Mikä olisi pimeänä vuodenaikana mukavampaa kuin lukea hyvää kirjaa ja juoda pari kuppia kuumaa ja syödä muutama rivi hyvää suklaata? Ehkä kirjoista voisi myös keskustella tuttavien kanssa tai sosiaalisessa mediassa ja laittaa omia kirjahyllyn lemppareita kiertoon ystäville tai antaa tai toivoa kirjoja lahjaksi?

Vuosi 2020 jää mieleeni paitsi pandemian aiheuttamista omituisuuksista, myös hyvästä lukutahdista. Tänä vuonna löysin kunnolla äänikirjat, mutten hylännyt painettuja kirjojakaan. Olen kokeillut BookBeatia, Storyteliä ja Suplaa, ja Nextory-blogiyhteistyön ansiosta olen ollut tyytyväinen Nextoryn käyttäjä jo yli puoli vuotta. Äänikirjoina kuuntelen elämäkertoja ja ajatuksia herättävää faktaa puuhaillessani kotitöitä tai lenkillä ja työmatkoilla. Painetun kirjan kanssa rauhoitun vetävän romaanijuonen ääreen. Hankin kirjoja itselleni myös kirjastosta ja kirjakaupoista ja ostan niitä säännöllisesti muille lahjoiksi.

Ehkä juuri äänikirjojen myötä lukemiseni painopiste on siirtynyt kaunokirjoista enemmän tietokirjoihin: varsinkin työelämään, viestintään, psykologiaan ja mieleen liittyvät kirjat kiinnostavat kovasti. Romaaneista olen seurannut eniten suomalaisia kirjoja. Tänä vuonna olen lukenut ja kuunnellut silmiinpistävän vähän käännöskirjoja. Ehkä sinä lukija voit vinkata niitä lisää kommenteissa? Vinkkaan tässä varsinkin tänä vuonna ilmestyneitä kirjoja itselle tai lahjaksi. Lista päivittyy vuoden 2020 loppuun asti sitä mukaa, kun luen.

tietokirjallisuus

Vaikkapa isälle, isoisälle tai puolisolle isänpäivänä tai jouluna:

• David Attenborough: Yksi elämä, yksi planeetta. Ikimuistettavan luontodokumenttien kertojanäänen ja grand old manin vetoomus planeettamme puolesta. Itselläni vasta lukulistalla marraskuun kirjoissa, mutta tuttu äidinkielenopettaja suositteli tätä jo lämpimästi.
• Hans Rosling: Faktojen maailma. Asiat ovat paremmin kuin luulet. Teos ilmestyi jo 2018, mutta äänikirjana vasta marraskuussa 2020. Odotan tätä kovasti ja annan pokkarin lahjaksi ronkelille avomiehelleni, joka lukee itseäni huomattavasti vähemmän ja vain tietokirjoja. Sinulle, jota kiinnostaa selkeässä muodossa esitetyt faktat maailmasta.
• Fanny Härgerstam: Hans Rosling: Kuinka opin ymmärtämään maailmaa. Edellisen teoksen kirjoittaja ja tieteellisten faktojen puolustaja keskittyy tässä numeroiden sijaan oivalluksiin elämästä. Lukulistallani.
• Mark Manson: Kaikki menee päin helvettiä – Nurinkurinen kirja toivosta. Jos perinteiset self-helpit saavat sinut kiemurtelemaan, Manson karrikoi ja jättää yksisarviset ja höttöaforismit muille. Jos ymmärrät englantia, suosittelen äänikirjaa Mansonin itsensä lukemana (2019).

