Suomen suurin matkablogiyhteisö

Hae blogista

Browsing Tag

tekemistä

Englanninmaikkojen ensipuraisu Isoon Omenaan, part four: Puistot ja ympäristö

New York-postaussarja matkaltani ystäväni, toisen englanninopettajan kanssa  päättyy tähän. Matkan kesto oli alunperin viikon 5.-13.6., mutta myöhästyimme Finnairin paluulennolta, saimme seuraavan lennon vasta yli vuorokauden päästä ja olimme kotona Keski-Suomessa kaksi vuorokautta myöhässä. Tein reklamaation asiakaspalvelusta tai oikeastaan sen puutteesta Finnairille ja haen hyvitystä korvaavasta lennosta ja bussista vakuutusyhtiöltä.

1. Luonnon rauhaa puistoissa
Lähipuistomme Bryant park. Edellisissä postauksissa mainitsin jo ilmaisjoogat ja muut tapahtumat.

 

Central Park, valtava, kaunis, täynnä nähtävää ja ihan sen 2 dollarin kartan ja oppaan reittivinkkien arvoinen. High Line ja Madison Square Park ehdittiin myös. Kuvat alla Central Park ja John Lennonin muistomerkki, josta oli haastava saada kuva ilman turistin ketaleita. Mielestämme kuolleiden muistomerkeillä on kyseenalaista ottaa selfietä.

 

 

2. Kävele, katso ylös, uskalla liikkua myös
pimeällä ja nauti lähietäisyydeltä siitä, mikä on NY:n tavaramerkki – skyline: kuvissa Empire State Building, Chrysler Building, Flatiron Building, Rockefeller Center. Kaupungin kaduilla ja puistokaduilla on selkeä logiikka, ja metrolla pärjää hyvin, kun tsekkaa suunnan Uptown/Downtown ja express vai local. Metrokortin voi ostaa tietyksi ajaksi tai tietylle summalle ja samalla kortilla ilman uutta panttimaksua voi ladata lisää. Yksittäinen metromatka on yllättävän kallis, 2.75 dollaria. Kuuluisiin keltaisiin takseihin emme astuneet kertaakaan. Mieluiten matkustaisin ratikalla, nyt metro taisi käväistä maanpinnalla lähinnä vain Harlemissa. Turisteja kuljettavat hevosajelut ja kahden istuttavat pyörävaunut ovat liian turistisia. Vuokrattavat citibiket olivat suosittuja ja jos olisimme tajunneet ajoissa, olisimme itsekin käyttäneet niitä joinakin päivinä. Kävelyä tulee suurkaupungille tyypillisesti paljon metrosta huolimatta.

 

 

Jokivarret, tässä Turtlesin huumorin keinoin.

3. Lentokentät: leiki koditonta tai kokeile ne diner- ja kahvipaikat, joihin et muuten ehtinyt. JFK-lentokentällä vietimme kokonaisen vuorokauden lennolta myöhästymisen takia. Terminaaleihin liikutaan Air Train-junalla ja kävimme odotellessa lähes kaikissa matkustajaterminaaleissa. Kotimatkalla myös Lissabonin lentokentän hyvin varusteltu terminaali 1 tuli tutuksi. Suomeen menevässä koneessa olin poikkeuksellisen iloinen kotiinpääsystä ja kotona lämpimästä suihkusta 72 tunnin suihkutauon jälkeen.

Matkan kokonaiskuluja ilman myöhästymisen
lisäkuluja tai niiden kanssa en ole vielä uskaltanut laskea. Aikaeroon reagoin mennen tullen aika vahvasti, kun taas Aasiaan päin suuntautuvissa matkoissa olen heti matkapäivän jälkeen ollut hyvässä vireessä. Reissu oli kokonaisuutena positiivinen, joskaan näin elämyksellisiä reissuja en ihan joka kerta kaipaa 🙂 Hyvää Juhannusta!

 

 

 

Englanninmaikkojen ensipuraisu Isoon Omenaan, part three: Nähtävyyksiä ja vaihtoehtoisia nähtävyyksiä

Osa 1/4 täällä, osa 2/4 täällä

Vaihtoehtoiset nähtävyydet

1. Metro

Kuten yllä olevan kuvan teksti kertoo, ihmiset matkustavat maassa olevassa kolossa. Tämä on paitsi nopein tapa mennä alhaalta ylös tai ylhäältä alas Manhattanilla tai muissa piirikunnissa, myös kahviloihin verrattava aitiopaikka tarkkailla ihmisiä, eri asuinalueita, käyttäytymissääntöjä ja todeta, ettei taaskaan osannut varata siirtymiin tarpeeksi aikaa. Siis Keski-Suomessa olisi tässä ajassa mennyt jo kolmen, neljän kunnan läpi!

 

2. Lasten ilo Central Parkissa

Kun ei ole kiire juuri sillä hetkellä ja ehtii kunnolla imeä ilmapiiriä ja muiden kiireettömyyttä itseensä. Ei kyllä minun lapsuudessa ollut sitä paitsi noin suuria saippuakuplia, 90-luvun lama-aikana.

3. Hassut nimet ja mielleyhtymät

Halpaa huumoria, myönnetään, mutta jos matkakumppani kaivaa kameran samalla hetkellä kuin naurultaan kykenee ja mies kotonakin nauraa tälle, niin on se hauska. Kyseessä miestenvaatekauppa Bleecker Streetin ostoskadulla West Villagessa, lähellä Carrien portaita (ja kyllä, respectable woman ja FM voi myöntää pitävänsä Sex and the Citysta).

4. Jätä nimesi historiaan

Jos käyt joskus John’s pizzerian, sen vanhassa kirkossa olevan, alakerran naistenvessassa, niin minä se töhersin tuonne mutta vain, koska kopin ovi oli täynnä kirjoituksia jo muutenkin. Kiva päiväys, kun ei tarvinnut miettiä, oliko se kuukausi vai viikonpäivä ensin.

5. Seuraa, minkälaisia versioita nimesi saa ulkomaalaisten ääntämänä

Miksi en voinut saada jotain trendikästä, kansainvälistä nimeä? Tämä on toisaalta hauskempaa. Aija, Eitsa… Joku niille pirulaisille on mennyt opettamaan suomea muun muassa lentokentän tullissa tai aamiaispaikan tiskillä, mutta eihän ne nimiä voi osata. Kuva, ilmeisesti valot, High Linen ilmassa kulkevalta puistoalueelta, vanhojen rautatiekiskojen reitiltä.

6. Turhat mutta ah, niin hupaisat tavarat

Minä olen aikuinen ihminen enkä kehdannut ostaa tuota I’m not bossy, I am the boss-kylttiä opettajanpöydälle, vaikka näinhän mä just aina teen selväksi opiskelijoille. Jokuhan voisi varastaa sen kyltin. Tai pahoittaa mielensä. Kynät sieltä luokasta ainakin lähtee kävelemään tai rikotaan. Piq-kaupassa nämä.

Ne klassiset nähtävyydet

Alla olevissa kuvissa ja kuvateksteissä omat suosikit ja mielestäni ekalla matkalla Isossa Omenassa mustit paikat. Sykähdyttäviä, vaikka nähty TV:ssä ja elokuvissa miljoona kertaa. Ole rohkea äläkä mene katsomaan vaan tee ihan oma must-listasi. Seuraava matkani NYC:iin tulee olemaan rennompi ja kuljeskelevampi, näin se on ollut missä tahansa matkakohteessa, jonne olen palannut.
Vapaudenpatsas Staten Islandin lautalta katsottuna
9/11-muistomerkki

 

Skyline, pimeässä tai valossa, alla Times Square

Pääkirjasto, entiselle osa-aikaiselle kirjaston lukusalinvalvojalle ihan taivas, ja lastenosastolta löytyy alkuperäinen Nalle Puh-pehmo A. A. Milnelta pojalleen. Hienon rakennuksen lisäksi mm. taidetta ja 60-luvun näyttely.

