Vierailu Viljandissa

Kun elokuinen Viron-matkamme lähestyi, kysyin matkareitin suunnitelleelta puolisoltani, että minnekä päin Viroa olemmekaan menossa. Yhtenä yöpymispaikkana hän mainitsi Viljandin. Koska itse en paikasta tiennyt muuta kuin nimen, kysyin puolisoltani syytä kohteen valintaan. Hän oli suunnitellut matkareitin hotellivarauksineen muutamia kuukausia aiemmin eikä oikein itsekään muistanut miksi oli valinnut Viljandin. Joten olimme liikkeellä odottavin mielen. Kuinka positiivisesti lopulta yllätyimmekään! Kaupunki oli pieni ja elokuisena arkipäivänä hyvin rauhallinen, mutta joku kaupungissa meitä kuitenkin viehätti. Kaupungin arkkitehtuuri monine puutaloineen oli mieleeni. Löysimmepä jopa yhden hienon muraalinkin. Vaikka elokuun lopulla kaupunki oli kovin hiljainen, keskemmällä kesää siellä vaikuttaa tapahtuvan paljon enemmän, esimerkiksi heinäkuun lopulla Viljandissa pidetään kuulut kansanmusiikkifestivaalit. Juuri ennen Viljandiin saapumista olin ehtinyt katsoa netistä, että kaupungin merkittävin nähtävyys on liiviläisen ritarikunnan linnan rauniot, joten ne oli nähtävä. Matkalla hotellilta raunioille törmäsimme kivaan puutalossa sijaitsevaan sisustukseltaan värikkääseen kahvilaan aivan kaupungin keskustassa. Osoitteessa Koidu 2 sijaitseva Rohelise Maja pood ja kohvik (auki ma-la klo 9-17) on nimensä mukaisesti myös kauppa. Niinpä paikan päällä nautittavien kahvilaherkkujen lisäksi siellä oli myynnissä mm. kahvipapuja, erilaisia juomia ja jauhoja. Talon takapihalla oli terassi ja kirsikkana kakun päällä tällaiselle tulevalla crazy cat ladylle oli terasssin liepeillä kerällä nukkuva musta kissa. Vaivoin sain itseni hillittyä, etten mennyt hänen iltapäiväuniaan häiritsemään.Kun sitten kahvittelutuokion jälkeen linnan rauniolle pääsimme, ihastuimme alueeseen oitis. Raunioita ympyröi vallihauta, jonka yli on rakennettu siltoja. Korkealla mäellä sijaitsevalta linnan alueelta on erinomaiset ja kauniit näkymät läheiselle Viljandi-järvelle. Kivilinnoitusta alettiin rakentaa  vuonna 1224 ja se valmistui kokonaisuudessaan noin kolme vuosisataa myöhemmin. Sotien jäljiltä linnasta on tosiaankin jäljellä enää lähinnä kiviseiniä siellä täällä. Keskellä aluetta näytti olevan jonkinlainen lava-alue, noissa puitteissa kyllä kelpaa katsoa vaikka mitä esitystä. Päivän päätteeksi menimme syömään Kohvik Felliniin, joka on sekä ravintola että kahvila. Vaikka paikan sisustus ei ollut kovin yhtenäinen, se oli kuitenkin miellyttävä ja tunnelmaltaan mukava. Seinillä oli modernia taidetta, osa sisustuksesta toi mieleen Portugalin ja värikkäät tuolit olivat kiva väriläiskä muuten melko vaaleassa ympäristössä. Vaikka ravintolan menu oli suppeahko, meinasi silti tulla valinnanvaikeus. Alla näkyvät annokset olivat erittäin herkullisia. Annoksiemme houkuttelevaa ulkonäköä ihastellessa taas tajusi, kuinka melko yksinkertaisistakin ruoka-aineista voi tehdä näyttäviä ja kauniita annoksia. Ruokailun kruunasi raikkaat cocktailit.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply