Paras reissukaveri on yhtä nolo kuin itse olet

Juhannusviikolla vietin ystäväni Marketan kanssa rentouttavat neljä päivää Prahassa. Nuo päivät olivat heittämällä kesän kuumimmat, lämpötila huiteli helposti yli kolmenkymmenen asteen. Hikoilimme kuin pienet porsaat, mutta kuumuus oli hyvä tekosyy pysähtyä siemailemaan Aperol Spritziä tyylikkäästi jollekin Prahan lukuisista terasseista.

Ja no, siihenhän se tyylikkyys sitten loppuikin. Vaelsimme Prahan katuja päivästä toiseen lähes samoissa vaatteissa, sen voi kuvistakin huomata. Mitä turhaan vaihtamaan tuoretta asukertaa päälle, kun kymmenen minuutin kuluttua on jälleen hiestä läpimärkä. Helteen aiheuttama ryönäisyys sinetöi homman ja ajateltiin sitten samaan konkurssiin heittää homma huolella leikiksi ja laittaa mukaan ottamani selfiekeppi todelliseen tehokäyttöön.

Oi ja voi, kun olisin tiennyt miten paljon iloa voi muutaman euron teleskooppivarresta saada. Todettiin, että turisteja tässä ollaan, mitä sitä salailemaan, joten napsittiin reippaasti vain kuvia menemään. Jokaisella nähtävyydellä ja näköalalla itselaukaisin laulamaan ja mitä enemmän kepin varsi näkyi, sen parempi. Tuntui hyvältä heittää häveliäisyys romukoppaan ja olla välittämättä muiden katseista, ainakin meillä oli hauskaa. Ja niin meillä totta totisesti olikin! Iltaisin kikateltiin itsemme väsyksiin kuvia katsellen ja tietty niitä jokaiseen mahdolliseen wappiryhmään spämmäten. Sori kaverit.

Tällä viikolla löysin itseni selailemasta näitä Prahan reissukuvia. Selfieiden kohdalla hymy venyi väkisinkin korviin saakka, niin elävästi tulvi muistoja mieleeni. Valokuvat ovat ihan parhaita matkamuistoja. Miten pieniä juttuja sitä voikaan palauttaa muistiin valokuvien kautta. Ilman näitä kuvia olisin autuaasti unohtanut esimerkiksi sen, miten pettyneitä olimmekaan, kun Tsekin kruununjalokivet oli siirretty toisaalle. Ja sen, kuinka valkosuklainen Kit Kat -patukka suli helteessä reppuuni.

”Ihanaa, kun on kaveri, joka on yhtä nolo kuin itse, eikä vain käske lopettaa.”, iloitsi Julia minulle pari viikkoa sitten Barcelonassa.

Itse olisin voinut sanoa juuri nuo sanat Prahassa Marketalle.
Kiitos Marsu, olet ihana ystävä ja huikeaa matkaseuraa. Lähtisin sun kanssa reissuun koska tahansa uudestaan. ♥

 

P.S. Nuo viime kesän käytetyimmät reissushortsit kokivat Taiwanissa aikansa koittaneen, joten ensi kesälle hakusessa uudet luotto-soret. Ehkä ihan hyvä. Mulla on nuo niin monessa kuvassa päällä, että oikein hävettää.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply