Vaellusreittejä, ruskan viimeisiä hetkiä, poroja, syysloma ja Kuusamoon muuttanut ystävä. Siinäpä syitä kerrakseen matkustaa ensimmäistä kertaa ikinä pohjoiseen, Oulusta vielä ohi ja ylöspäin. Kuusamo ja Pieni Karhunkierros olivat olleet mielessäni jo vuosia, ja nyt kun majapaikka löytyi helposti ystävän luota, niin pitkä viikonloppu perjantaista maanantaihin kutsui lokakuun puolivälissä. Pidin Kuusamon seudusta niin paljon, että pian varasin ensimmäisen reissuni virallisesti Lapin puolelle, kaupunkiloman Rovaniemelle pääsiäisenä.
Kuusamon seutu soveltuu monenlaiseen ulkoiluun ja erilaisiin tarpeisiin. Vaellukseen löytyy muun muassa Oulanka, joka soveltuu päiväretkeilyyn, viikonloppuretkiin ja jopa koko viikon vaellukseen (Karhunkierros). Minä ja ystäväni valitsimme näistä Pienen karhunkierroksen. Ruka-tunturilla on vaellusreittejä, muun muassa lyhyt Juhannuskallio, joka tosin peittyi sumuun ja lyhensi kävelyaikeemme vähiin. Riisitunturi on myös hyvin saavutettavissa Kuusamosta, samoin melko hiljattain kansallispuiston statuksen saanut Sallan kansallispuisto.
Pieni karhunkierros
Pienen Karhunkierroksen aloituspaikkaan Juuman parkkipaikalle ajaa puolisen tuntia Kuusamon keskustasta. Karhunkierros on Suomen suosituin vaellusreitti, ja 12 kilometrin Pieni Karhunkierros sopii aloittelijoillekin, kuten minulle. Aivan huonokuntoiselle ja huonojalkaiselle reitti ei kuitenkaan sovi. Ystäväni on vaeltanut minua enemmän, mutta emme kumpikaan ole mitään luonnossa eräkämpällä yöpyjiä. Me saimme sään puolesta oikein mukavan selkeän ja kuivan päivän. Otimme makkarat, leivät, hedelmät, mehut ja vedet reppuihin mukaan laavulla pidettävää taukoa varten. Kävimme lisäksi Base Camp Oulangan viihtyisässä kahvilassa heti lenkkimme alkupäässä, koska no, syyslomallahan tässä oltiin ja ainoa tavoite oli ehtiä pois metsästä ennen kuin pimeä tulee.
Reitin varrelle mahtuu monenlaista luontoa ja maastoa. Pieni Karhunkierros on rengasreitti, jonka voi kiertää myötä- tai vastapäivään. Näin Metsähallitus kuvailee Pientä Karhunkierrosta (voit myös tulostaa karttajulkaisun tästä):
Juuman läheisyyteen sijoittuva 12 kilometrin mittainen Pieni Karhunkierros vie kulkijan Oulangan kansallispuiston eteläisimpään osaan. Maisemareitiksi kutsutun päiväreitin varrella pääsee ihastelemaan upeaa Oulangan luontoa: kuohuvia koskia, jyrkkiä kallioita ja suojaisia metsiä. Pienen Karhunkierroksen varren eliölajisto on erikoislaatuinen ja monipuolinen johtuen osittain etelä-pohjoisrinteiden tarjoamista kasvupaikoista.
Pieni Karhunkierros sopii suhteellisen hyväkuntoisille, koska nimestään huolimatta reitti on varsinainen kuntopolku. Kiviset, kuluneet polut ja jyrkät nousut antavat kulkijalle haasteita. Palveluvarustusta, kuten riippusiltoja, maaporrastuksia ja pitkoksia, on kuitenkin runsaasti helpottamassa kävelyä. Reitin varrella on useita tulentekopaikkoja sekä kaksi tupaa.
https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1182
Reitin voi kiertää kahteen eri suuntaan. Me lähdimme Niskakosken ja Myllykosken riippusiltojen ja komeiden jokimaisemien suuntaan (tässä voi myös kääntyä takaisin parkkipaikalle, jos haluaa vain lyhyen patikan), valitsimme suunnan kohti Pyöreälampea ja Kallioporttia ja lopetimme Jyrävän ja jälleen Juuman parkkipaikan päähän. Näin saimme kulkea Kallioportin suuret portaat (noin 100 metriä ja 252 porrasta) alas- eikä ylöspäin, kun taas muita kulkijoita tuli vastaan huohottaen ja portaita ylöspäin mennessä jatkuvasti pysähdellen. Sitten kohta onkin sopivasti Harrisuvannon laavupaikka, josta löytyy makkaratikut valmiina ja laavu katoksella.
Evästauon jälkeen oli selkeästi hankalampi motivoitua kävelemään viimeiset kilometrit, tämä oli kuitenkin pisin vaellukseni 37-vuotisen kaupunkielämään tottuneen elämäni aikana. Reitti on keskivaikea ja suositeltu siihen käytettävä aika 4 tai 5h – 9h. Lopulta käytimme noin puoli tuntia kestänyt makkaranpaisto mukaan lukien aika tasan viisi tuntia. Luonto on niin vaihtelevaa reitillä, että maisemat viihdyttävät aivan varmasti. Illalla jaloissa tuntui vaihtelevan maaston aiheuttama liikunta, joten lihashuoltoon kannattaa satsata venyttelyllä, hierontapalloilla, kylmägeelillä, syömällä hyvin ja juomalla riittävästi, nukkumalla ja ottamalla seuraava päivä kevyemmin.
Haluan ehdottomasti vaeltaa heti ensi kesänä jälleen Kuusamon tai Sallan maisemissa, mutta kuten nytkin, vain järkeviä päiväreissuja. Ja illalla otetaan sitten viinilasillinen tai pari 🙂 Talviurheilulajit eivät ole minun juttuni, joten Ruka-tunturikin kiinnostaa minua vain kävelyn ja ravintolassa syömisen merkeissä (suositus Colorado Bar & Grill).
Pienestä Karhunkierroksesta lisää netissä täällä, muita Oulangan vaellusreittejä, klikkaa tänne.
Seuraa blogia Ig/Blogit.fi/Bloglovin’: @lentavajoogamatto
Kyllä pohjoinen vie mennessään, kun sinne kerran lähtee! Ihanaa kun pääsit tuolle Pienelle Karhunkierrokselle, oli varmasti upea elämys. Mekin tykätään retkeillä vain päiväseltään. Rukalla ollessa tehtiin kerran Valtavaaran kierros, sen alkuosa taisi olla osa Pientä Karhunkierrosta. Jyrkkiä nousuja oli siinä alkumatkasta! Kiutaköngästä käytiin katsomassa erikseen. Mutta sen enempää ei olla Karhunkierrosta tutkittu.
Kauan minä pohjoista välttelin, 37-vuotiaaksi asti! Valtavaaran kierros on osa sitä 82 km pitkää Karhunkierrosta ja siinä on myös luonnonsuojelualue. On kiva, että retkeillä voi eri tyyleillä eikä tarvitse olla superhyvä luonnossa kävijä.
Pieni Karhunkierros on kyllä upea reitti. Olemme kiertäneet sen kaikkina vuodenaikoina ja suosikki taitaa olla nimenomaan syksy: https://www.matkallamissamilloinkin.com/pieni-karhunkierros-syksylla-ruska-aikaan/ Vaikka ei talviurheilusta pitäisikään, on talvellakin kuitenkin mukava patikoida: https://www.matkallamissamilloinkin.com/pieni-karhunkierros-talvella/ Myös mainitsemasi Ruka-tunturin läheisyydestä löytyy mukavia patikointireittejä niin syksyllä kuin talvellakin.
Minäkin haaveilen retkeilystä eri vuodenaikoina. Talvi on vähän sellainen vuodenaika itselleni, että ulkoilu ei huvita niin paljon kuin muuten. Jouni Laaksosen kirja Retkeilijän kansallispuistot on muuten lukemisen arvoinen, jos retkeilee.