 

Englanninmaikkojen ensipuraisu Isoon Omenaan, part two: Tekemistä ja huvittelua

New York-postaussarjan ensimmäisessä osassa kirjoitin ihmisistä ja ilmapiiristä ja yleisistä asioista. Kakkososassa kirjoitan täysin minun ja matkakumppanini E:n lemppareista ja tärpeistä, mitä Isossa Omenassa voisi tehdä viikon aikana ja melko matalalla budjetilla. Koska emme ole urheilufaneja, tässä ei ole vinkkejä urheiluun. Lapsia kiinnostavaa katselimme vain sukulaislasten tuliaisten kannalta. Shoppailimme ainoastaan matkamuistomyymälöissä, museokaupoissa ja Zaran tyyppisissä vaatekaupoissa kuten Urban Outfitters ja Old Navy (yläkuva) ja tsekkasimme Times Squaren Disneyn ja M&M’sin lippulaivamyymälät. Esim. 5th Avenuella on sekä järkevänhintaisia kauppoja että luksusliikkeitä, mutta minä taidan odottaa vielä niitä 20 vuoden kokemuslisiä, ennen kuin vaihdan tamineet Gucciin ja Pradaan.

1. Tutustu eri kaupunginosiin.

Kuten ekassa postaussarjassa kirjoitin, New York Cityssa on viisi piirikuntaa ja Manhattan on niistä vain yksi. Koska kaupunki on valtava ja siellä liikkumiseen menee paljon aikaa, käytännössä ehtii tutustua ehkä yhteen, kahteen piirikuntaan, jos aikaa on vain viikko, kuten meillä oli. Asuimme Manhattanilla Midtownissa aivan Grand Central Terminal-aseman ja Pääkirjaston sekä 5th Avenuen kauppojen tuntumassa, josta pystyi kävelemään Times Squarelle. Kummankin mielestä Times Square oli hektinen ja väsyneenä iltaisin ihmistungoksessa ja isoine valonäyttöineen välillä jopa ahdistava. Rauhaa, trendejä, ruokaa, kulttuuria ja muuta tekemistä löytyy myös Brooklynista, joka oli ystäväni lempipaikkoja, ja pohjoisessa Harlem yllätti positiivisesti. West Village ja Greenwich Village oli katsastettava sen takia, että edellisessä sijaitsee Sinkkuelämään Carrien talon portaat (Perry Street) ja jälkimmäisessä Frendien talo (Bedford Streetin ja Grove Streetin kulmaus). Näiden välillä on vain 6 minuutin kävelymatka! Tykkäsimme kovasti opastetuista aluekävelyistä Sohon, Little Italyn, Chinatownin, High linen ja Chelsean alueilla. Manhattanin eteläkärki Lower Manhattan on täynnä nähtävää, sillä sieltä lähtee lautta Vapaudenpatsaalle ja rannasta on vain lyhyt kävely Wall Streetille ja bisnesalueelle sekä 9/11-muistomerkille.

 

Times Square ja Broadway, kiva pieninä annoksina
Carrien portaat ja pysykin ketjun tällä puolella, koska tässä talossa asutaan oikeastikin

 

Frendien talo

 

High Linen/Chelsean alueella on parkkeerattava kerroksittain, muuten ei mahdu ja alue kallistuu kehittyessään

2. Hyödynnä ilmainen tarjonta.

Etenkin kesällä järjestetään paljon ilmaistapahtumia ympäri kaupunkia ja katumusiikkia kuulee joka puolella, Staten Islandin opastamaton lauttakierros antaa mahdollisuuden nähdä Vapaudenpatsas ja pilvenpiirtäjät vesiteitse. Osa museoista on tiettyinä päivinä ilmaisia. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tämä vaatii hieman googlailua, Facebookin seurailua, kysymistä tai hotellin respan vaivaamista. Free tours by foot tarjoaa teemallisia kävelyitä, joista maksetaan vain tippi tai ei mitään, paikka kierrokselle varataan netistä. Tämä oli neljäs kaupunki, joissa näitä opaskävelyitä harrastin ja ovat kyllä aina olleet korkeatasoisia. Yökerhoihin voi löytää ilmaisia sisäänpääsyjä, esim. meidän matkalla naiset olisivat päässeet maksutta ilmoittamalla Facebookin tapahtumajärjestäjän nimen baarin ovella, mutta me priorisoimme nukkumisen.

