Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Taipei

Täydellisen jälkiruoan perässä Taipeissa

Taipein yömarkkinat vetävät vertojaan ruokansa puolesta paremmillekin paikoille ja suosittelenkin jokaisen ruoanystävän piipahtavan täällä Aasian reissullaan – kirjoitan tästä aiheesta lisää tarkemmin lähikuukausina. Ruokakojuja on Taipeissa kaikkialla, mutta ei jälkiruokaakaan tarvitse kauaa etsiä kunhan tietää mitä etsii. Shaved ice on täällä on nimittäin erittäin suosittu juttu, varsinkin lämpiminä kuukausina, eikä tuo ihme olekaan. Se on terveellistä ja viilentää helteellä mukavasti. Shaved ice on kuuluisa ympäri Aasiaa, vaikkei se täysin aasialainen keksintöä olekaan.

Perimätiedon mukaan Keisari Nero käskytti orjansa hakemaan vuorilta lunta, jonka hän sitten nautti siirapilla maustettuna. Japanissa taasen ihmiset asuivat korkeiden vuorten läheisyydessä, josta jäätä ja lunta haettiin syötäväksi ja maustettavaksi erilaisin siirapein. Japanista tämä herkku on levinnyt siirtolaisten mukana Havaijille sekä itäiseen Aasiaan. Taiwanissa tätä herkkua nautitaan niin erilaisin maustesiirapein, mutta lisukkeena on yleensä myös hedelmiä. Tai keksejä, karkkeja, mitä näitä nyt on. Jokaiseen makuun löytyy kuitenkin varmasti jotakin.

Vaikka shaved ice onkin parhaimmillaan lämpiminä kuukausina, se maistui meille paremmin kuin hyvin menneellä viikolla. Lämpötila oli kohtuullisen korkea, noin 20 astetta plussan puolella ja mikäs olisi sen parempi keino juhlistaa mukavaa ilmaa kuin käydä nauttimassa herkullinen jälkiruoka-annos kaupungilla kiertelyn lomassa. Kun Taiwanin parhaaksi shaved ice-paikaksi kehuttu Ice Monster osui reitin varrelle, ei meidän kovin pitkään täytynyt paikkaakaan miettiä. Ja muistuttihan ilmasto melkein Suomen kesää, se on ihan hyvä syy nauttia tätä herkkua.

IMG_0404

Ice Monsterista saa tilattua alkupalaksi itsetehtyä mehujäätä.

IMG_0392

IMG_0393

Tilasimme mansikka-annoksen, jonka mukana tuli hieman jäätelöä ja pannacottaa…

IMG_0395

..sekä pähkinä-kastikkeella maustetun annoksen. Arvatkaas olivatko hyviä?

IMG_0401

Tämä lysti maksoi yhteensä noin kymmenen euroa. Meitä oli annoksia jakamassa neljä henkilöä, joten loppulasku henkeä kohti oli hyvinkin kohtuullinen. Voi olla että kohdallani Taiwanin lämpimät ilmat ovat historiaa, mutta taidan silti piipahtaa tuolla vielä ennen lähtöäni. Näitä herkkuja kun ei liiemmin Suomessa tai Lontoossa tule vastaan.

Onkos teillä reissuilla tullut paikallisia jälkiruokaherkkuja vastaan?

Elämässä kääntyi taas yksi sivu eli lähtölaskenta alkaa

Otsikko kuvailee tämänhetkisiä fiiliksiäni erittäin hyvin. Isäni lähti eilen Shanghain ja Amsterdamin kautta kohti Suomea, Matteo lähti pari tuntia hänen jälkeensä kohti Dubaita ja Roomaa josta hän jatkaa matkaansa Lontooseen loppuviikosta. Tähän lähdön hetkeen piti olla ikuisuus, kun pari kuukautta sitten isän ja Matteon reissujen ohjelmaa suunniteltiin. (Välihuomautuksena tähän – Italiano kulkee tästä lähtien blogissa nimellä Matteo, olen miettinyt miten häntä kutsuisin ja päädyin lopulta oikeaan nimeensä)

Aika meni kuin siivillä, kuten arvata saattaa. Eilen asetellessani tavaroitani molempien matkalaukkuihin heräsin todellisuuteen. Siihen todellisuuteen, että lähden Taiwanista lopullisesti melko tarkalleen kuukauden kuluttua. Kun elokuussa tänne saavuin, tämä hetki tuntui todella kaukaiselta. Jopa niin kaukaiselta, että sitä oli hankala edes sen enempää miettiä. Ja nyt on käsillä lähtölaskenta siihen, että palaan pian Eurooppaan. Hurjaa.

