Browsing Tag

Taipei

Kulunut vuosi alkoi Taipeista, vuotta 2016 juhlittiin Toscanassa

Ensimmäinen huomio: mihin tämä vuosi oikein meni? Miten nopeasti yksi vuosi voi kulua?

Vastahan me istuimme puistossa Taipei 101-tornin juurilla juhlimassa vuoden vaihtumista vuodeksi 2015 ja katsomassa, kun upea valo- ja rakettishow valaisi taivaan. Ja nyt sitä ollaan vuotta myöhemmin Italian Toscanassa vastaanottamassa jo seuraavaa vuotta. Tänä vuonna uudenvuoden juhlat järjestettiin Italian perheen parissa pienellä porukalla ja menin nukkumaan jo kello yksi. Ei sitä aina jaksa. Söimme hyvin, katsoimme tv:stä Italian uudenvuoden ohjelmaa, pelasimme monopolia perheen pienimmän kanssa. Sitten alkoi pää pilkkimään ja menin tyytyväisenä sängyn pohjalle ja olin valmiina vastaanottamaan seuraavan päivän virkeänä. Nukuin tyytyväisenä rakettien äänten läpi, enemmän minuun vaikuttava naapurissa soivat kirkon kellot. Niiltä ei voi välttyä.

IMG_0359

Kulunut vuosi

En aio tehdä maratonin mittaista vuosikatsausta, mutta sanotaan nyt kuitenkin muutama sana menneestä vuodesta. Vuosi oli pääpiirteissään erittäin hyvä. Mitään en olisi tehnyt toisin, vaikka jotkut ratkaisut vähän mietityttävätkin. Palasin alkuvuodesta Taiwanista Eurooppaan. Jos minulla ei olisi ollut Matteota Euroopassa odottamassa, olisin hyvin mielin jäänyt tuohon kauniiseen ystävällisten ihmisten maahan. Matteokin olisi mielellään asettunut Taiwaniin mutta koska joskus pitää ajatella järjellä ja myös taloudelliset eli työhön liittyvät asiat huomioon ottaen, se on hyvin hankalaa. Kävin Taiwanin jälkeen pikaisesti Suomessa ja lensin sitten takaisin Aasiaan. Thaimaan rauhallinen paratiisisaari Koh Mak teki vaikutuksen, ja se tuskin tulee koskaan unohtumaan – menimme siellä kihloihin. Vuoden alkupuoli oli huikeaa aikaa. Palasin Thaimaasta Lontooseen ja Suomeen. Vietin Suomessa paljon aikaa tänä vuonna, ja kävin jonkin verran reissussa myös Euroopassa. Keväällä Toscanassa, Pariisissa ja Düsseldorfissa. Sieltä matkasin melkein suoraan Irlannin Dubliniin, ja sen jälkeen otimme suunnaksi kesäisen Suomen. Elokuussa starttasi viimeinen kuukausi Lontoossa, ja pian parin kuukauden reissumme Bilbaoon alkoi. Sitten muutimme Düsseldorfiin. Tämä on ainoa asia, joka minua hieman mietityttää tämän vuoden tapahtumista. Toistaiseksi Düsseldorfissa elo on ollut hieman pakkopullaa, mutta josko se vielä iloksi muuttuisi – en ole koskaan suurempia muuttoshokkeja kokenut, ja on hassua että se tapahtuu nyt Saksassa. Vuosi 2015 sisälsi myös erittäin iloisia uutisia ja sen lisäksi koin positiivista urakehitystä. Minusta tuli yrittäjä ja olen työskennellyt viime kuukaudet uuden aluevaltauksen kanssa. Saatte kuulla siitä ihan pian.