SoHon kävelykierroksella
SoHon kävelykierroksella

3. Vieraile ehkä maailman parhaissa museoissa ja lukemattomissa gallerioissa.

– Metropolitan Museum of Art (MET). Pääsymaksu vuoden 2018 alusta (jos ei ole newyorkilainen) aikuiset 25 dollaria ja se hieman hiertää, toisaalta samalla lipulla pääsee kolmena päivänä sisään METin kaikkiin kolmeen toimipaikkaan. Et ehdi katsoa kaikkea, joten päätä jo ennakkoon, mitä haluat nähdä tai tule hulluksi. Ihastuin Heavenly Bodies: Fashion and the Catholic Imagination-näyttelyn pukuihin ja taustamusiikkiin. Informaatioähky taattu.
– Museum of Modern Art (MoMa). Ilmainen perjantaisin klo 16 – 20. Minulle riitti edes jonkun Warholin teoksen näkeminen mutta toki siellä muutama tunti vierähti.
– American Museum of Natural History. Maksa mitä haluat, suositushinta 23 dollaria. En kerro, paljon maksoin. Mm. eläinten luurankoja. I-S-O-J-A.
– National Museum of the American Indian. Kertoo intiaaneista niin, että on mahdollista selvitä tunnissa ulos ja jaksaa vielä mennä johonkin. Ilmainen, päähänpisto matkalla South ferryltä Battery parkin lautalta kohti Wall Streetiä.
Kävelykierroksen oppaamme Jonin mukaan yksistään SoHossa on yli 200 taidegalleriaa. Galleriat jätimme itse kokonaan väliin.
Museum of Natural History. Look at the size of that!
MET: Heavenly bodies/Yves Saint Laurent
MET: Heavenly bodies/Valentino

4. Syö joka päivä hyvin, että jaksat. Testaa matikkapääsi ravintolalaskun kanssa.

Hampurilaisia, pizzaa, pastaa, sushia, bageleita, take away-salaatteja, pancakes. Shake Shack, Five Guys, Grimaldi’s, John’s… Joskus myös miljöö on hyvä syy valita paikka, kuten John’s pizzeria Times Squarella: se on vanhassa kirkossa. Muista tipata, onneksi sopiva tippi on usein jo valmiiksi laskettuna kuittiin. Käteisellä maksaminen ja laskun jakaminen on tippikulttuureissa silti hermoja raastavaa. Kuten totesimme ystäväni E:n ja meidän kanssa pari päivää henganneen, Jenkeissä tilapäisesti asuvan työkaverini S:n kanssa, hyvin mennyt ilta jumittuu yleensä tähän. Suomalainen tapa tuntuu niin paljon järkevämmältä: verot ovat suoraan laskussa ja tarjoilijat saavat sen verran parempaa palkkaa, että asiakas maksaa vain kuitin summan. Amerikassa palvelualojen palkat ovat matalat ja tipit elintärkeät. Välillä on mukava säästää kuluissa ja ottaa jotain nopeaa mukaan, tätä varten ruokakojuja on ympäriinsä jopa kolme saman firman kojua samassa kadunkulmassa. Näihin tai tiskiltä esim. kahvilassa mukaan otettaviin annoksiin ei käsittääkseni ole pakko jättää tippiä, vaikka tippipurkki kassalla olisikin. Nälkäkiukku on valitettavan yleinen vaiva myös aikuisilla ja estää suuresti nauttimasta matkasta, joten perustarpeet ensin: milloin syödään ja missä on vessa, onhan rahat ja kortti mukana ja jaloissa hyvät kengät.

