Onko muutaman vuoden kuluttua Unescon maailmanperintölistalla kenties suomalaisia Alvar Aalto -kohteita ympäri Suomea? Ja onko Alvar Aallon syntymäpäivänä jo ensi vuonna Suomen lippu salossa?
Alvar Aallon (1898 – 1976) syntymästä tuli kuluneeksi 103 vuotta 3.2.2021. Alvar Aalto syntyi Kuortaneella Etelä-Pohjanmaalla ja jätti lähtemättömän vaikutuksen suomalaiseen designiin ja rakentamiseen. Tänään sisäministerille jätettiin myös esitys Aallon syntymäpäivästä uudeksi arkkitehtuurin ja muotoilun liputuspäiväksi. Vaikka Suomi-design ja -muotoilu ovat maailmalla nosteessa, suomalaisissa liputuspäivissä suosio ja arvostus ei ole vielä näkynyt.
Olen asunut elämäni aikana viidessä maakunnassa seitsemällä paikkakunnalla (yksi näistä muuten Aallon syntymäpaikka Kuortane), ja näistä ainakin Jyväskylästä, Inkeroisista ja Seinäjoelta löytyy runsaasti Aallon suunnittelemia rakennuksia. Alvar Aallosta tulee mieleeni varsinkin puhdaslinjainen valkoinen rakentaminen ja muun muassa Seinäjoen Lakeuden Ristin kirkossa ja kaupungintalossa käytetty musta marmori. Kalusteina mieleen nousevat monenlaiset kekseliäät valaisimet sekä puukalusteet.
Seinäjoella on hieno kuuden julkisen rakennuksen Aalto-keskus, josta vilisee kuvia tämän postauksen tekstin lomassa. Lisäksi Suojeluskunta- ja lottamuseo Seinäjoella on sekä sisältä että ulkoa hienoa vihreä puurakennus, jossa kannattaa katsastaa ainakin Italiasta vaikutteita ottanut sisäportaikko ja tykinkuulista tehdyt valaisimet. Toki myös itse näyttely pää- ja piharakennuksessa sekä Suojeluskuntalainen-patsas kannattaa katsoa ajatuksella. Täällä käy Museokortti.
Kun asuimme Keski-Suomessa, Alvar Aallon museo Jyväskylän yliopiston vieressä oli aina ihan must-kohde, joka piti näyttää vieraille. Kun opiskelin opettajaksi Jyväskylässä vuosina 2004 – 2009, sain ilokseni opiskella Aallon arkkitehtuurin seassa Seminaarinmäen kampuksella ja viettää monia luentoja päärakennus C:ssä ja Kielten laitoksella P-rakennuksella. Punatiilisten rakennusten Aallon kampus valmistui vuosina 1954-59 ja täydentyi vielä myöhemmin parilla muulla rakennuksella. Tosin Säynätsalon Aalto-kohde kunnantalo on minulta vieläkin näkemättä – miksiköhän 15 vuoden aikana Keski-Suomessa asuessa en muka koskaan ehtinyt sinne?
Aloin keräillä Iittalan ja Aaltojen (Aino ja Alvar) lasiesineitä muutamia vuosia sitten, koska pelkistetyt esineet ovat mieleeni eikä kynttiläkuppeja voi olla koskaan liikaa (tosin tästä mieheni on eri mieltä). Muutama viikko sitten kirpputorilla aloin haaveilla myös Aalto-vaasista, mutta totesin vielä 55 euron hinnankin hieman korkeaksi maljakosta enkä ostanut valkoista vaasia. Aalto-lasin faneille tiedoksi: Seinäjoen vanhassa kaupunginkirjastossa, Aallon kirjastossa, on muuten näytteillä maailman suurin yksityinen Aalto-lasin kokoelma.