Nyt minulla on täällä Taipein asunnollani huomattavasti vähemmän omaisuutta ja päässäni pyörivät fiilikset ovat erikoiset. Haikeat, tietenkin. Siksi, että isäni ja Matteo lähtivät kohti Eurooppaa, mutta myös siksi, että ikävöin Taipeita jo nyt. Olen nauttinut täällä olostani todella paljon ja olen myös viihtynyt todella hyvin. Taipei oli pakopaikka pienestä ilmassa olevasta epävarmuudesta loppuvuoden asuinpaikan ja suunnitelmien suhteen. Jotenkin odotin että asiat ratkeaisivat siihen mennessä, kun Taipeista lähtö tulee ajankohtaiseksi. Minulla on toki tulevaisuuden suunnitelmia ajalle jälkeen Taipein, mutta aivan varmaksi en osaa sanoa mitä tulevan pitää. Lontoo kutsuu maalis-huhtikuussa mutta syksyllä onkin sitten edessä luultavasti aivan uudet kuviot. Tämä tilanne saa minut hieman ahdistuneeksi, vaikken mikään varsinainen asioiden etukäteen suunnittelija olekaan. Matteon ja minun työkuviot ovat syynä tähän arvoitukseen; ajattelin aina, että kun Taipeista lähden takaisin Eurooppaan niin olemme paljon viisaampia. Nyt tiedän vasta sen, että vasta kevään mittaan tiedämme lisää.

IMG_0434

On tässä Taipeista lähdössä kuitenkin jotain positiivistakin, kun sitä puolta alkaa tarkemmin miettimään. Lähden kuukauden kuluttua lyhyelle lomalle Suomeen, jossa näen perheeni, ystäväni sekä Matteon. Näitä asioita odotan kovasti, Kuopiotakin on jo ollut ikävä. Pääsen myös kokemaan (toivottavasti) kunnon talven ja lumilautaileman ahkerasti. Suomen reissun jälkeen minua ja Matteota odottaa melkein kolme viikkoa Thaimaassa. Pelkkä lomailua ja aurinkoa, opiskelurupeaman jälkeen tämä loma on erittäin tervetullut. Bangkokista palaamme Dubain (toivottavasti stopover onnistuu) kautta Lontooseen, josta lennän taas Suomeen hetkeksi. Kiirettä pitää ja reissua pukkaa, mutta pukatkoon. Tämän kiireisen puolitoistakuukautisen jälkeen asetumme aloillemme Lontooseen, ja se on mukavaa se. Vaikka matkailu on yksi tärkeimmistä jutuista elämässäni, on se oma koti ja normaali arki oikeasti tärkeitä juttuja; niitä pitäisi mielestäni osata arvostaa enemmän. Positiivista on myös se, ettei Lontoossa tarvitse enää laskea päiviä siihen, kun näkee Matteota seuraavan kerran! Siinä mielessä Taipeista lähtö tuo helpotusta elämään. Tästä voisin kirjoittaa blogissa hieman enemmänkin, mikäli kiinnostusta löytyy.

Onko teillä muilla ollut elämänmuutoksia ilmassa nyt tai tulevaisuudessa?

Maailman parhaimmat uudenvuoden bileet Taipeissa? (+video)

Taipei on maailmalla tunnettu erittäin vaikuttavista uudenvuoden bileistään. Agoda-matkasivuston tekemän tutkimuksen mukaan Taipein uusi vuosi on vaikuttavampi kuin esimerkiksi New Yorkin tai Pariisin, joten odotukseni uudesta vuodesta Taipeissa olivat korkealla.

