Berliinin Moabit

Olin jo pitkään halunnut suunnata Berliinissä Moabitin kaupunginosaan. Paikka alkoi kiinnostaa, kun olin lukenut jostain, että turistilaumat eivät ole vielä löytäneet sitä ja, että kaupunginosan asukaskunta on monipuolinen.Etsiessäni netistä pikaisesti tietoa, että mitä muuta Moabitissa voisi tehdä tai nähdä kuin tallustella kaduilla, selvisi, että siellä on vintageautojen keskus Classic Remise. Paikassa korjataan ja myydään vanhoja autoja ja jossa autoja voi käydä myös ihailemassa. Eäänlainen museo siis. Olin puolihuolimattomasti maininnut kohteesta miehelleni, mutta ilmeisesti hän ei ollut täysin sisäistänyt mistä on kyse, sillä hän oli melkoisen yllättynyt, kun minä, joka a) en ymmärrä autoista mitään, b) en ole yleisesti ottaen kiinnostunut autoista ja c) en aja autoa kuin äärimmäisen pakon edessä, vein meidät kyseiseen paikkaan. Halusin mennä paikkaan, koska kuvissa autot olivat näyttäneet kauniilta…Syy sekin.

Ja niitä autoja riittikin. Vanhojen autojen muotoilu herätti itsessäni kiinnostusta. Joidenkin autojen kohdalla oli esitelty niiden historiaa. Paikkaan ei ole pääsymaksua ja se  sijaitsee osoittessa Jotta Moabitiin tutustuminen ei olisi mennyt aivan liikaa sen kuuluisan oman mukavuusalueen ulkopuolelle, kävimme paikallisessa kauppahallissa. Se olivat itsessään vähän pettymys, koska olimme liikkeellä aamupäivällä ja mielenkiintoisin osa toria vaikutti olevan ravintolat ja baarit, jotka avautuvat vasta puolen päivän jälkeen. Näkemämme perusteella aloin jo kuvittelemaan millainen meno ja tunnelma siellä voisi olla myöhemmin päivälllä: iloista puheensorinaa, rentoa naurua, lasien kilinää ja ruoan tuoksua.Moabitin retkemme päätteeksi kävimme kahvilassa nimeltä GARCIA Kaffeebar (). Tässä hiukan retrohenkisessä paikassa oli tarjolla mm. erilaisia herkullisia voileipiä ja voisarvia makeiden palojen lisäksi. Kahvila oli melko pieni, mutta sen edessä oli ulkona muutama pöytä, missä oli mukava tarkkailla ohikulkijoita.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply