Vietin juhannuksen alla ihanan pikkuloman yksin Kauhajoella. Majapaikkani oli yksityinen Salaisen Puutarhan Majatalo, jonka takana häärii suomalais-amerikkalainen Valkoisen Puun yrittäjäpariskunta. Majoituksen maksoin itse enkä saanut siitä Nummirockin tapahtumaviikonlopun takia edes vaikuttaja-alennusta, eli minulla ei ole kaupallisia kytköksiä tässä tekstissä. Tykkään tosi paljon tällaisista yksilöllisesti sisustetuista ho(s)telleista, joilla on jokin tarina kerrottavanaan.

Mitä Kauhajoella ja sen lähiseudulla on tarjottavana matkailijalle? No, yllättävän paljon. Alun perin reissun piti olla minun, mieheni ja ystäväpariskunnan yhteinen, jolla miehet olisivat menneet Nummirockiin ja naiset keskustan kirppareille ja luontokohteisiin. Meillä vieraili kuitenkin korona kesäkuun puolivälissä, ja mies oli vielä heikossa kunnossa ja peruimme kavereiden tulon festarisuunnitelmien kaaduttua. Neljän hengen huone eli alkuperäinen varauksemme olisi kustantanut 156 euroa, mutta yhdelle samainen huone juhannusviikon torstaista perjantaihin oli 108 euroa eli ihan kohtuullinen.

Etelä-Pohjanmaalla noin 60 kilometrin päässä Seinäjoelta sijaitsevassa Kauhajoen pikkukaupungissa ja sen lähettyvillä on muun muassa Nummirock-festivaali, kaksi kansallispuistoa sekä Katikan kanjoni, trendikahvila Valkoinen Puu Cafe ja Shopin ensimmäinen kahvila sekä Food Factory, jossa valmistetaan muun muassa Valkoisen Puun pakastelasagnet (buffalo oma suosikkimakuni), Suomi leipoo -ohjelman voittajan Katjan Vohvelikahvila, Hämes-Havusen pihapiirin taidenäyttelyt, hyviä kirpputoreja ja tämä persoonallinen majatalo pappilassa. Reissu oli samalla itselleni pisin yksin ajettu automatka, ajoinhan ajokortin vasta 11 kuukautta sitten eikä ajaminen ole ollut mitenkään nautinnollista tai helppoa minulle.

 

salaisen puutarhan majatalon yhteiset tilat

 

 

 

Majoituin siis keskellä viikkoa yhden yön Salaisen puutarhan majatalossa Lybeck-huoneessa. Varauksen tein puhelimitse/netissä ja muutin sitä sairastapauksen takia puhelimessa neljän hengen varauksesta yhdelle hengelle. Keltainen puinen pappilarakennus on 1890-luvulta. Majatalossa on kuusi uniikilla tavalla sisustettua, nimettyä ja tarinallistettua huonetta kahdessa kerroksessa.  Majataloon on avaimeton ja ilman ihmiskontaktia tapahtuva kirjautuminen ovikoodilla. Ohjeet ja koodi tulivat kätevästi sähköpostiin. Majatalo on hostellimainen eli pari WC:tä, suihkut, keittiö ja olohuone-kirjastohuone-ruokailusali jaetaan muiden asukkaiden kanssa. Aamupalan saa halutessaan erikseen ja se toimitetaan Valkoiselta Puulta majataloon. Otin perusaamiaisen, joka maksoi 6 tai 8 euroa ja sisälsi kahvin, mehun ja leivän. Isompaa brunssimaista aamupalaa myydään myös.

Aamupala pitää tilata erikseen parin kilometrin päässä sijaitsevasta Valkoiseen puun kahvilasta. Majatalossa järjestetään myös julkisia ja yksityisiä tapahtumia useamman kerran vuodessa, en ole niihin valitettavasti vielä ehtinyt. Esimerkiksi italialainen ilta musiikilla ryyditettynä tai brunssi kuulostaisi ihanalta. Seuraava lainaus on Majatalon omilta sivuilta:

Pappilassa on vietetty aikaa, osallistuttu seuroihin, tultu vihityiksi ja kastetuiksi kappelihuoneessa, leikitty seurakunnan kerhossa, keskusteltu vakavia talvisodan painostavissa tunnelmissa, opittu kirjaimia esikoulussa, jännitetty Suomen itsenäisyyden syntyä. Rakastettu, riidelty ja keskusteltu. Nyt talon koko historia luo taustan sen uudelle elämälle majatalona – kauniina ja viihtyisänä boutique-hotellina. Sellaista epätäydellistä, hieman boheemia ja siksi juuri täydellisen rentouttavaa. 

 

huone lybeck

Majatalossa ovat aina eläneet ja tehneet töitä suuret persoonat. Komea talo rakennettiin 1890-luvulla hurjaa suosiota nauttineelle kirkkoherra Edward Lybeckille. Edward kannatti nuorsuomalaisten itsenäistymisaatetta ja joutui siksi kasakoiden murhayrityksen kohteeksi. Henki säästyi täpärästi neuvokkaan rengin ansiosta, joka piilotti isäntänsä vihaisen hevosen heinäkaukaloon.

https://www.salaisenpuutarhanmajatalo.fi/tarina/

Pidin suuresti huoneestani, ja alun perinhän meitä oli tarkoitus yöpyä siellä nelistään: yksi pariskunta sohvalla ja toinen 2*80cm sängyillä. Yhdelle oli huoneessa runsaasti tilaa, ja kaupungilla sekä Hämes-Havusen näyttelyssä (ei Museokortti-kohde) kiertelyn jälkeen istuinkin lukemassa kirjaa milloin sohvalla, milloin pihakeinussa tai yleisissä tiloissa pitkän pöydän ääressä tai olohuoneen sohvalla. Minun kanssani yhtä aikaa yöpyjiä oli muutama, mutta vain yhden pariskunnan kanssa osuin osittain samaan aikaan aamupalalle ja yhden kaveriporukan näin syömässä välipalaa, kun kävin jättämässä tavarat huoneeseen ensimmäisenä päivänä. Aamupalaa syödessäni kuulin myös erään onnellisen rokkaajan tuhinaa ja yskimistä lähimmän hotellihuoneen oven takaa.

Pihamaalla on hyvällä säällä kiva kahvitella tai syödä, lukea kirjaa, lasten leikkiä tai vain viettää aikaa. Tiilirakennuksen takana on majatalon parkkipaikka, jossa oli tilaa muutamalle autolle ja sähköauton laturi. En ladannut kuitenkaan meidän sähköautoa siellä. Kauhajoelle mennessä kävin myös Kurikan puolella Koskenkorvan museossa ja juomapuodissa sekä Jari Mäen Amerikka-kaupassa ja paluumatkalla vielä Kurikan keskustassa sekä siellä Rundi Clothing Second handissa, sitten lähdin takaisin kotiin Seinäjoen helteeseen. Kaiken kaikkiaan mukavan rentouttava ja monipuolinen reissu lähiseudulle, joita koronavuosina tulikin tehtyä useita.

Ne Kauhanevan-Pohjankankaan sekä Hämeenkangas Geoparkin kansallispuistot ja lähempänä Kauhajoen keskustaa sijaitseva Katikan kanjoni jäivät minulla vielä hamaan tulevaisuuteen bucket listille. Rehellisesti sanottuna minun suuntavaistollani lähden luontoon vaeltamaan aina jonkun toisen ihmisen kanssa, enkä yksin! Kävimme toisella reissulla läheisellä Karvialla Anne Mattilan Taidekahvilassa, jota voin suositella varsinkin taiteen ja miljöön puolesta. Lähempää löytyy Alpon Savanni eli ITE-taiteen veistospuisto 150 teoksen edustuksella.

Onko Kauhajoen alue sinulle tuttu?