Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Toscana

VINKIT TOSCANAAN: 5 päiväretkikohdetta Firenzestä

Italian Toscana on kohde, jonne meidän perhe matkustaa kaikista eniten. Tietysti se nyt on aika selvää, koska Matteo on sieltä kotoisin ja siellä suunnilla asuvat lähes kaikki Italian sukulaiset.

Olemme tämän vuoden puolella viettäneet Italiassa jo pari kuukautta, ja Matteo on näyttänyt minulle lisää tätä upeaa aluetta. Nyt on siis hyvä aika jakaa näiden neljän vuoden aikana kerätyt vinkit useamman postauksen muodossa – toivottavasti näistä löytyy hyödyllisiä vinkkejä teille, jotka suunnittelette matkaa alueelle.

Toscanan matka alkaa usein Firenzestä

Moni Toscanan reissaaja lentää Firenzeen, ja pitää kaupunkia tukikohtanaan. Firenze on upea kaupunki, ja se luonnollisesti ansaitsee oman aikansa. Firenzen museot ovat maailmanlaajuisesti omaa luokkaansa, ja kaupunki on muutenkin aivan ihana – etenkin ilta-aikaan, jolloin kaduilla alkaa olla tyhjää ja tunnelma on käsinkosketeltava. Itseäni siellä kuitenkin harmittaa välillä valtava ihmispaljous, joten päivän tai parin reissu pienempiin lähikaupunkeihin voi olla oikein hyvä idea.

Firenzen ympäristössä on lukuisia ihania, pienempiä kaupunkeja, joissa pääsee tutustumaan paikallisempaan tunnelmaan ihan eri tavalla kuin kiireisessä Firenzessä. Alla 5 omaa suosikkiani joihin pääset ilman omaa autoa, olkaa hyvät! Moni vuokraa Toscanassa auton, mikä on pääsylippu ihaniin pieniin kyliin, mutta julkista liikennettä hyödyntäen pääsee myös toista ihanimpiin paikkoihin.

Pistoia

Pistoian kaupunki sijaitsee noin 50 minuutin junamatkan päässä Firenzen Santa Maria Novellan rautatieasemalta. Noin 100,000 asukkaan Pistoia on kohde, jossa et luultavasti törmää kovinkaan moneen kanssaturistiin.

Matteon kaveripiiri puhuu Pistoiasta usein todella positiiviseen sävyyn, ja sen ruokakohteita on hehkutettu. Pistoiasta ei löydy suurta määrää tietoa netistä, mutta Discover Tuscanyn artikkelista saa hyvän kuvan kohteesta.

Me vierailimme Pistoiassa ihan puhtaasti lounaan eli ruoan vuoksi, ja täytyy sanoa että suloinen Via del Lastrone oli täydellinen lounaspaikka lämpimänä toukokuisena lauantaipäivänä. Kadun varrelta löytyy paljon hyviä ravintoloita, ja kadun tunnelmasta on ihan nauttia ulos pystyteyistä pöydistä käsin.

Lucca

Noin 60 kilometrin päässä Firenzestä sijaitseva Lucca on kaupunki, joka on tällä hetkellä hyvin trendikäs matkailijoiden keskuudessa. Olen törmännyt viime aikoina paljon lehti- ja blogijuttuihin Luccasta, ja jopa suomalaiset matkabloggaajat ovat innostuneet kaupungista (esimerkiksi Muru Mou -blogin Terhin artikkeli ”5 vinkkiä Luccaan” on mainio luettava kaupunkiin matkaavalle). Lucca nauttii tällä hetkellä koko ajan kasvavasta suosiosta, mutta suosio ei toistaiseksi näy valtavina ihmismassoina kaupungin kaduilla.

Jos saisin valita yhden kohteen Toscanan reissulle Firenzen lisäksi, niin valintani osuisi todennäköisesti Luccaan. Luccan erikoisuus on kaupungin ympäri menevä muuri, jonka päällä voi tehdä kävelylenkin. Moni vuokraa Luccassa myös polkupyörän, ja tutustuu kaupunkiin pyörän selästä.