IMG_5436

Näillä eväillä oli hyvä ottaa vastaan vuosi 2016. Kävimme vuoden ensimmäisenä päivänä pitkällä kävelylenkillä toscanalaisesa Praton kaupungissa, joka sijaitsee noin 20 minuutin junamatkan päässä Firenzestä. Totesin Matteolle varmaan kyllästymiseen asti, että tämä teidän paikallisten asuinympäristö on kuin jostain parhaimmasta ulkoilmamuseosta. En ole keskivertotallaajaa kiinnostuneempi historiasta, mutta kun näitä katuja niin Pratossa kuin Firenzessäkin kulkee, ei voi olla miettimättä että jumankekka täällä on pitkät perinteet. Vaikka nämä kauniit ja historialliset kadut ovat paikallisille arkipäivää, osaavat italiaanot tätä myös arvostaa. Koulussa opetetaan laajasti mm. taidehistoriaa ja uusia arkeologisia löytöjä suojellaan viimeiseen asti. Rakennusprojektitkin saattavat viivästyä tai kariutua näiden löytöjen vuoksi.

IMG_5428

IMG_5403

IMG_5410

Nämä kukkulat ovat mahdollisesti paras tietämäni vaellusmaasto, valtaa voi lähes niin pitkään kuin jalat vain kantavat. Ja missä maisemissa.

Ensi vuoden suunnitelmista on vielä vaikea sanoa mitään, mutta luultavasti olemme Düsseldorfissa ainakin vuoden. Olemme miettineet paljon jo seuraavaa liikettä, ja katsotaan minne tie meidät vie. Saatamme lähteä pois Euroopasta, tai saatamme jäädä. Euroopan ulkopuolella kiinnostavat Australia, Brasilia ja Kanada. Euroopassa taas Bilbao ja Italia, jopa Skotlanti. Saa nähdä, aina ei voi kaikkeen itse vaikuttaa mutta näitä jokseenkin realistisia vaihtoehtoja olemme vakavasti pohtineet. Tosin Italia ei luonnollisesti ole taloustilanteensa vuoksi kovin realistinen vaihtoehto, mutta muutama päivä sitten alkoi näkyä hieman valoa tunnelin päässä. Katsotaan.

Tämän tekstin myötä haluan toivottaa teille oikein mahtavaa vuotta 2016! Toteuttakaa unelmianne, uskokaa itseenne, ja tehdää asioita joita haluatte tehdä.

Miltä tuntuu kokea maanjäristys?

Kuopio ei ole sellainen paikka kasvaa, jossa heti lapsesta saakka ihminen tottuu villeihin maanjäristyksiin. Kun tieni vei pois tuosta itäisen Suomen kehdosta kahdenksan vuotta sitten, en joutunut niinsanotuille maanjäristysalueille silloinkaan: Glasgow ja Lontoo sijaitsevat sellaisella maaperällä, että maan järinä ei ole huolista se ensimmäinen. Maanjäristykset ovat olleet minulle utopiaa, ne tapahtuvat ”jossain kaukana”, poissa omasta elinpiiristä. Toista se oli kuitenkin Taiwanissa, jossa mandariinikiinaa opiskellessani sain tottua yhteen jos toiseen uuteen asiaan niin kielen kuin yhteiskunnankin osalta –  myös niihin maanjäristyksiin.

IMG_8867

Taiwan sijaitsee seismisella alueella, ja paikalliset ovat hyvin tottuneita maanjäristyksiin. Earthquaketrack.comin mukaan Taiwanin lähistöllä on sattunut tässä kuussa 5 maanjäristystä, tänä vuonna yhteensä luku kipuaa 74:ään (linkki). Yleensä lähialueiden maanjäristykset ovat olleet 4-5 richterin luokkaa, ja tämä vuonna lähiseutujen vahvin, 6.4 richterin vahvuinen järistys on sijainnut Japanin Okinawan saariston alueella. Tietysti kaikki riippuu kaikesta, järistyksen sijainnista ja syvyydestä, mutta muistan tunteneeni kolme maanjäristystä Taiwanissa viettämieni kuuden kuukauden aikana.