Ajankohtaista söpöysvaroituksella:

• Lotta-Sofia Saahko: Papan kanssa kahvilla. Ennustan tästä isoa hittiä loppuvuoden kirjamyyntiin ja ääni- ja e-kirjana. Koronakevään 2020 someilmiö ja laulut menivät minulta ohi, mutta kirja kiinnostaa varsinkin Karjalan evakon lapsenlapsena. Lotta-Sofia on haastatellut isoisäänsä, Karjalan evakkoa, ja kertoo lämmöllä tämän elämäntarinan. Sota-ajan sukupolvien ääni ei valitettavasti kuulu enää pitkään. Äänikirjana Lotta-Sofia lukee itse, mikä on aina pieni riski eli lukijan ääni ja tyyli varmasti jakavat mielipiteitä.

Kiinnostavia elämäkertoja:

• Tove – Tee työtä ja rakasta. Tove oli niin paljon muutakin kuin Muumit. Jos Tove-elokuva jäi sinunkin mielestäsi pyörimään turhan paljon Toven rakkaussuhteiden ympärille, tähän elämäkertaan kannattaa tutustua.
• Katri Merikallio: Tarja Halonen – Erään aktivistin tarina. Kirja valottaa monipuolisesti presidentin mittavaa uraa myös presidenttivuosien ulkkopuolella ja Halosen omaa elämää. Se, että hallituksen avainministerit nyt ovat naisia, on tulosta pitkän ajan kehityksestä.
• Ulla-Maija Paavilainen: Suurin niistä on rakkaus (Kirsti Paakkasen tarina). Valtavan inspiroiva tarina, from rags to riches Saarijärveltä tytönrääpäleestä mainostoimisto Womenan ja Marimekon johtoon ja Nizzan huvilaan. Tekeillä myös elokuva!

Matkakuumeisille:

• Riku Rantala & Tunna Milonoff: Madventures Suomi. Seikkailijakaksikko käänsi katseen Suomi-matkailuun jo ennen koronapandemiaa, mutta ei mene sinne ihan tavanomaisimpiin ketjupaikkoihin.
• Ella Kanninen: Minun Italiani. Ellan versio Italiasta omin silmin koettuna ja Suomen ja Italian välillä sukkuloivana toimittajana.
• Tomi Kontio: Kansallispuistojen kutsu. Mondo-lehden valinta vuoden matkakirjaksi.

Nälkäisille:

• Hanna Gullichsen: Kokin kotiruokaa. Kolmen nälkäisen pojan äiti arvostaa myös viinilasillista ja hyvää pastaa. Olen Hannalle ja exälleen ikuisesti kiitollinen meidän arkemme luottoruoasta avokadopastasta.

Mielen toiminnoista kiinnostuneille:

• Eeva Kolu: Korkeintaan vähän väsynyt eli kuinka olla tarpeeksi maailmassa, jossa mikään ei riitä. Itselleni vuoden tärkeimpiä kirjoja ja loistavasti sanoitettu, mikä kaikki väsyttää, ahdistaa ja uuvuttaa, ei suinkaan vain työelämä. Pidempi kirja-arvioni täällä.
• Emilia Kujala: Psykoterapeutin ensin digitaaliseen muotoon tehdyt kirjat Tunteella: Häpeä ja Tunteella: Kateus. Myös kiinnostava Instagram-tili.
• Maaret Kallio: Voimana toivo. Maaret Kallio on kuin lempeä äiti, jonka kirjoista saa lohtua.
• Sanna Leino: Stressitohtori. Myös aktiivinen blogi.
• Taina Laane: Kesytä kriitikkosi – lempeämmän mielen käsikirja. Laane kuvaa mahtavasti ja persoonallisesti sitä henkistä orjapiiskuria, joka antaa turpiin avokämmenellä ja asuu omassa päässämme. Myös vinkkejä siihen, miten päästä sisäisestä kriitikosta eroon.

Oppeja työelämään :

• Marie Kondo & Scott Sonenshein: KonMari – Työnilon löytämisen taika. Olen lukenut kaikki KonMarit, mutta ottanut elämääni vain niiden parhaiten sopivat osat. Kolmas KonMari keskittyi työhön. Järjestäminen on paitsi fyysistä, myös henkistä. Kirjassa on vinkkejä mm. siihen, miten saada kokouksista hyödyllisempiä, suunnitella ajankäyttöään ja hallita digitaalista kuormitusta. Suosittelen varsinkin töihin palaaville tai työhyvinvointiaan jatkuvasti kehittäville.