Lucca hurmasi minut eräänä lämpimänä iltana, kun vaeltelimme kaupungin kaduilla pimeän tultua hyvin maistuneen illallisen jälkeen. Pidän muutenkin Etelä-Euroopan kaupunkien iltatunnelmista, etenkin noina kesän iltoina, ja Luccan kadut ja rento fiilis kesäiltana oli juuri sellainen hetki mitä kesäiseltä Etelä-Euroopalta haluan.

(ylläolevat kuvat talviselta Luccan reissulta)

Bologna

Emilia Romagnan maakunnassa sijaitseva Bologna on yksi suosikkikaupungeistani Italiassa. Tietysti se ei nyt Toscanassa ole, mutta se on hyvä päiväretkikohde Firenzestä, minkä vuoksi lisäsin sen tälle listalle. Ja koska se sijaitsee nopeaa junaa hyödyntäen vain noin 35 minuutin junamatkan päässä Santa Maria Novellan rautatieasemalta, se on ehdottomasti yksi parhaista päiväretkistä autottomalle Firenzen kävijälle.

Bologna on helppo kaupunki ottaa haltuun. Siellä ei ole myöskään suuria ihmismassoja, ja kaupunki on erityisen tunnettu ruoastaan. Kun Italiassa ollaan, ruoka on iso juttu kaikkialla, mutta silti lähtisin Bolognaan herkuttelu mielessä pitäen. Bologna sijaitsee kuitenkin ruoastaan kuuluisan Emilia Romagnan alueen sydämessä. Alue on tunnettu etenkin  Parmigiano Reggiano -juustosta, Modenan balsamiviinietikasta sekä toki sieltä saa hyvää prosciuttoa. Piadina-nimistä täytettyä leipää ei myöskään kannata jättää väliin.

Bologna on kuuluisa yliopistokaupunki, ja opiskelijat pitävät kaupungin aktiivisena. Tsekkaa myös Asinelli-torni, josta avautuu kenties kaupungin paras näköala.

Prato

Matteo on kotoisin Firenzen kyljessä sijaitsevasta Praton kaupungista, ja suosittelen sitä kaikille jotka ovat kiinnostuneita aidosta itaialaisesta fiiliksestä. Vaikka Pratossa on noin 300,000 asukasta, on kaupungin keskusta juuri sellainen missä tykkään viettää aikaa: ei liian kiireinen, ja kivoja pieniä liikkeitä ja ravintoloita löytyy moneen makuun.

Prato ei missään nimessä nauti trendikkään matkailukaupungin maineesta, ja mielestäni kaupunki onkin yksi alueen aliarvostetuimmista kohteista. Vanha keskusta on idyllinen ja turisteja siellä on muutama hassu: paikallista elämää ei tarvitse lähteä etsimään erikseen, vaan sitä tulee ovista ja ikkunoista.

Pratoon voi lähteä vaikka aperitivolle ja illalliselle, sillä junia kulkee Firenzeen tasaiseen tahtiin aina puolille öin asti (tarkista kuitenkin aikataulut etukäteen). Pratossa on myös yksi Euroopan suurimmista kiinalaissiirtokunnista, joka tuo kaupungille oman mausteensa.

Siena

Viimeisimpänä mutten suinkaan vähäisempänä mainitsen Sienan, joka on kuuluisa upeasta piazzastaan ja kauniista arkkitehtuuristaan. Idyllinen Siena sopii loistavasti Chiantin viinialueella roadtrippaavan reissukalenteriin, mutta sinne on mahdollista päästä Firenzestä myös junalla ja bussilla. Siena lienee mainituista kaupungeista ”hankalimman” matkan päässä, joten tutki reittivaihtoehdot tarkasti etukäteen.

Pidän Sienan pienistä kujista, joilla on hieman korkeuseroa. Italialaisen kaupungin tapaan Sienaa ympäröi muuri, jota seuraten pääsee kulkemaan kaupungin ympäri. Viininystävän kannattaa tutustua muurilla sijaitsevaan Enoteca Italianaan, jossa on tarjolla  noin 1500 viiniä. Paikan tarkoituksena on promota italialaisia viinejä, ja levittää tietoa Italian viinitarhoista sekä viinikulttuurista. Tämän oikeampaa paikkaa viiniostoksille tuskin löydät!