Meidän uudenvuoden juhlintamme alkoi tällä kertaa poikkeuksellisesti hotellissa. Isäni on tällä hetkellä Taipeissa ja koska hänen huoneensa oli huomattavasti viihtyisämpi ja tilavampi kuin meidän asuntomme, ei uudenvuoden juhlinnan aloitukselle tarvinnut paikkaa kauaa miettiä. Hotellilta lähdimme kohti pääpaikkaa, Taipei 101-tornia, kahdeksan maissa. Tämä siksi, että joukkoa oli todella paljon liikenteessä ja halusimme varmistaa hyvän paikan. Taiwanilainen kaverini oli vinkannut minulle alueella sijaitsevasta puistosta, josta on hyvä näköala tornille mutta se ei ole yleensä liian täynnä. Kaiken kukkuraksi paikka on paikallisten suosiossa, mikä on aina plussaa. Ilotulitus oli hyvin vaikuttava:

IMG_0355

IMG_0357

IMG_0321

IMG_0369

Ja koska Taipeissa ollaan, oli juhlinnassa luonnollisesti mukana myös ruokaa. Taipei 101:n lähettyille oli saapunut monta eri ravintolayrittäjää ruokakojuineen ja sieltä haettiin vuorotellen ruokaa asemapaikallemme. Ihmisiä oli liikkeellä paljon, mutta jonot vetivät ruokakojuilla hyvin. Aasialaiset osaavat jonottamisen. Tarjolla oli kaikkea pikkupurtavasta kuten makkarasta (taiwanilaiseen tyyliin makeasta) ja ranskalaisista eksoottisempaan ruokaan kuten intialaiseen ja vietnamilaiseen. Haimme läheisestä kaupasta muutaman oluen mukaan ja illan menu oli siinä: uudenvuodenaattona on Taipeissa turha yrittää lähteä etsimään pöytää ravintolasta, ellei varausta ole.

IMG_0323

IMG_0324

IMG_0325

Paikalla oli myös satuhahmoja kuten nallea ja krokotiilia juhlistamassa vuoden vaihdetta. Herra Krokotiili oli kuitenkin nauttinut sen verran alkoholia että häntä jouduttiin aikaajoin hieman virvoittelemaan… Minua ilahdutti eritoten se, että paikalla ei ollut silminnähden humalaisia henkilöitä (ei krokotiilikaan vaivaksi ollut). Täällä juodaan toki alkoholia, mutta aivan eri tavalla kuin Suomessa. Julkijuopottelua en ole vielä tähän päivään mennessä nähnyt.

IMG_0349

Minulla oli GoPro mukanani ja luonnollisesti halusin videoida mahdollisesti maailman hienoimman ilotulituksen – ja höpöttelinkin videolla hieman. Video löytyy Vlogian videoblogiprofiilistani, mutta liitin sen myös tähän. En ole viettänyt uutta vuotta New Yorkissa tai Pariisissa, mutta aika huikean esityksen nämä kaupungit saavat tarjota mikäli aikovat Taipein voittaa. Hieno show, eikö?

Mitenkäs teidän uudenvuoden viettonne sujui? Ja missäpäin maailmaa?

Ulkosuomalaisen joulukuulumiset Taipeista!

Vietän toista kertaa elämässäni joulua ulkomailla. Tänä vuonna olen Taipeissa, edellisen kerran vietin joulua Floridan auringon alla melkein kymmenen vuotta sitten ja jenkkijoulu olikin hyvin mielenkiintoinen kokemus. Taiwaninkin joulu on mielenkiintoinen, tosin eri tavalla – joulun vietto kun ei kuulu enemmistön tapoihin. En oikein osannut ajatella etukäteen millaista olisi viettää joulu Taipeissa, jossa jouluaatto- ja päivä ovat molemmat aivan normaaleita arkipäiviä. Pientä joulufiilistä olemme saaneet aikaan ja paketteja on hankittu. Pidän joulusta, sen ajatuksesta ja tunnelmasta, mutta kaikki siihen kuuluva stressi vain ahdistaa. Ainakaan sitä ei tänä vuonna ole juurikaan päässyt syntymään.

Meitä on tänä vuonna täällä Taipeissa joulun vietossa neljä henkilöä, ja suunnitelmiin kuuluu illallinen jonka jälkeen tulemme kotiin jakamaan ne pari pakettia ja nauttimaan pienestä purtavasta. Mihinkään suureen juhlaan ei tosin ole aikaa, sillä joulupäivänä koulu jatkuu entiseen malliin. Koekin on aikataulutettu joulupäivään, joten aamulla on oltava taas aikaisin liikenteessä. Tänään yliopistolla oli pienet joulubileet ja aulatiloja oli koristeltu asiaankuuluvin tavoin. Tarjolla oli pieniä paketteja (keksejä), kilpailuja ja hyvää fiilistä:

IMG_0230

IMG_0221

IMG_0231

IMG_0235

IMG_0237

Tulipa kotimatkalta bongattua yksinäinen, skootteria ajava joulupukkikin.

