Kaapelihissillä helposti Slovakian Tatravuorille

Paksu pilvimassa verhosi Slovakian Tatravuoria viimeisenäkin Poprad-päivänä, joten pidempi patikointi vuorilla sai jälleen väistyä. Muutimme lennosta suunnitelmaa. Säätiedotukset optimistisesti lupasivat tuulten vievän pilvet mukanaan, joten sitä odotellen suuntasimme Tatranská Lomnicaan mielessämme ajelu kaapelihissillä.

Ajoimme paikan päälle vain todetaksemme, että pilvet istuvat edelleen tiukassa. Kävimme siis heittämässä aamupäivälenkin Štrbské Plesolla, jonka jälkeen ilmassa olikin kirkastumisen merkkejä. Auton nokka takaisin kohti Tatranská Lomnicaa, ja pilvet olivat kuin olivatkin alkaneet rakoilla. Minä muuten vain pelkurina ja poikaystävä korkeanpaikankammoisena tuumasimme vielä autossa hetken, josko sitä uskaltaisi ylös lähteä. Lippukojulle kävivät askeleet, sillä olihan tänne asti jälleen tultu.

Kun Tatravuorten korkein huippu, Gerlachovský štít 2655m, on suurten matkailijamassojen saavuttamattomissa, toiseksi korkeimalle huipulle pääsee vaivattomasti kaapelihissillä. Tatranská Lomnicasta lähtevä kolmen kaapelihissin yhdistelmä kuljettaa matkailijan Lomnický štítille, joka ei voittajalleen juurikaan kalpene, onhan silläkin korkeutta kunnioitettavat 2634 metriä. Tälle huipulle on kaapelihissi kulkenut vuodesta 1940 ollen aikansa modernein hissi Euroopassa.

Huipulla on 50 minuuttia aikaa nauttia näkymistä. Se saattaa olla pitkä aika tuulisella huipulla, mutta onneksi Café DEDO palvelee viluisia matkalijoita. Jos oikein vuorimaisemista innostuu ja kukkaro on kunnossa, on Lomnický štítillä mahdollista yöpyä. Mikäli tällaista messevää kokemusta itselleen mielii, varaus on tehtävä hyvissä ajoin.

Me vellihousut ostimme liput vain jälkimmäiselle väliasemalle, Skalnaté plesolle, asti. Ei kuulemma kannata tuhlata rahojaan kyytiin, jos taivaalla on kamalasti pilviä. Skalnate plesolla sitten totesimme, että olisi ollut juuri täydellinen pilvirako käväistä huipulla. Mutta eipä mittään, ei harmittanut kauaa, kun katseli useilla vaijereilla kiinnitetyn hissin menoa tuulessa.

”Kivinen vuoristojärvi” eli Skalnaté pleso hurmasi minut karulla kauneudellaan. 1786 metristä oli hulppeat näköalat. Pilvet olivat onneksi väistyneet sen verran, että maisemien katselu onnistui. Aika ajoin pieni pilvimassa ympäröi meidät ja loi jollain tapaa aavemaista tunnelmaa. Huipulla todellakin tuuli, hanskoille ja hupulle oli käyttöä. Skalnaté plesolla on ravintola isolla terassilla, mutta tällä ilmalla terassi ammotti tyhjyyttään.

Skalnaté plesolta lähtee patikointipolkuja syvemmälle vuoristoon, ja Zelené plesolle johtava reitti oli alkujaan meidänkin tarkoitus kävellä. Emme vaellushaluista huolimatta lähteneet vuoristoon patikoimaan, sillä meitä ei kamalasti kiinnostanut eksyä ja päätyä karhujen välipalaksi. Mulle tuli kyllä ennakkotiedoista huolimatta yllätyksenä, miten vaativia Tatrojen reitit ovat. Vuoristopelastus on Slovakiassa maksullista, joten patikalle lähtiessä on hyvä pitää mielessä oma kunto ja puhelimessa pelastuspartion numero. Todellisille retkeilijöille Skalnaté pleson huudeilla on myös vuoristomaja eli paikallisittain chata. Reitit ovat avoinna kesäkuun puolivälistä lokakuun loppuun.

Maksoimme meno-paluu-lipuista Skalnaté plesolle 19e/naama, jonka lisäksi kulkuläpyskälle tuli parin euron pantti, jonka sai takaisin, kun läpyskän palautti. Skalnatélle asti pääsee kävellenkin, joten myynnissä on myös yhden suunnan lippuja. Eräs nuori mies kysyi ihmeissään meiltä lippukojulla arpoessamme, että maksaako matka ylös ja takaisin tosissaan 19 euroa. Että mitä niin ihmeellistä sillä hinnalla sitten näkee. Emme oikein osanneet vastata. Ei siellä ylhäällä kai mitään kovin ihmeellistä komeiden maisemien lisäksi ollutkaan. Mutta ne maisemat olivat kyllä erinomaiset, ja siitä maksoin mielelläni sen parikymppiä. Jännä miten näissä kohdissa alkaa usein piheilyvaihde puskea päälle, vaikka pitkä penni on jo maksettu siitä, että pääsee edes paikalle.

Näppärintä on saapua paikalle autolla ja pysäköidä aivan hissiaseman viereen ilmaiselle parkkialueelle. Pysäköintialue on melko pieni, joten kannattaa olla ajoissa liikkeellä. Maksullisia parkkipaikkoja löytyy Tatranská Lomnican kekustasta. Myös Tatra Electric Railwayn kyydissä pääsee esimerkiksi Popradista Tatranská Lomnicaan.

Skalnaté pleso, voin suositella! Lisätietoja muun muassa kaapelihissien reiteistä ja hinnoista saa Vysoké Tatryn nettisivuilta.

Kiinnostaako teitä lähteä vaellusmatkalle Slovakiaan?

Previous Post Next Post

You Might Also Like

3 Comments

  • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta 25.10.2017 at 08:36

    Todellakin kiinnostaisi! Eurooppaa on tullut koluttua, mutta Slovakia on jäänyt kumman tuntemattomaksi itselleni, ja varmasti monille muillekin. Kiitos kun herättelit minua tällä postauksellasi, kyllä näihin maisemiin olisi hieno lähteä.

    • Reply Katariina / Lomaluumu 25.10.2017 at 17:02

      Slovakia on kyllä sellainen Euroopan salattu aarre. Todella ihana ja monipuolinen maa. Kannattaa mennä, jos vain mahdollisuus tarjoutuu! Kiitos kommentistasi 🙂

  • Reply Eetu 1.8.2019 at 12:56

    Tuo oli kyllä todella makea muistan se itsekin, ainoa vaan, että meidän kohdalla oli juuri hissihuolto menossa, niin ei päästy kyytiin. Hyvä, että uskalsitte hypätä kyytiin ja maisemat olivat varmasti sen arvoiset. Pitääpä melkein ensi kerralla kun siellä päin mennä uudelleen ja toivoa, että hissikin toimisi siellä.

  • Leave a Reply