Tutki aikataulut etukäteen

Juna-aikatauluja kannattaa tutkia etukäteen Trenitalian sivuilta www.trenitalia.com, ja bussireitit kannattaa tutkia rohkeasti googlea käyttäen. Bussimatkailusta minulla on paljon vähemmän kokemusta kuin junamatkailusta, mutta lähijunien kanssa Trenitalia on omalla kohdallani ollut mainettaan parempi (Matteo on tästä tosin vähän toista mieltä lähemmäs viisi vuotta viisi päivää viikossa Pratosta Firenzeen junailleena). Rohkeasti vain matkaan, ja kokemaan ihana Italia!

Oletko käynyt mainituissa paikoissa? Mikä on suosikkisi Toscanassa?

Matkabloggaaja Toscanassa ilman kameraa

Noniin, vuoden matkabloggaaja täällä moi!

Olen keväisessä Toscanassa, ehkä yhdessä maailman kauneimmista paikoista, ilman kameraa.

Tulimme Toscanaan perhesyistä melko äkillisesti viime viikolla, ja siinä kaikessa kiireessä se yksi matkabloggaajan parhaista kavereista jäi pois matkasta. Lennolla toisaalta ajattelin, että mikäs tässä, kameran käyttö on jäänyt edellisillä kerroilla myös aika vähälle sillä kaikista tutuista paikoista on jo paljon kuvia.

Olin kuitenkin väärässä. Tällä kertaa olemme tutkineet paikkoja Firenzen ja Praton kulmilla, sellaisia joissa en ole ennen käynyt. Olemme ottaneet tästä yllättäen tapahtuneesta reissusta hyödyn irti mikroreissujen muodossa – ja no, se kamera olis ihan kiva. iPhone 6:n kamera on ihan ok, mutta ei se järkkäriä korvaa. Osa tämän jutun kuvista tuotu filttereiden läpi, osa ilman.

Filttereiden läpi iPhonen kuvista tulee jokseenkin selattavan näköisiä, mutta silti ne eivät ole ihan sitä mitä haen. Haluaisin tarjota täältä kauniita maisemakuvia sellaisista maisemista, jollaiseksi Toscana usein mielletään. Viinitiloja, kukkuloita, maukkaita ruokakuvia, upeita maisemia. Sillä sellaisia paikkoja olemme käyneet läpi tällä reissulla.

Ylläoleva kuva lentokoneen ikkunasta vei meidät ajelulle. Olimme anopin luona aamupalan jälkeen miettimässä päivän ohjelmaa, ja sillä hetkellä muistin joskus pohtineeni ääneen upeita maisemia Firenzeen laskeuduttaessa. Puolitosissani aina samalla kohtaa totean, että tuossa on paikka, josta haluan joskus ostaa ”kesäpaikan”. Eikun tuumasta toimeen, ja  lähdimme ajelulle noille seuduille. Kukkuloilla sijaitsevat vanha tuttu Carmignano, sekä uusi ihana tuttavuus, pikkuinen Artimino. Kyllä siellä kelpaisi vapaa-aikaansa viettää. Kirjoitan blogiin tästä reissusta tarkemmin kunhan saan kaikki ajatukset käsiteltyä, ja pohdittua artikkeleiden näkökulmaa.

Tänään kävimme vielä tsekkaamassa Fiesolen, josta aukeaa upea maisema yli Firenzen. Se on oiva vaihtoehto Piazzale Michelangelolle, jos jaksaa matkustaa vähän kauemmas keskustasta. Meillä on auto, joten sinne on sinänsä helppo päästä, mutta bussejakin näytti kulkevan.

Nyt alkaa Toscana-tykitys blogin puolella, ja toivon saavani jakaa kaikkia näiden viimeisen neljän vuoden aikana kokemaani myös teille lukijoille. Luvassa paikallisvinkkejä Matteolta, sekä vähän omia lemppareita.

Otan mielelläni vastaan kysymyksiä Toscanaan liittyen, Matteokin on luvannut vastailla jos suosituksille on tarvetta.

Maaliskuu, olit ihana ja kamala

Tein helmikuusta lyhyen kuukausikatsauksen puhelinkuvieni perusteella, ja jatketaanpa samaan malliin maaliskuun osalta.