IMG_0238

Kyselin taiwanilaisten joulunvietosta paikalliselta kaverini ja hän kertoi että joulunvietto on tosiaan melko vähäistä. Vaikka joulu muuttuukin koko ajan kauppallisempaan suuntaan täälläkin päin maailmaa. Joulunaika Taiwanissa on tärkeää saaren kristityille, joita on noin 5% väestöstä. Silloin käydään jumalanpalveluksissa ja vietetään aikaa muiden kristittyjen kanssa hartaissa tunnelmissa. Täällä joulu ei ei-kristityille ole kuitenkaan ns. perinteinen perhejuhla siinä merkityksessä mihin olemme länsimaissa tottuneet. Joulukoristeet ovat kaukana hartaista, eikä värejä ja härpäkkeitä ole säästelty. Suuri pumpattava joulupukki tuntuu olevan tämän joulun hitti ja niitä näkee joka toisessa kadun kulmassa (kuten myös koulunkin juhlassa, yllä) Pariskunnat viettävät joulun usein yhdessä ja kaverukset kokoontuvat viettämään aikaa toistensa kanssa. On jopa sanottu, että joulu onkin eräänlainen Valentines Dayn korvike Taiwanissa.

Näihin tunnelmiin toivotan kaikille ihanaa joulua sinne Suomeen, nauttikaa lumesta ja joulun tunnelmasta! Ihanaa joulua myös kaikille ulkosuomalaisille, missä ikinä olettekaan!

Mandariinikiinan opiskelu kolmessa kuukaudessa, hitti vai huti?

Muuttoni Taiwaniin mandariinikiinaa opiskelemaan sai pääosin erittäin hyvän vastaanoton tutuiltani, mutta muutaman kerran sain kuulla sen minkä monet kieltä opiskelevat kuulevat. Ei sitä kieltä noin lyhyessä ajassa opi. Kun lähden helmikuussa Taiwanista, olen opiskellut mandariinikiinaa kuusi kuukautta. Nyt minulla on takana hieman yli kolme kuukautta tämän yhden maailman vaikeimmaksi laskettavan kielen opintoja, mikä on hyvä rajapyykki kertoa hieman edistyksestäni ja tehdä havaintoja siitä, missä ajassa kieltä voi odottaa oppivansa. Onko se mahdollista lyhyessäkin ajassa?

Kerron nyt teille oman tarinani.

Kuten tiedätte, aloitin opiskelun aivan vasta-alkajan tasolta. Osasin sanoa Ni Hao, mutten juuri sen enempää. Eli aivan nollasta lähdin liikkeelle, kuten monet muutkin kurssikavereistani. Vaihdoin kurssia ensimmäisen viikon jälkeen, siitä syystä että aiempi ryhmäni koostui pääosin aasialaistaustaisista yhdysvaltalaisista, joilla oli jo opiskelemastamme kielestä jonkunlainen käsitys jo valmiina. Eli he olivat minua hurjasti edellä esimerkiksi ääntämisessa, äänteiden tunnistamisessa sekä perussanastossa. Päätös ryhmän vaihdosta rentoutti opiskeluani kovasti – olenkin jälkikäteen kiitellyt itseäni tästä. On mukava edetä yhdessä oman tasoisten kanssa ja vaihtaa keskustelunaiheita sitä mukaa, mitä opimme lisää uutta.

IMG_0089

Opiskelutahti on rankkaa, vaikka kurssini hieman leppoisampaan vaihdoinkin. Minulla on joka päivä kaksi tuntia opiskelua, mihin sisältyy joko isompi koe tai sanakoe sekä kasa läksyjä. Nämä kaikki arvioidaan. Pakollisten luentojen lisäksi kurssiaikatauluun kuuluu myös pakollisia kirjasto- sekä kuuntelutunteja, joista pidetään kirjaa. Kokonaisarvosanan  keskiarvon tulee olla 80 / 100 mikäli stipendin aikoo kuukausittain saada, joten lepsuiluun ei ole varaa ei sitten yhtään. Aasialaiset eivät ole myöskään tunnettuja siitä, että arvosanat heruisivat kovin helposti joten töitä on oikeasti täytynyt tehdä. Monta iltaa ja yötä olen valvonut koulujuttujen kanssa ja aamuisin on kirjasto kutsunut aikaisin. Mutta arvatkaas mitä, kaikki tämä vaivannäkö ja tuskailu on ihan oikeasti tuottanut tulosta!