5. Nauti Broadway-musikaalista tai muista esittävistä taiteista

Osa musikaaleista ja näytelmistä on pyörinyt vuosia ja vuosikymmeniä ja ne vetävät silti salit täyteen. Tällaisia on esimerkiksi Leijonakuningas, johon ei edes saa edullisia viime hetken lippuja, vaan liput päin vastoin kallistuvat ennen esitystä. Musikaali oli meidänkin bucket listillä, mutta koska olimme joustavia sisällön suhteen, ostimme viime hetken liput vasta 30 min ennen näytöksen alkua. Virallista tietä edullisia lippuja saa TKTS-lippukojuista tai netistä, mutta me ostimme tavalliselta perheenäidiltä virallisen kojun vierestä. Puolet perheestä oli perunut tulonsa ja nainen koitti saada edes osan lipuista myytyä puoleen hintaan. Katsoin ystävääni E:tä – Sponge Bob –  ja työkaveriani S:ää virallisella lippuluukulla – Chicago – ja katsoin Sponge Bobin teatteria – ihan vieressä. Äskeisen pikakävelymme muisto, halki tukkoisen Times Squaren, kallisti vaakakupin Paavo Pesusienen puolelle, sillä en edes tiennyt, missä Chicagoa esitetään. Myyjä tuli istumaan teatteriin meidän viereemme ja E briiffasi minut Paavo Pesusienestä, koska en ole katsonut varmaankaan yhtään jaksoa kokonaan. Esiintyjät olivat aivan mahtavia, huumori puri aikuisvoittoiseen yleisöön ja esiintyjät olivat pukeutuneet ihan vaatteisiin eikä vaivaannuttaviin kalapukuihin. Harry Potter ja kirottu lapsi osat I-II oli salainen haaveeni, mutta heräsin tarkistamaan esitysajat vasta puolivälissä reissua, esitys on kahdessa osassa yli 5-tuntinen ja hinnaltaan jopa yli 300 dollaria. Stand upiin kaupiteltiin lippuja ihan kaduilla Times Squarella. Ainut baari-iltamme meni niin, että kävelimme vain ennalta tarkistamatta reitillä vastaan tulleeseen pubiin Haswell Greens’ teatterialueella ja siellä sattuikin aloittamaan livebändi. Drinkeistä on Jenkeissä tapana antaa baarimikolle tippiä dollari lasia kohti. Bändiltä sai toivoa biisejä ja repertuaari oli Frank Sinatrasta Kings of Leoniin.

 

6. Vaeltele ilman päämäärää, poikkea reitiltä ja unohda olevasi turisti

Hengähdä kahvilla, joen varrella, puistoissa, liiku ulkoreiteillä tai ilmaisjoogassa, pysähdy nauttimaan hetkestä ilman kameraa. Esim. Central park on loistava lenkkeilyyn ja siellä järjestetään mm. joogaa. Meidän lähipuistomme Bryant park tarjosi mm. kirjallisuusluentoja, alkuillan salsabileitä ja – näin joogaopettajana yksisarvishetken – joogaa ja joogamaton lainaan ilmaiseksi kahdesti viikossa! Tee jotain, mitä tekisit tavallisessa arjessasikin, minä en esimerkiksi ”ehtinyt” kertaakaan hotellin kuntosalille, vaikka se oli yksi hotellin valintaperuste, mutta puistojoogaan menin kahdesti. Meillä oli ehkä aika paljon tekemistä viikon aikana, mutta vähintään syödessä ja metrossa oli hyvä hidastaa vauhtia. Jet lag ja huono sänky vaikuttavat uneen monta päivää, joten matkalla ei välttämättä ole terävimmillään ja se on ihan fine. Puhelinta ja kameraa voi laittaa välillä jäähylle ja tallentaa asioita vain silmillään. Mielenkiintoisimmat hetket tulevat usein yllättäen ja menevät ohi sitä täydellistä kuvaa räpeltäessä. Nauti siitä hetkestä, kun alat hahmottaa ympäristöäsi ja jos joku kysyy sinulta tietä ja osaat jopa neuvoa, taputa itseäsi olkapäälle. Hymyile ja kiitä, kun kysytään kuulumisia ja tervehditään iloisesti, tämä on mukava tapa.