Ensimmäinen oli se oudoin, kun ei tiennyt mitä odottaa. Se oli vahvuudeltaan muistaakseni hieman vajaa kuusi richteriä, ja kielikoulun yhdeksännessä kerroksessa se tuntui. Tuoli, jolla istuin, sheikkasi edestakaisin hetken aikaa, kuten myös edessä oleva pöytäkin. Tee pysyi mukissa mutta tavarat liikkuivat hieman pöydällä ja se muutama kymmenen sekuntia tuntui ehkä noin tunnilta. Silloin se tuntui lähes hengenvaaralta, näin jälkikäteen ajateltuna reaktio oli melko liioiteltu. Mutta mistäpä sitä tietää millainen se järistys on, kerta ei sellaista ole kokenut. Japanilaiset luokkakaverini ja paikallinen opettajani eivät olleet moksiskaan tapahtuneesta, maanjäristykset ovat asia johon he ovat tottuneet jo pienestä pitäen (taiwanilaisille taifuunit menevät myös tähän kategoriaan: ne tarkoittavat yleensä vain rentoa vapaapäivää kotosalla). Itse olin totaalinen kalpeanaama muutaman tilanteeseen tottumattoman luokkakaverini kanssa, eikä ihan himpun verran liian vilkas mielikuvitukseni varsinaisesti auttanut asiaa. Olin aivan vakuuttunut siitä, että kohta tulee katosta jotain läpi. Paikallisten mukaan järistys oli kuulemma melko mieto ja se sijaitsi Tyynellä Valtamerellä lähellä Taiwanin itärannikkoa, mutta silloin minulle oli aivan sama missä järisi ja kuinka syvällä. Epämiellyttävää se silti oli. Muutaman minuutin jälkeen tilanne oli ohi, ja luento jatkui normaalisti.

IMG_8639

Maanjäristyksiin kuulemma tottuu nopeastikin, ja seuraavan järistyksen iskiessä olin jo paljon rauhallisemmin mielin. Istuin kirjastolla kuudennessa kerroksessa, ja tunsin taas tuolini heiluvan. Se ei kestänyt läheskään niin kauaa kuin ensimmäinen, mutta se oli selkeästi tunnistettavissa. Ketään se ei tosin hetkauttanut. Samassa paikassa tapahtui kolmas kokemani maanjäristys: taas maa järisi ja tuoli liikahteli hennosti, mutta vielä hennommin kuin edelliskerralla. Muutama ilmeisen voimakas maanjäristys osui Taiwanissa oloni aikana yöaikaan, mutta olin onnellisesti nukkunut niiden läpi – sain kuulla tapahtuneesta kun niitä puitiin seuraavana päivänä opiskelukavereiden kanssa läpi. Ehkä nukkuminen oli se parempi vaihtoehto vaikka ensimmäisen kokemuksen jälkeen sisäinen drama queenini oli jo hieman rauhoittunut.

Paras tapa reissulla maanjäristyksen sattuessa on ensialkuun tutkia paikallisten reaktioita, ja tehdä sitten päätelmät tilanteen vakavuudesta. Uskon, että niille jotka asuvat maanjäristysalttiilla alueilla, on kehittynyt aika hyvä aisti järistysten suhteen – esimerkiksi juuri Japanissa ja Taiwanissa, ja toki vastaavasti vaikkapa Yhdysvaltain Kaliforniassa.

Asutko alueella, jossa maa järisee usein? Entä onko maanjäristys sattunut koskaan kohdallesi maailmalla reissatessasi?

Ps. Mulla on ihan kamala ikävä Taiwaniin. Lähtisin heti huomenna, jos työtilanne olisi järjestetty kuntoon. Yömarkkinat, ruoka, ihmiset, kaikki. <3

Pps. Jatkan viikonlopun aikana ulkosuomalaisten bloggaajien listan päivittelyä, kiitos Fb-viesteistä ja blogiin tulleista kommenteista!

Mielessä mandariinikiinan opiskelu? Taiwanin stipendit jaossa!

