Mietityttääkö lentopäästöjen kompensoinnin hyödyllisyys tai luotettavuus? Lue nämä faktat aiheesta

Mitä on lentopäästöjen kompensointi?

Lentopäästöjen kompensoinnilla tarkoitetaan lennosta aiheutuvan ilmastohaitan hyvittämistä. Sitran ilmastoasiantuntija Mariko Landström kertoo, että tyypillisin tapa kompensoida lentoja on ostaa päästöyksikköjä. Niillä tarkoitetaan kehittyvissä maissa tehtyjä hankkeita tai projekteja, joissa vähennetään päästöjä esimerkiksi rakentamalla uusiutuvaa energiaa, suojelemalla metsiä hävittämiseltä tai vaihtamalla liesiä energiatehokkaampiin.

– Kun ostat palveluntarjoajalta päästöyksikön, se mitätöidään puolestasi. Esimerkiksi Compensate-säätiö ja Ilmastoapu.fi tarjoavat kuluttajille päästöyksiköitä Suomessa. Lisäksi on paljon kansainvälisiä toimijoita, joita löydät helposti googlaamalla, Landström kertoo.

Kompensointiin on myös muita vaihtoehtoja. Esimerkiksi suomalainen toimija CO2Esto ostaa Euroopan päästökaupasta pois päästöyksiköitä, jotka ovat sitten suoraan pois myös energiantuotannon ja teollisuuden käytöstä.

– Lisäksi voit lahjoittaa ilmastotyöhön erilaisille luonnonsuojelujärjestöille tai suojella esimerkiksi ikimetsiä kotimaassa. Kompensointi suoraan lennoille on myös mahdollista. Esimerkiksi Finnairin kautta on voinut ostaa biopolttoainetta omaa polttoaineen kulutusta vastaava määrä.

Kompensointia tärkeämpää on kuitenkin kiinnittää huomiota omien päästöjen vähentämiseen.

Onko kompensointi oikeasti hyödyllistä?

Landströmin mukaan kompensoinnilla on hyviä vaikutuksia. Erilaisten kompensaatiohankkeiden on huomattu esimerkiksi vähentäneen päästöjä. Päästövähennyksiä ei rahoiteta yleensä pelkästään päästöyksiköistä saatavilla tuloilla, vaan rahaa on saatu usein muualtakin.

– Käytännössä on siis saatu mobilisoitua investointeja puhtaisiin ratkaisuihin myös paikallisilta. Tällainen toiminta rakentaa kyvykkyyksiä viedä ilmastotoimenpiteitä maasta itsenäisesti eteenpäin.

Kompensaatiot voivat tarjota myös sosiaalisia hyötyjä esimerkiksi sellaisissa projekteissa, joissa perheiden liedet vaihdetaan parempiin. Tällaisella kompensaatiolla saadaan vähennettyä hengityselinsairauksia aiheuttavia savukaasuja.

– Haluaisin kuitenkin painottaa, että ensisijaisesti pitäisi itse välttää ja vähentää päästöjen tuottamista. Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii meiltä myös elämäntapamuutoksia, eikä kompensaatioita pidä käyttää oikeuttamaan kestämättömiä valintoja. Kaikki tuotamme kuitenkin väkisinkin jonkin verran päästöjä, ja tähän osuuteen kompensaatio toimii hyvänä lisätyökaluna.

Mistä tietää, meneekö kompensaatio varmasti hyvään tarkoitukseen?

Monia voi arveluttaa, onko päästöjen kompensointi uskottavaa ja ovatko hankkeet luotettavia. Uskottavuudesta puhuttaessa Landström suosittelee ostamaan vain sellaisia kompensaatioita, joilla on arvostettu sertifikaatti ja kohde on verifioitu yleisesti arvostetun standardin mukaan. Tällaisia ovat esimerkiksi Gold Standard ja Verified Carbon Standard.

– Näillä standardeilla on iso lista vaatimuksia, jotka hankkeiden tulee täyttää. Vaatimuksilla pyritään varmistamaan se, että päästövähennykset ovat oikeasti todellisia ja lisäisiä.

Lisäisyydellä tarkoitetaan sitä, että päästövähennystä ei olisi tapahtunut ilman projektia, vaan vähennykset tapahtuvat nimenomaan kompensaatiorahan tukemana. Lisäksi kolmas osapuoli käy tarkistamassa hankkeet standardia vasten ja varmistaa, että päästövähennykset on tuotettu. Tämän jälkeen todistetusti tuotettuja päästöyksiköitä saa alkaa myydä.

– Tämä takaa sen, ettei rahaa vain lahjoiteta johonkin hyvään kohteeseen ja toivota, että sillä tehdään jotain hyvää.

Landström kuitenkin sanoo, että vaikka standardi olisikin hyvä, epävarmuutta jää aina. Lisäisyyden todistaminen on vaikeaa, sillä koskaan ei voi olla varma, mitä päästöille olisi tapahtunut, jos projektia ei olisi tehty.

– Tästä syystä olisikin tärkeää, että vähennämme ensisijaisesti itse omia päästöjämme ja kompensoimme vain ne, joita ei voi itse vähentää, Landström summaa.

>> Lue myös: Ahdistavatko lentopäästöt? Kahdeksan vaihtoehtoa, jotka vähentävät lentomatkailun ympäristökuormaa

Teksti: Julia Asikainen
Kuva: Shutterstock

Rantapallon päätoimittaja Inka on aina valmis seikkailuun. Jos voi itse valita, suuntaa hän kaikkein mieluiten aktiivimatkalle maailman ääriin.
Lue lisää