Maaliskuu oli ehdottomasti viimeisen vuoden ihanin ja samalla kamalin kuukausi. Ihanin siksi, koska meillä oli pienet hääbileet Italian Toscanassa, ja saimme viettää ihanan illan ystävien ja sukulaisten kanssa. Kamalin siksi, että minulla ei ole koskaan ollut näin kiire ja olin todella väsynyt – olin sopinut vaikka sun mitä kissanristiäisiä, juhlat vaativat suunnittelua ja tähän päälle painoivat työt päälle.

Toki työn paljous on aina positiivinen ongelma, mutta ehkä tämän jälkeen ymmärrän jaksamiseni paremmin ja siirrän tarpeettomia kissanristiäisiä myöhemmäksi. Nyt alkaa kiire hellittää, vaikka nyt huhtikuussakin käyn Helsingissä kahdesti pyörähtämässä.

Maaliskuu alkoi mukavasti Irlannista, jossa olimme yhteystyöreissulla Tourism Irelandin kutsumana. Kohteenamme oli Dublin ja sen lähiseudun rannikkokaupungit, ja meidän minilomamme oli kerrassaan mainio. Nuo rannikkokohteet ovat itselleni melko tuntemattomia, joten kiersimme jopa kolme kohdetta kolmen päivän aikana. Tällä reissulla tuli viimeistään pantua merkille, että reissumme ovat muuttuneet kovasti vauvan synnyttyä – olimme takaisin hotellilla jo illalla kahdeksalta väsyneinä, ja taisin olla nukkumassa ennen kello kymmentä. Etelä-Euroopassa ollessamme rytmi aina vähän kääntyy ympäristöön mukautuen, mutta Irlannissa tuli oltua niin aktiivinen että iltaisin hotelli kutsui aikaisin.

Saavuimme Irlannista takaisin Saksaan, ja kiirettä piti. Tosin ehdin myös irtautua arjesta ja teimme pieniä retkiä lähiseuduille – yhtenä mieleenpainuvimmista jäi extemporereissu Zonsin kylään, joka sijaitsee noin 20 minuutin päässä Düsseldorfista, Reinin varrella. Nautimme ystävien kanssa auringonpaisteesta sekä kevään ensimmäisestä terassiruokailusta – yksi syy lisää rakastaa Keski-Euroopaa. Kevät tulee aikaisin.

Zonsin reissusta ei kulunut aikaakaan, kun pakkasimme laukkumme ja lensimme taas Alppien yli Firenzeen. Olimme Italiassa helmikuussa järjestelemässä hääjuhlaa, ja tällä kertaa lensimme paikalle ajoissa jotta ehtisimme saada kaiken hoidettua. Tuohon Alppien ylitykseen ei koskaan kyllästy, ja Firenzeä lähestyttäessä pohjoisen Italian järvet näyttäytyvät todella kauniina – sinne ehkä seuraavaksi. Jos tuo Air Berlinin Dash-8 -konetyyppi vielä saataisiin poistettua Düsseldorf-Firenze-reitiltä, niin olisin ehkä maailman onnellisin. Irrationaalinen pelkoni potkurikoneita kohtaan aiheuttaa aina pienen jännitysmomentin Italian reissuille.

Olin kokoajan peräänkuuluttanut haluavani juhlat, jotka eivät vaadi hirveästi ohjelmaa tai järjestelyä – halusin vain saada nauttia päivästä ihanien ihmisten kanssa. Välimatkakin aiheutti ongelmia, sillä meillä ei ollut koko aikaa mahdollista olla Italiassa hoitamassa asioita.

En ole järin suuri juhlien ystävä (siis niiden, joissa on itse pääosassa), joten halusin rennon tilaisuuden, ilman häämekkoa ja suurta hässäkkää. Ilahduttavan moni vieras pääsi Suomestakin paikalle, kiitos kaikille vielä tätäkin kautta! Olisi ollut ihana saada lisää aikaa reissuun, niin olisi voinut viettää kaikkien kanssa enemmän aikaa, mutta niinhän se menee että hääjuhlissa se aika loppuu aina kesken.