Kaiken kauniin ystävälle tai olohuoneen pöydälle selailtavaksi:

• Marikirja – Marimekon luova historia Piccolosta Palstaan. Koska Marimekko ja Suomi-design kiinnostavat aina.

Lahjaksi nuorelle:

• Sankaritarinoita nuorilta nuorille. Kuvitettu teos inspiroivista nuorista aktivisteista ja vaikuttajista.

Klassista lapselle:

• Veljeni Leijonamieli tai Harry Potterit.

kaunokirjallisuus

Kotimaiset luottokirjailijat:

• Tommi Kinnunen: Ei kertonut katuvansa. Vähäeleistä kerrontaa niistä, jotka on historiankirjoituksessa unohdettu. Lapin sodan jälkeen saksalaisten mukaan lähteneet suomalaiset naiset kävelevät Norjan puolelta Suomeen ja tekevät korpivaelluksen myös oman päänsä sisällä.
• Enni Mustonen: Pukija. Minun kohdallani ensimmäinen Mustonen. Viehättävää ajankuvaa 50-luvun puvustuksen ja muodin maailmasta, lämminhenkinen nuoren Vienan tarina.
• Joel Haahtela: Hengittämisen taito. Edellinen kirja Adelen kysymys vei päähenkilön luostariyhteisöön etsimään vastauksia elämään, Haahtelan uusin pienoisromaani puolestaan kreikkalaiseen munkkiyhteisöön.
• Satu Vasantola: Kaikki kadonneet. Edellinen kirja En palaa takaisin koskaan, luulen (2018) nosti odotukset korkealle enkä pettynyt uusimmankaan romaanin kanssa. Perheen, oman itsen ja menneisyyden kanssa kipuilu ovat tuttuja teemoja, mutta päähenkilö Annun tarina on kirjoitettu lähes dekkarimaisesti. Nykyhetkessä yli viisikymppisen helsinkiläisen lääkäri-Annun tarinan vierellä kulkevat lapsuuden synkät ajat laittomia abortteja tekevän isän, nuorena kuolevan äidin, kadonneen siskon ja ottoperheen kanssa.
• Petra Rautiainen: Tuhkaan piirretty maa. Rautiaisen esikoisromaani kuvaa Lappia sekä sotaa ja sodanjälkeistä aikaa kahdella aikatasolla. Dekkarimaisesti etenevä juoni piti ainakin minua otteessaan paremmin kuin enemmän huomiota saanut ja samoin Lapin sotaa ja jälleentakennusta käsittevä Tommi Kinnusen vaellusromaani.
• Paula Nivukoski: Mainingin varjo. Kauniisti kirjoitetun kielen ja suurten tunteiden ystäville. Tarina on raastava, jopa synkkä, rakkaustarina ja papin tyttären itsenäistymiskertomus. Pidin enemmän esikoisteoksesta Nopeasti piirretyt pilvet.

Jotain kevyttä:

– Pihla Hintikka: Hetken Pariisi on meidän. Pariisin taide- ja muotipiireihin sijoittuva tarina toimi yllättäen myös äänikirjana, vaikka yleensä en romaaneja kuuntele.

– Minna Lindgren: Aina on toivoa. Tämä kirja vaatii hyvää huumorintajua, sillä romaanissa koulumaailmasta on tehty konsulttien ja yritysten temmellyskenttä. Opettajana kuuntelin tätä lähes kauhukirjana.

