Ahdistaako lentäminen? Nämä 10 osaa jotka voivat mennä rikki aiheuttamatta hengenvaaraa

Kymmenen osaa, jotka voivat mennä rikki

Kylmääkö lentäminen, kun luet uutisotsikoita lento-onnettomuuksista? Jokainen lentopelosta kärsivä on varmasti kuullut samat vakuuttelut useasti, mutta toistetaan se vielä kerran: lentäminen on yksi turvallisimmista tavoista matkustaa.

Näin vakuuttaa myös brittiläisen Daily Mailin haastattelema turvallisuus- ja onnettomuustutkinnan asiantuntija Simon Place Cranfieldin yliopistosta. Hän kertoo, mitkä kaikki osat lentokone voi menettää ilman, että siitä koituu vaaraa matkustajille.

1. Lentäjä

Vaikka lentäjät eivät varsinaisesti ole lentokoneen osia, ilman lentäjiä lentokone ei pääsisi nousemaan ilmaan. Lentäjiä tarvitaan myös lennon aikana, vaikka autopilotti keventääkin heidän työkuormaansa lennon aikana.

Useimmissa lentokoneissa on kaksi lentäjää, mutta kaikki lentäjät on koulutettu siihen, että hätätapauksessa konetta voi lentää myös yksin. Yleensä lentäjät syövät eri ruokaa ruokamyrkytyksen varalta, jotta toisen sairastuessa toinen lentäjistä pystyy laskeutumaan turvallisesti.

2. Siipi

Lentokoneen siipi tuottaa nostovoiman, joka pitää lentokoneen ilmassa. Ilman siipiä lentokoneen ei ole mahdollista pysyä ilmassa. Siivet kestävät pieniä vaurioita, ja siiven menettäminen rakenteellisen vian vuoksi on niin harvinaista, että se on vikana lähes tuntematon.

Historia tuntee kuitenkin ainakin yhden tapauksen, jossa israelilainen sotilaslentokone kykeni laskeutumaan ilman toista siipeä vuonna 1983. Tällöin koneen lentäjä käytti jälkipolttimia, jotka lisäävät hetkellisesti koneen nopeutta, ja laskeutui turvallisesti läheiselle lentokentälle.

3. Siipiulokkeet ja laskusiivekkeet

Lentokoneen siipiulokkeilla tarkoitetaan ovat siipien kaartuvia kärkiä, joiden tarkoitus on vähentää ilmanvastusta. Niiden puuttuminen ei ole elintärkeää koneen vakauden kannalta.

Lentokoneen siivissä olevia laskusiivekkeitä sen sijaan käytetään muun muassa laskeutumisnopeuden säätelyyn. Jos laskusiivekkeet ovat vaurioituneet, lentokoneen laskeutumisnopeutta ei voi säätää. Lentokone kuitenkin voi laskeutua turvallisesti, mutta lentäjät joutuvat ohjaamaan koneen kiitoradalle kovemmasta vauhdista.

4. Koneen runko

Koneen rungon päätarkoitus on suojata matkustajia ilmavirroilta ja hapenpuutteelta. Pienet reiät koneen rungossa eivät vaaranna koneen matkustajia, sillä paine-eroja voidaan tasata lentokoneessa olevilla happimaskeilla. Tällöin lentäjien on kuitenkin laskeuduttava nopeasti maahan.

>> Lue myös: Voiko lentokoneen ikkuna mennä rikki? Tämä kylmäävä kysymys saattaa tulla mieleen lennolla

5. Sivuvakaaja ja sivuperäsin

Sivuvakaaja on koneen pyrstössä oleva pystysuora evä, joka tuo koneelle vakautta. Sivuperäsin puolestaan on sivuvakaajan kääntyvä osa, joka ohjaa konetta oikealle ja vasemmalle.

Sivuperäsimen puuttumisesta huolimatta konetta voi silti kääntää oikealle ja vasemmalle, sillä käännökset onnistuvat myös lentokoneen siivissä olevilla siivekkeillä. Korjaus toimii myös toisin päin: siivekkeiden mennessä rikki ne on myös mahdollista korvata sivuperäsimen käytöllä.