Jäätelöpaikka Villagessa, johon ei ollut aikaa mennä.

 

Brooklyn, joku niistä kahdesta joesta (tai ehkä meri), pieni vesisade ja liian vähän päällä. Vesi rauhoittaa, aina. Anything for the view.

Englanninmaikkojen ensipuraisu Isoon Omenaan, part one: Ihmiset ja ilmapiiri

1) Ihmiset ja ilmapiiri

New Yorkin matkapostaussarjassa valotan kahden nuoren naisen ekaa Jenkkilän matkaa teemoilla 1) ihmiset ja ilmapiiri, 2) tekemistä ja huvittelua, 3) nähtävyydet ja 4) puistot ja ympäristö. NYC:ssa olimme 5. – 12.6. Viikko oli muuten onnistunut lomakokemus, mutta myöhästyimme paluulennolta eikä kaikki sujunut kuin Strömsössä. Voin kertoa että reipas kolme vuorokautta ilman suihkua on pitkä aika 😀 Viikosta jäi muuten positiivinen fiilis, ja sää suosi yhtä sadepäivää lukuun ottamatta.
Central Park
Olen matkustellut Euroopassa ainakin 20 maassa ja muutamassa kaukokohteessa. Opetan päivätyökseni enimmäkseen englantia, olen kasvanut TV:n jenkkisarjojen parissa, en aja autoa ja minua vaivaa krooninen matkakuume. Jenkeissä on harvassa matkakohteet, joissa on helppoa liikkua ilman autoa. Pitkäaikainen matkahaaveeni on ollut New York ja matkaseuraksi löytyi ystävä, joka ei siellä vielä ollut käynyt. Hän valmistuu pian englanninopettajaksi ja täytti juuri 25, hyvä aika siis toteuttaa matka ja juhlia näitä virstanpylväitä. Matka-ajaksi valitsimme 5. – 13.6. eli seitsemän yötä ja lento Suomeen perillä kahdeksannen yön aamuna.
Suorat lennot varasimme Finnairilta n. neljä kuukautta aiemmin meno-paluu 549 € ja hotellin, Dylan hotel, erikseen. NYC:ssa hotellien hintataso on korkea ja lisäksi halusimme keskeisen sijainnin Times Squaren läheltä ja oman kylppärin, joten maksoimme huoneesta n. 186 €/yö kahdelta. Aamiaista huoneeseen ei kuulunut, mutta sijaintimme Grand Central-aseman vieressä takasi laajan valikoiman ruokapaikkoja ja kauppoja parin minuutin kävelyn päässä.
Sushia Pääkirjaston edessä

 

Bryant park oli lähipuistomme, joka tarjosi mm. joogaa

 

Upea aula Grand Centralissa

 

Lähellä olevan Pääkirjaston luo vei Library way, jossa oli sitaatteja asfaltissa

 