Suurin osa kuvista on syyskuulta 2020, kun osallistuin Alvarin päivän kunniaksi Seinäjoki-oppaiden opastetulle kierrokselle Seinäjoen Aalto-keskukseen. Alla olevan kuvasarjan kuvat 1-4 ovat Seinäjoen Aallon kirjastosta. Myöhemmin pääkirjaston viereen rakennettiin tilan puutteen takia Apila-kirjasto, joka sointuu kauniisti kuuden Aalto-rakennuksen kokonaisuuteen mutta ei ole Aallon suunnittelema. Lakeuden Ristin torni on Seinäjoen maamerkki, jota minäkin kaupungilla ja lenkeillä tuijottelen usein. Syksyisin Seinäjoella järjestetään tapahtumaa nimeltä Aalto Aesthetics, jossa Aalto-keskuksen valkoisten rakennusten seiniä valaistaan videotaiteella ja musiikki soi.
Seinäjoen Lakeuden Ristin kirkossa on kesäisin kirkko-oppaita, jotka avaavat lukitun oven ja vievät myös ylös kirkontorniin. Muina aikoina vahtimestarin voi soittaa avaamaan oven. Minä olen käynyt seitsemän kuukauden kaupungissa asumiseni aikana tornissa jo kahdesti, kesällä ja syksyllä. Tuulisena päivänä huipulla tuulee, mutta se ei estä haaveilemasta kolmannesta ”huiputuksesta” jonain kauniina talvipäivänä!
Unesco-listalle ehdolla olevat kohteet Suomesta ovat nämä: Alvar Aallon ateljee, Alvar Aallon kotitalo, Finlandia-talo, Kansaneläkelaitoksen päärakennus ja Kulttuuritalo Helsingissä, Jyväskylän yliopiston kampus, Muuratsalon koetalo ja Säynätsalon kunnantalo Jyväskylässä, Paimion parantola, Seinäjoen hallinto- ja kulttuurikeskus, Sunilan selluloosatehtaan asuinalue Kotkassa, Villa Mairea Porissa sekä Vuoksenniskan Kolmen Ristin kirkko Imatralla. Mahdollinen Unesco-listalle pääseminen on kuitenkin pitkä ja epävarma prosessi, sillä Museovirasto pääsee vasta aloittamaan työsuunnitelman, aikataulun ja budjetin tekemisen esityksen laatimista varten.
Mitä Alvar Aalto sinulle merkitsee?
Säynätsalon kunnantalosta lisää tietoa esimerkiksi jyväskyläläisen Melinan Minishow-blogissa,
Jyväskylän yliopiston Aalto-kohteista täällä
ja
linkki Helsingin Sanomien juttuun (1.2.):
Blogi Instagramissa @lentavajoogamatto
Tärkeä asia, hienoa, että nostat Alvar Aaltoa esiin tällä tekstilläsi. Helsingin kohteet ovat minulle tuttuja (nykyinen kotipaikkani), Paimion parantola oli melko lähellä lapsuuskotiani, Lakeuden ristissä olen käynyt ja jaan myös kokemuksesi opiskelusta Jyväskylän Seminaarimäellä. Valmistuin siellä opoksi reilut kymmenen vuotta ennen kuin sinä opettajaksi. Kiva opiskeluympäristö oli, vaikkakin kokemukseni sisälsi vain 12 viikkoa lähiopetusta, se oli monimuto-opetuksena toteutettu täydennyskoulutus jo valmiille opettajille. Aallossa tosiaankin miellyttää ihan kaikki astioista rakennuksiin. Pyysin Aalto-maljakon aikanaan häälahjaksi, eli senkin olen saanut hankituksi. Aila
Mun on tutustuttava paremmin noihin Etelä-Suomen Aalto-kohteisiin, kunhan pääsee taas matkustamaan. Aalto-maljakko olisikin ihana häälahja 🙂
Muutamaan kertaan, kun olen ollut reissussa ja kertonut olevani Suomesta, ensimmäinen kommentti on ollut ”Alvar Aalto”. Olen ollut hieman yllättynyt siitä, miten tunnettu henkilö Alvat Aalto on ulkomaita myöten. Toki nämä usein ovat olleet arkkitehteja itsekin, mutta silti.
Maksaako tuo Lakeuden Ristin kirkon oven avaaminen vahtimestarin toimesta jotain?
Juu Aalto on kyllä tunnettu maailmalla. Lakeuden Ristin kellotorniin maksaa euron mennä sinne kellotorniin ylös.