Hääjuhlien jälkeen sukuloimme Matteon sukulaisten luona, teimme todellisen extempore-retken viinitilalle Toscanan kukkuloille (on muuten hauska irroitella joskus, jättää vauva isovanhemmilleen ja lähteä juomaan viiniä keskellä kirkasta päivää – Italiassa kun noita apukäsiä riitti) ja söimme hyvin. Ja paljon. Ja lensimme kotiin väsyneinä mutta onnellisina kaiken jälkeen.

Rakastan reissuilla olemista, mutta samalla se kotiinpaluukin on aika ihana. Kirjoitan tästä vielä oman juttunsa, Saksaan sopeutumisen vaikeudesta ja siitä miten tunnelin päässä alkaa löytyä valoa. Kirjoitan blogiin myös Italiasta ja etenkin Toscanasta, sillä olen huomannut sen jääneen blogissani todella vähälle huomiolle. Siellä kun vietämme suuren osan ajastamme Saksan ohella.

Millainen oli sinun maaliskuusi?

Helmikuu oli kiirettä, Italiaa sekä ystäviä

Huh, helmikuu meni niin että hujahti. Vaikka se onkin vuoden lyhyin kuukausi, niin voin käsi sydämellä sanoa että nyt päivät loppuivat kesken.

Olen tähän asti ollut aika hyvä organisoimaan työt, arjen, perheen ja ystävät. Kuitenkin helmikuun aikana väsymys painoi sen verran pikkuisen hampaiden teon vuoksi, että huomasin tämän yhtälön olevan hieman haastavampi. Mutta pian koittaa helpotus, kun Matteo jää isyyslomalle ja itse pystyn keskittymään työntekoon – blogi päivittyy useammin ja aikaa riittää nyt bisnesjuttuihinkin ihan eri tavalla. Uusi nettisivu on viime silausta vaille valmis, ja työt voivat alkaa uudella volyymillä. Olen tästä tietenkin ihan superinnoissani.

Facebookissa kiertää tällä hetkellä viikon arkihaaste, jossa kuvataan arkisia juttuja. En ole tähän haasteeseen ottanut osaa, mutta toimikoon tämä blogiartikkeli hieman samankaltaisena arkihaasteena – miltä meidän helmikuu näyttikään?

Kuvat ovat perus kännykkäräpsyjä, lisää kuvia ja tarkempaa selostusta esimerkiksi Hollannin reissusta luvassa myöhemmin.

IMG_1610

Helmikuu alkoi Kölnin visiitillä.  Tapasin lounasdeiteillä Lempipaikkojani-blogin Jonnan ja Viherjuuriani-blogin Heidin – leidien suosittelema Kölnin belgialainen kortteli oli itselleni aivan uusi tuttavuus, ja ihan mainio paikka a) tällaiselle parkkeerausrajoitteiselle (löytyi helposti ajettava parkkitalo) ja b) Kölnin yleiseen fiilistelyyn. Olimme ainoat asiakkaat lounasravintolassa, ja omistaja jätti meidät odottelemaan kun läksi läheiseen Reween ostamaan vuohenjuustoa salaatteihimme. Olipahan ainakin tuore salaatti, ja hyvää olikin. Tsekatkaa Kölnin belgialainen kortteli, jos kaupunkiin satutte!

IMG_1628

Olen työskennellyt nettisivuni parissa helmikuun, ja tosiaan alkaa olla ihan pian valmista. Tauolla oli hyvä aika lähteä ajelulle Starbucksin Drive In -kaistalle, ja hakemaan vähän piristeitä. Kuppi kuumaa Düsseldorfin maalaismaisemissa Gerresheimin lähistöllä toimii aurinkoisena perjantai-päivänä just eikä melkein.

IMG_1661

Helmikuussa oli aikaa myös ajella Hollantiin. Tyttöjen reissu rajan taa Hollannin Sittardiin oli hauska, ja tämä pieni kaupunki josta kukaan ei ole koskaan kuullutkaan (mukaanlukien minä) oli yksi kuukauden piristeistysruiskeista (suomityttöjen viini-illan ohella tietenkin).