Hotelli + lennot kustansivat yhdeltä yhteensä siis n. 1200 €. Vertailun vuoksi olen saanut samalla hintaa Pekingistä 15 yötä keskustahotellissa Aeroflotin yhden välilaskun lennoilla. Matkabudjetissa on myös huomioitava, että ostoksilla hinnat ilmoitetaan ilman veroja ja että jos saat palvelua, siitä kuuluu antaa 15 – 25  %:n tippi. Yleisesti hintataso on suunnilleen Suomen luokkaa.
New York Cityssa asuu reilut 8 miljoonaa ihmistä ja kaupunki muodostuu viidestä piirikunnasta – Manhattan, Brooklyn, Staten Island, The Bronx, Queens. Kahdessa ensimmäisessä ehdimme pyöriä kunnolla. Matkat John F Kennedyn kentältä ja takaisin taitoimme metrolla, joka menee Queensin läpi, ja Staten Islandilla vaihdoimme vain lauttaa tsekatessamme Vapaudenpatsaan. Otimme tavoitteeksi tutustua mahdollisimman moneen kaupunginosaan Manhattanin saarella, koska tiesimme jo ennalta, että viikko on lyhyt aika. Halusimme ehdottomasti yhteen näköalapaikkaan ja museoista Museum of Modern Artiin ja Metropolitaniin. Viihteellä kävimme vain kerran pubissa, jossa oli livebändi. Myös viime hetken liput johonkin Broadway-musikaaliin olivat listalla ja päätimme 30 min ennen musikaalien show timea lauantaina, mihin menemme 🙂 Muuten olimme melko suunnitelmallisia ja päätimme edellispäivänä tai samana aamuna, minne päin menemme ja mitä meille kiinnostavaa nähtävää ja syötävää alueella on. Käytimme ainoastaan metroa ja omia jalkoja. Metro ja lentoasemien odotushallit ovat myös loistavia ihmisten tarkkailupaikkoja, jos ei ole aikaa istua tuntikaupalla kahviloissa ja pubissa. Selvitimme asioita ennakkoon netistä, painetusta matkaoppaasta, hotellihuoneen NYC-lehdistä ja ostimme liput nähtävyystasanteelle ja Metropolitaniin netistä välttääksemme jonotuksen. Ystäväni merkkaili kännykän offline-karttoihin käyntikohteita ja ruokapaikkoja ja välillä luimme paperikarttaa tai kysyimme ohikulkijalta esim. metroaseman sijaintia.
 Kokemuksemme mukaan NYC:ssa saa olla oma itsensä, kukaan ei tuijota ihonväriä tai vaatetusta (ainakaan jos et mene verkkareissa Guccille vaan paremminkin Urban Outfittersiin) ja on vapaa olo. Lähes 50%:lla asukkaista on äidinkielenä joku muu kuin englanti ja siitä näin suvakki-ihmiselle tulee huikea fiilis. Englantia kuuli lukemattomia aksentteja, ja palvelualoilla oli tosi vähän valkoihoisia. Saamamme asiakaspalvelun laatu heitteli aika paljon, mutta tipeissä voi aina äänestää jaloillaan, jos ei tykkää. Meidän viikon lomalla näimme puertoricolaisten päivän ja kulkueessa ilmeisesti nepalilaisia juhlallisuuksia ja kuulimme kaikenlaista katumusiikkia.
Heti reissumme alussa tuli kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Sinkkuelämää (Sex and the City)-sarja alkoi. Tämän kunniaksi tietenkin kävimme Carrien talon portailla ja jaoimme viinipullon. Viikolla sattuneet muotisuunnittelija Kate Spaden ja kokki Anthony Bourdainin itsemurhat vetivät vakavaksi. Kate Spade ei ollut hakenut apua mielenterveysongelmiinsa, koska ei halunnut että asia paljastuu ja pilaa hänen brändinsä positiivisen imagon (?!). Bourdain oli erittäin arvostettu kirjoitettuaan Kitchen Confidential ja teki tarkkanäköisiä tv-ohjelmia ruokakulttuureista ympäri maailmaa. Näiden lisäksi uutisissa oli paljon asiaa Donald Trumpin ja Kim Jong Unin tapaamisesta.
Liikenteen melu ja ihmisten paljous välillä toki ahdistivat, mutta suurkaupungissa siltä ei oikein voi välttyä. New Yorkissa on vastapainona paljon vesistöjä ja puistoja, rauhallisia kaupunginosia ja juomakelpoinen vesi. Seuraavaan reissuun jää vielä paljon nähtävää, ja ehkä sitä ekalta kerralta puuttuvaa rentoa kuljeskelua on silloin enemmän. Seuraavissa postauksissa tarkemmin viikostamme ja lisää kuvia. Tykkäile fb-sivustani Ajatuksia joogamatolta-blogi ja stay tuned!
Empire State Building nähtynä Top of the Rockista

Hotellimme oli boutiquehotelli ja sen sisustus oli kiva, mm. laulunsanoja seinillä

Brooklyn bridge