Marraskuun patikka: Kangenmiekan kierros

Hinguin marraskuun alussa Etelä-Suomen ensilumien jälkeen mahdollisesti vuoden viimeiselle luontoretkelle. Kello oli jo lähes iltapäivä, kun vihdoin vetelehtimisen jälkeen pääsimme liikkeelle. Savojärven kierroksen jälkeen halusin uudemman kerran Kuhankuonolle, joten poimimme kymmenen reitin valikoimasta yhden lyhyimmistä, Kangenmiekan kierroksen.

Kangenmiekan maasto on sellaista aika tavallista eteläsuomalaista metsää. Reitiltä löytyy männikköä ja avokalliota, ja se kulkee polkuja ja metsäautoteitä pitkin. Reitin loppupuolelta löytyy suomaisemaa, joka miellytti silmääni, mutta ei lenkkareitani. Pääasiassa maasto oli kuivaa, mutta sulaneiden lumien vuoksi suopätkät ja pari muuta kohtaa olivat kosteassa kunnossa. Minä puupää en tietenkään ollut laittanut goretexeja jalkaan, joten melkoiseksi loikkimiseksi kävelyni aika ajoin meni.

Kulkeminen reitillä on jouhevaa ja kahdeksan kilometriä kuluu nopeammin kuin ajattelisi. Yllättävän rentouttava parin tunnin iltapäiväkävely oli harmaasta säästä huolimatta. Ilmeisesti metsä on aina metsä, vaikkei Suomen luonto marraskuussa olekaan parhaimmillaan. Melkoista vipellystä meidän viimeiset kilometrit olivat, sillä päivän lyheneminen iski märällä rätillä vasten kasvoja. Autolle päästyämme alkoi olla puiden suojassa jo todella hämärää ja Turkuun saapuessamme olikin jo ihan pimeä.

Tiukan aikataulun ja lyhyehkön reitin takia jätimme evästauot seuraavaan kertaan, mutta pari taukopaikkaa reitin varrelta löytyy. Vastapäivään kuljettaessa parin kilometrin jälkeen vastaan tulee Käärmelähde, ehkä reitin ainut nähtävyys. Pienen lähteen vieressä on penkki, jossa väsyneitä jalkoja voi leputtaa veden liikehdintää seuraillen. Toinen levähdyspaikka löytyy hieman reitin puolivälin jälkeen. Siellä metsän siimeksessä sijaitsee laavu, nuotiopaikka ja puucee, jotka ovat retkeilijän käytettävissä.

 

Lähtöpaikalle oli hieman vaikea löytää, sillä en löytänyt mainintaa parkkipaikan osoitteesta. Mitään varsinaista parkkipaikkaa ei paikalla ollutkaan, mutta auto oli helppo jättää reitin lounaiskulmaan, josta pääsi suoraan reitille. Parkkialue löytyy Nummitien ja Joenkäyräntien risteyksestä Ruskolta. Navigaattoriin voi naputtaa Nummitie 365. Toinen helppo keino on navigoida itsensä Vahdon keskustan kautta Nummitielle, jota ajellaan vielä nelisen kilometria y-risteykseen saakka. Siinä Joenkäyräntien puolella on tasainen ja kova metsäpläntti, johon menopelin voi jättää. Ainakaan marraskuun alussa ei muita autoja ollut ruuhkaksi asti, olimme nimittäin ainoita. Suosittelen tulemaan paikalle omin kulkuneuvoin, sillä julkisen liikenteen kyydissä tänne tuleminen on melko hankalaa.

Kannattaa muuten huomioida metsästyskauden olevan käynnissä. Metsään kannattaakin pukea värikästä päälle, esimerkiksi heijastinliivi tai oranssi pipo, jottei retkeilijää seuraa pahin mahdollinen kohtalo. Meillä ei mennyt taaskaan homma maaliin saakka, sillä asia tuli mieleen sillä sekunnilla, kun näimme ainoat vastaantulijat punaiset pipot päässään. Ja toisena vinkkinä, että vastapestyllä autolla ei Kangenmiekalle kannata märällä tulla. Hiekkatiet olivat aikamoista mutapuuroa, ja heti reissun jälkeen päästiin lempihommiini eli autonpesuun!

Kangenmiekan kierros oli reittinä helppo ja nopea, mutta ei kannata odottaa liikoja. Viikonloppu- tai iltapäiväpatikalle ihan kiva kohde, jos ei muuta keksi, mutta elämyskerroin on korkeampi esimerkiksi Savojärven kierroksella, josta jo aiemmin kirjoitin. Kangenmiekalta on reilu kolmen kilometrin yhdysreitti Vajosuon vaellukselle, joten tämän reitin voi helposti liittää osaksi pidempää patikkaa.

Reitti-info

Lähtöpaikka: Reitin lounaiskulma, Nummitie 365, Rusko. Paikalle pääsee parhaiten omalla autolla.
Opastus: Reitti on merkattu oranssein nauhoin, joissa kolme sinistä palloa.
Kesto (arvio): 2,5h taukoineen
Vaikeustaso: helppo
Kartta: Kangenmiekan kierros

Previous Post Next Post

You Might Also Like

No Comments

Leave a Reply