Nyt kaikki kiinan kielestä kiinnostuneet kuulolle.

Huomasin tässä jokunen viikko sitten, että Taiwanin valtion kielenopiskeluun tarkoitetut stipendit ovat jälleen jaossa. Tutkin asiaa uudelleen tänään ja päätin jakaa täällä blogissa muistutuksen stipendien hakuajoista, jos siellä ruudun takana on joku jota asia kiinnostaa. Olin itse tällä haettavalla stipendillä Taiwanissa (Mandarin Enrichment Scholarship) ja suosittelen ehdottomasti lähettämään hakemuksen, tilaisuus on ainutlaatuinen. Hakuaikaa näyttää olevan jälkella 31.3.2015 asti eli vielä ehtii hyvin mukaan mikäli mieli tekee.

IMG_8625

Stipendiä voi hakea kolmeksi kuukaudeksi, puoleksi vuodeksi tai vuodeksi, haluamaansa ohjelman hyväksymään oppilaitokseen. Linkki stipendin hakuohjeisiin löytyy täältä. Heittäkää kommenttia kommenttiboksiini jos kokemukset kiinnostavat tai tutustu Taipei-postauksiin tästä linkistä. Kannattaa tietenkin hakuprosessiin ja itse stipendiin liittyvissä jutuissa olla yhteydessä suoraan Helsingin Taipei Officeen.

PS. Taipei Officen sivuilta käy ilmi, että stipendejä voi hakea myös undergraduate- tai postgraduate ohjelmiin. Näistä minulla ei ole tarkempaa tietoa, mutta tämän linkin takaa löytyy kiinnostuneille lisää infoa.

Ruokakauppahaaste, missä käyn kaupassa?

Salamatkustaja-blogin Satu kirjoitti taannoin ruokakauppakokemuksistaan Islannissa ja haastoi meidät muut ulkosuomalaiset mukaan haasteeseen. Haaste oli mielessäni jo Taipeissa ja kävinkin kuvat ottamassa tätä juttua varten, mutta toteutus siirtyi valitettavasti hieman myöhemmäksi. Viikko sitten olin vielä noissa maisemissa, joten menkööt tämä omasta ruokakauppakokemuksestani. Toimittihan tuo pieni katu ruokakauppani virkaa loppukesästä saakka.

Kuten kuvista huomaatte, kysymys ei ole siitä kaikkean perinteisimmästä kaupasta. Taipein katukuvaa hallitsevat Family Mart / 7/11 – ketjut, joiden pienet myymälät toimivat parhaiten snacksien ostoon. Mitään sen kummempaa niistä ei saa, ainakaan mitä ruokapuoleen tulee. Suurempia ketjuja on myös olemassa, kuten ranskalainen Carrefour ja hongkongilainen Wellcome, mutta niissäkin tuli kieltämättä melko harvoin vierailtua. Ymmärtänette miksi, kun näitä kuvia katsotte. Kadulla on tunnelmaa, pienyrittäjää on aina fiksumpi tukea ja tuotteet saa aina tuoreena mukaan.

IMG_1141

Voit ostaa kalasi skootteristasi käsin. Tämä pätee myös muihin kauppoihin, skootterista ei tarvitse usein poistua ostoksia tehdessä. Joskus ruuhka saattaa kuitenkin yllättää ja joudut parkkeeraamaan kulkuvälineesi muutaman metrin päähän – näin pääset tutkimaan ostettavia tuotteita lähietäisyydeltä ja jutustelemaan kauppiaan kanssa.

IMG_1129

Kaupat ovat usein perheyrityksiä ja niiden tiloissa häärii koko perhe vauvasta vaariin.

IMG_1147

Tuoretta lihaa. En itse koskaan tehnyt tässä kojussa ostoksia, mutta kävelin usein ohi kun eläintä laitettiin lihaksi kadun varrella. En ole se kaikista herkin näissä jutuissa, mutta silti käänsin katseeni muualle.

