan muodossa. Ruokalista ei ole pääruokien osalta kovin laaja ja annokset eivät ole kovin suuria. Itse yleensä syön alkuruokia, niiden joukossa on mm. antipastolautanen, erilaisia juustoja ja erilaisia bruschettoja. Win Bar löytyy Podilista ja sinne pääsee kätevästi sinisen metrolinjan asemalta Kontraktova Ploshcha (Контрактова площа).Shoti (Шоті), (Klovska (Кловська).