Dekkarit:

• Eva Frantz: Tästä pelistä pois. Cozy crimea pikkukaupungissa edustava Frantz on Seeckin lisäksi kiinnostava suomalainen dekkaristi ja edellinen teos voitti Vuoden johtolanka – palkinnon. Kun haluat, että henkilösuhteet ovat yhtä tärkeitä kuin itse rikos. Boheemi tutkija Anna Glad koittaa selvitä raskaudesta, vaikka poikaystävä tuntuu olevan siitä paremmin perillä kuin Anna itse.
• Max Seeck: Pahan verkko. Tutustu Jessica Niemi -sarjaan mutta aloita ehdottomasti ensimmäisestä osasta Uskollinen lukija. Kansainvälisen tason dekkaristi mutta nimestään huolimatta suomalainen, tapahtumapaikkana Helsinki. Vetävästi kirjoitetut lyhyet luvut ja kiinnostavat henkilöhahmot, kirja vilisee cliffhangereita. Lukemista on todella hankala lopettaa kesken ja kirja menee heittämällä tämän vuoden parhaimpiin.

Suomalaista fantasiaa ja scifiä:

• Emmi Itärannan romaanit: Luen itse vasta toista, mutta tänä syksynä ilmestyi jo kolmas, Kuunpäivän kirjeet. Esikoiskirja Teemestarin kirja on kerännyt useita palkintoja. Britanniassa asuva Itäranta kirjoittaa kirjansa sekä suomeksi että englanniksi. Kirjoja yhdistää kaunis kieli, jännitys ja muuttunut maailma, johon on aineksia ihan oikeassa elämässäkin

Laadukkaat käännösromaanit:

• Elizabeth Strout: Olive Kitteridge (suomennettu) ja englanniksi jatko-osa Olive, again. Mestarillinen pikkukaupungin ihmisten ja inhimillisyyden kuvaaja, herkullinen ja ristiriitainen päähenkilö. Näistä tulee sellainen tunne kuin juttelisi vanhempiensa kanssa entisen kotikaupunkinsa naapureista tai lapsuuskavereista ja vähän juoruilisi, kuinka niillä nyt menee. Muut Stroutit itsellä vielä lukematta.
• Elena Ferrante: Aikuisten valheellinen elämä (uusin), Amalian rakkaus, Napoli-sarja. Jos rakastat rosoisen elämän kuvausta ja Italiaa etkä pelkää monitasoisia ja haastavia henkilösuhteita.
• André Aciman: Etsi minut. Minulle tämä oli vähän liian romanttista tunteiden paatosta, mutta lue, jos edellinen teos Kutsu minua nimelläsi sytytti.
• Delia Owens: Suon villi laulu. Romaani perheväkivallasta, villistä luonnosta, yksinäisyydestä, ulkopuolisuudesta. Romaanin lähtökohta on surullinen, kun 6-vuotias Kya jää käytännössä heitteille ja suoalueella asuvaa perhettä pidetään roskaväkenä, ja toisessa aikatasossa paikallinen suosittu nuori mies löytyy kuolleena suolta. Epäröin turhaan tarttua tähän hittikirjaan.

Runoja:

– Laulajatar Lana Del Reyn runokirja Violet Bent Backwards Over the Grass. Äänikirjana (esim. Nextorylta) Lanan itsensä lukema ja Grammy-voittaja Jack Antonoffin säestämä 39-minuuttinen puhdasta ihanuutta.

Mitä kirjoja sinun listassasi olisi?

(Edit: Sain palautetta että suomalaista kaunoa oli liian vähän, päivitetty listaa suomalaisen kaunon osalta.)

Jos sinulla heräsi kiinnostus kokeilla ääni- tai e-kirjoja, ota seurantaan Instagram-tilini @lentavajoogamatto ja nappaa sieltä minun 30 päivän ilmainen kokeilukoodini Nextoryyn. Blogistani löydät käyttökokemuksia Nextorysta ja parista muustakin palvelusta.

Lue myös viimevuotinen juttuni:

Vuoden 2019 parhaat kirjat ja vinkit lahjoiksi

Kesän äänikirja- ja kirjasuositukset