Sivuvakaajan puuttuminen puolestaan tekee koneesta erittäin vaikean ohjattavan, mutta turvallinen laskeutuminen ei siitä huolimatta ole mahdotonta. Vuonna 1964 Yhdysvaltain lennoston kone joutui poikkeukdellisen rajuun turbulenssiin, jolloin sivuvakaaja irtosi. Lentokone onnistui kuitenkin laskeutumaan turvallisesti.

6. Korkeusvakaajat ja korkeusperäsimet

Korkeusvakaajat ovat lentokoneen pyrstön molemmin puolin olevia vaakasuoria osia, jotka tuottavat lentokoneelle nostetta. Niiden avulla on mahdollista pitää kone vakaana. Korkeusvakaajassa on kääntyvä korkeusperäsin, jolla koneen nokkaa voidaan nostaa tai laskea.

Ilman näitä osia lentokonetta ei yleensä voi hallita. Yhdysvaltain lento- ja avaruusviranomainen Nasa teki kuitenkin 1990-luvulla tutkimusta, jossa erikoisvarusteltu lentokone lensi ja laskeutui pelkillä moottoreilla. Periaatteessa lentokoneen laskeutuminen siis on mahdollista ilman tavallisia ohjausjärjestelmiä.

7. Moottorit

Tavallisimmin uutisiin nousevat läheltä piti -tilanteet, joissa lentokoneesta on rikkoutunut moottori. Moottorivika on vakava ongelma, mutta useimmissa tapauksissa se ei johda hengenvaarallisiin onnettomuuksiin.

Jos lentokone menettää moottorin, sen on tehtävä hätälaskeutuminen. Laskeutuminen on kuitenkin jopa kaksimoottorisessa koneessa mahdollista tehdä hallitusti, kun toinen moottori rikkoutuu.

8. Autopilotti

Autopilotti keventää lentäjien työkuormaa lennon aikana. Lentokoneissa on normaalisti kaksi autopilottijärjestelmää, mutta jos ne pettävät, kaikki lentäjät on koulutettu lentämään koneita myös ilman autopilottia.

9. Sähkö ja radiot

Lentokoneissa on myös useita erillisiä sähköjärjestelmiä, jotka saavat virtansa eri lähteistä. Jos yksi sähköjärjestelmä menee rikki, lentokone pystyy yleensä korvaamaan menetetyn sähkön toisilla järjestelmillä. Joskus tämä tarkoittaa sähkön säästämistä matkustamon puolella esimerkiksi näyttöjen sulkemisella ja valojen himmentämisellä.

Jos lentokoneen radiojärjestelmä pettää ja se menettää mahdollisuutensa viestiä lennonjohtoon, myös tätä tilannetta varten on kehitetty erilliset toimintaohjeet.

10. Renkaat ja jarrut

Silloin tällöin lentokoneissa ilmenee ongelmia laskeutumistelineissä. Ongelmatilanteissa laskeutumistelineet eivät tule ulos lainkaan tai ne toimivat vain osittain.

Yleensä lentäjät onnistuvat laskeutumaan turvallisesti osittain toimiville laskeutumistelineille, mutta myös ilman laskeutumistelineitä on mahdollista suorittaa turvallinen laskeutuminen.

Yksi viimeisimpiä näyttäviä laskeutumisia oli puolalaisen LOT-lentoyhtiön laskeutuminen Varsovaan vuonna 2011. Tällöin laskeutumistelineet eivät toimineet lainkaan. Koska laskeutumistelineitä ei voitu korjata ilmassa, lentokone laskeutui ilman niitä liirtäen kiitoradalle. Laskeutumisesta ei aiheutunut vammoja yhdellekään matkustajalle.

>> Lue myös: Nostavatko lento-onnettomuudet palan kurkkuun? Katso lista yhtiöistä, joilla ei ole ollut kuolettavia turmia

Lähde: Daily Mail
Kuvat: Shutterstock, Istockphoto