Pieni kaupunki, hyvät shoppailumahdollisuudet sekä 7,50€ maksava shampanjabrunssi. Hollantilaiset tykkäävät myös naamioida liköörishotteja vanukkaiksi, noita keltaisia ylläolevassa kuvassa.

IMG_1669

Saimme vieraita Italiasta, kun appivanhemmat saapuivat viihdyttämään pientä. Vierailimme Düsseldorfin keskustassa sijaitsevassa tv-tornissa, Rheinturmissa, tutkimassa kaupungin maisemia. Söimme hyvin ja isovanhemmat nauttivat pienen seurasta.

Sitten olikin aika meidän nousta vuorostaan Firenzen koneeseen, ja mennä paikan päälle järjestämään parin viikon päästä järjestettäviä hyvin pienimuotoisia hääjuhliamme! Tästä lisää hieman myöhemmin. Toscanassa meitä oli vastassa kevät, valo ja auringonpaiste.

IMG_1729

Ehdimme kaiken järjestelyn ohella viettää aikaa myös ihanassa Firenzessä, ja kävimme pyynnöstäni tutkimassa Piazza Santa Trinitalla sijaitsevan Salvatore Ferragamon näyttelyn. Matteo ja vauva tulivat mukaan, ja sen jälkeen siirryimme nauttimaan Italian herkuista eli pizzasta tietenkin. Kun italialainen palaa kotimaahansa, on suunta ensimmäisenä omaan lempipizzeriaan. Enkä minä sitä tietenkään pahakseni laita.

IMG_1779 IMG_1748

Paluumatka Italiasta sujui erittäin turbulenttisissa tunnelmissa, kun myrsky oli ottanut vallan Saksasta (ja suuresta osasta läntistä Eurooppaa, jossa Storm Doris ravisteli UK:sta rajulla otteella). Vauvan syntymän jälkeen olen alkanut havaita itsessäni hieman lentopelon merkkejä, eikä Dash 8 -potkurikoneet joilla Firenzeen lennetään varsinaisesti auta asiaa. Eikä se, että kyseisestä konetyypistä oli Amsterdamissa samaisena päivänä samaisessa myrskyssä murtunut laskuteline.

Täten toivotan mahtavaa maaliskuuta kaikille! Kiinnostavatko tämäntyyliset jutut matkaraporttien ohella?

Kulunut vuosi alkoi Taipeista, vuotta 2016 juhlittiin Toscanassa

Ensimmäinen huomio: mihin tämä vuosi oikein meni? Miten nopeasti yksi vuosi voi kulua?

Vastahan me istuimme puistossa Taipei 101-tornin juurilla juhlimassa vuoden vaihtumista vuodeksi 2015 ja katsomassa, kun upea valo- ja rakettishow valaisi taivaan. Ja nyt sitä ollaan vuotta myöhemmin Italian Toscanassa vastaanottamassa jo seuraavaa vuotta. Tänä vuonna uudenvuoden juhlat järjestettiin Italian perheen parissa pienellä porukalla ja menin nukkumaan jo kello yksi. Ei sitä aina jaksa. Söimme hyvin, katsoimme tv:stä Italian uudenvuoden ohjelmaa, pelasimme monopolia perheen pienimmän kanssa. Sitten alkoi pää pilkkimään ja menin tyytyväisenä sängyn pohjalle ja olin valmiina vastaanottamaan seuraavan päivän virkeänä. Nukuin tyytyväisenä rakettien äänten läpi, enemmän minuun vaikuttava naapurissa soivat kirkon kellot. Niiltä ei voi välttyä.