Tällä hetkellä kieleni on tasolla, jolla pystyn kommunikoimaan kaupassa sekä ravintoloissa, tekemään tilauksia sekä päivittämään puhelinliittymäni netin kuukausittain. Peruskeskustelukin onnistuu, jos siihen sisältyy esimerkiksi kuulumisten vaihtoa, paikkojen sijaintien tiedustelua, vapaa-ajan viettokeskustelua, Taiwaniin liittyviä juttuja, tulevaisuuden suunnitelmia tai ruokajuttuja. Ruokaan paneudutaan kurssilla yllättävän paljon, mikä on ehdottomasti plussaa. Suurin osa opiskelijoista kun kuitenkin ruokailee kodin sijaan ulkona markkinoilla tai ravintoloissa. Osaan myös pyytää vuokranantajaa vaihtamaan asuntomme lämminvesivaraajan tarvittaessa, eli laidasta laitaan on tullut asioita opittua! Viime viikolla olin japanilaisen luokkakaverini kanssa kahvilla parin tunnin ajan ja koska hän ei englantia osaa, niin meidän oli käytävä keskustelut kiinaksi. Ei se keskustelu mitään ydinfysiikkaa ollut, mutta kotiin tullessani minulle tuli olo että tässähän on tosissaan menty eteenpäin ja lujaa.

IMG_9090

Käytämme paljon aikaa merkkien kirjoittamiseen sekä pinyiniin, mikä on tietysti aina hyvä asia. Kuitenkin Taiwaniin tullessani asetin itselleni tavoitteen oppia puhumaan kiinaa, en oppia kirjoittamaan merkkejä. Maassa maan tavalla ja koulussa koulun tavalla, tietenkin, mutta olisin mieluummin käyttänyt merkkeihin käytetyn ajan puheen harjoitteluun. Monet ulkomaalaiset kun kiinaa saattavat puhua, mutteivat osaa lukea pinyiniä enempää. Ja se olisi riittänyt minulle. Eihän tästä merkkien osaamisesta tietysti haittaa ole, joten pitää kääntää asia edukseni jos/kun kiinan kielitaitoa vaativaa työtä haen.

Vastaukseni otsikon esittämään kysymykseen Mandariinikiinan opiskelu kolmessa kuukaudessa, hitti vai huti? on hyvin selvä. Kyllä sitä kiinaa kannattaa opiskella, vaikka vain vähänkin aikaa. Kolme kuukautta mandariinikiinan opiskelua on ehdottomasti vaivan arvoista, siinä ajassa on mahdollista kehittyä huimasti ja edistyminen on vain sinusta itsestäsi kiinni. Jos opiskelet pari tuntia viikossa ilman sen kummempaa tavoitetta tai patistelevaa opettaajaa, eivt tulokset ole välttämättä kovin hyviä. Mutta jos käytät aikaasi vain ja ainoastaan opiskeluun ja käytät kieltä myös koulun ulkopuolella, on sinulla hyvät mahdollisuudet oppia perusasiat. En minä kolmen kuukauden opiskelun jälkeen väitä sujuvasti kieltä puhuvani, mutta pystyn jonkinasteiseen keskusteluun ja selviydyn arkipäivän tilaiteista (vaikka roska-auton kuljettajaa en ymmärrä ollenkaa eikä hän minua, herra ei ilmeisesti pidä lajitteluun käyttämistämme roskapusseista). Virheitä tulee, mutta kummallistahan se olisi jos niitä ei tulisi. Ahkeruus palkitaan ehdottomasti tässä asiassa.

Teen helmikuussa tähän postaukseen jatkopostauksen ja kerron millainen tilanne on kuuden kuukauden opiskelun jälkeen.

Millaisia kokemuksia teillä on vieraiden kielten opiskelusta?