IMG_0359

Kulunut vuosi

En aio tehdä maratonin mittaista vuosikatsausta, mutta sanotaan nyt kuitenkin muutama sana menneestä vuodesta. Vuosi oli pääpiirteissään erittäin hyvä. Mitään en olisi tehnyt toisin, vaikka jotkut ratkaisut vähän mietityttävätkin. Palasin alkuvuodesta Taiwanista Eurooppaan. Jos minulla ei olisi ollut Matteota Euroopassa odottamassa, olisin hyvin mielin jäänyt tuohon kauniiseen ystävällisten ihmisten maahan. Matteokin olisi mielellään asettunut Taiwaniin mutta koska joskus pitää ajatella järjellä ja myös taloudelliset eli työhön liittyvät asiat huomioon ottaen, se on hyvin hankalaa. Kävin Taiwanin jälkeen pikaisesti Suomessa ja lensin sitten takaisin Aasiaan. Thaimaan rauhallinen paratiisisaari Koh Mak teki vaikutuksen, ja se tuskin tulee koskaan unohtumaan – menimme siellä kihloihin. Vuoden alkupuoli oli huikeaa aikaa. Palasin Thaimaasta Lontooseen ja Suomeen. Vietin Suomessa paljon aikaa tänä vuonna, ja kävin jonkin verran reissussa myös Euroopassa. Keväällä Toscanassa, Pariisissa ja Düsseldorfissa. Sieltä matkasin melkein suoraan Irlannin Dubliniin, ja sen jälkeen otimme suunnaksi kesäisen Suomen. Elokuussa starttasi viimeinen kuukausi Lontoossa, ja pian parin kuukauden reissumme Bilbaoon alkoi. Sitten muutimme Düsseldorfiin. Tämä on ainoa asia, joka minua hieman mietityttää tämän vuoden tapahtumista. Toistaiseksi Düsseldorfissa elo on ollut hieman pakkopullaa, mutta josko se vielä iloksi muuttuisi – en ole koskaan suurempia muuttoshokkeja kokenut, ja on hassua että se tapahtuu nyt Saksassa. Vuosi 2015 sisälsi myös erittäin iloisia uutisia ja sen lisäksi koin positiivista urakehitystä. Minusta tuli yrittäjä ja olen työskennellyt viime kuukaudet uuden aluevaltauksen kanssa. Saatte kuulla siitä ihan pian.

IMG_5436

Näillä eväillä oli hyvä ottaa vastaan vuosi 2016. Kävimme vuoden ensimmäisenä päivänä pitkällä kävelylenkillä toscanalaisesa Praton kaupungissa, joka sijaitsee noin 20 minuutin junamatkan päässä Firenzestä. Totesin Matteolle varmaan kyllästymiseen asti, että tämä teidän paikallisten asuinympäristö on kuin jostain parhaimmasta ulkoilmamuseosta. En ole keskivertotallaajaa kiinnostuneempi historiasta, mutta kun näitä katuja niin Pratossa kuin Firenzessäkin kulkee, ei voi olla miettimättä että jumankekka täällä on pitkät perinteet. Vaikka nämä kauniit ja historialliset kadut ovat paikallisille arkipäivää, osaavat italiaanot tätä myös arvostaa. Koulussa opetetaan laajasti mm. taidehistoriaa ja uusia arkeologisia löytöjä suojellaan viimeiseen asti. Rakennusprojektitkin saattavat viivästyä tai kariutua näiden löytöjen vuoksi.

IMG_5428

IMG_5403

IMG_5410

Nämä kukkulat ovat mahdollisesti paras tietämäni vaellusmaasto, valtaa voi lähes niin pitkään kuin jalat vain kantavat. Ja missä maisemissa.

Ensi vuoden suunnitelmista on vielä vaikea sanoa mitään, mutta luultavasti olemme Düsseldorfissa ainakin vuoden. Olemme miettineet paljon jo seuraavaa liikettä, ja katsotaan minne tie meidät vie. Saatamme lähteä pois Euroopasta, tai saatamme jäädä. Euroopan ulkopuolella kiinnostavat Australia, Brasilia ja Kanada. Euroopassa taas Bilbao ja Italia, jopa Skotlanti. Saa nähdä, aina ei voi kaikkeen itse vaikuttaa mutta näitä jokseenkin realistisia vaihtoehtoja olemme vakavasti pohtineet. Tosin Italia ei luonnollisesti ole taloustilanteensa vuoksi kovin realistinen vaihtoehto, mutta muutama päivä sitten alkoi näkyä hieman valoa tunnelin päässä. Katsotaan.

Tämän tekstin myötä haluan toivottaa teille oikein mahtavaa vuotta 2016! Toteuttakaa unelmianne, uskokaa itseenne, ja tehdää asioita joita haluatte tehdä.