IMG_1166

Pientä purtavaa hyvinkin edullisesti, 10 NTD on noin 25centtiä. Usein näihin leipomuksiin on lisätty sokeria, mikä tekee makukokemuksesta hieman erikoisen. Makea nakkisämpylä, mitäs tykkäät?

IMG_1170

IMG_1140

Ei sen kaupan erikoinen tarvitse olla, että sieltä saa hyvää ruokaa mukaansa. Tämän kojun kauppiaat olivat myös erityisen ystävällisiä meille ulkomaalaisille ja helloa kuului hymyjen kera kun ohi tuona päivänä kävelimme. Vaikka Taipeissa ollaankin yleisesti ottaen hyvin ystävällisiä, jotkut saattavat olla hieman ihmeissään ulkomaalaisen nähdessään. Varsinkin hieman syrjemmillä seuduilla, missä itse asuin.

IMG_1128

Viimeisenä mutten vähäisempänä kuva hedelmäkojuista. Hedelmäkojuja oli paljon, jopa niin paljon että valinnan vaikeushan siinä iski. Noin eurolla sait mukaasi pussin omenoita (wax apple, hieman meidän omenoistamme poikkeavia), joten niitä tuli ostettua melko usein.

Parin Suomessa vietetyn päivän jälkeen noita katumarkkinoita on kieltämättä ikävä. Suuret automarketit ja lähikaupat eivät tunnelmaltaan pääse lähellekään Taipein ostosmahdollisuuksia ja talvinen Suomi asettaa haasteensa myös esimerkiksi vihanneksille. Onneksi Kuopiossa on tarpeen tullen kuitenkin Kauppahalli, josta saa ostettua kalaa ja lihaa hyvinkin tuoreena, tunnelmallisesta ympäristöstä!

Paavo Pesusieni-pariskuntapaidat, hapankermatee… 什麽?

Hyvää Instagram Travel Thursdayta itse kullekin!

Olen viime kuukausina ollut tästä projektista hieman poissaoleva – syytän kiireitäni sekä hieman huonoa aikataulutusta. Minulla on usein perjantaisin koe ja viime hetken koepaniikki yhdistettynä tähän tempaukseen ei ole osoittautunut toimivaksi yhdistelmäksi. Olen monesti suunnitellut tekeväni IGTT-postaukseni hyvissä ajoin etukäteen ja painavani julkaise-nappulaa torstaina koulun jälkeen, mutta tämäkin on jäänyt ajatuksen asteelle. Tänään kuitenkin päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja osallistun tempaukseen silläkin uhalla, että nukkumaanmeno venyy. Osallistumattomuuteni on harmittanut itseäni joka kerta, joten harmille en halua enää antaa sijaa. Tänään IGTT-postauksen aiheena on Taiwanin erikoisuudet ja esittelen teille muutaman itseäni jatkuvasti hymyilyttävän jutun!

Aika usein näihin erikoisuuksiin törmätessään tulee todettua tuo otsikossakin vilahtanut 什麽 (shénme), eli suomennetteuna: mitä? häh?

2014-09-131

1. Paavo Pesusieni-pariskuntapaidat

Kuten tiedämme, Suomessa vallitsee myytti samantyylisiä tuulipukuja käyttävistä pariskunnista. Taiwanissa olen muutamaan kertaan törmännyt hieman samanlaiseen ilmiöön pariskuntien keskuudessa – samantyyliset vaatteet pariskunnan molemmilla osapuolilla ovat nimittäin joskus todella kuumaa kamaa. Todisteena tästä toimikoon ylläoleva Paavo Pesusieni-paita, jonka bongasin jokunen kuukausi sitten eräästa suositusta ostoskeskuksesta. Mielestäni tässä trendissä on oikeasti jotain hellyyttävää!

2. Hapankermatee, joka näyttää oluelta

Kuva numero kaksi on ikuistettu Taiwanin Taichungin kaupungissa, jossa olimme käymässä syyskuun loppupuolella. Kuvassa ei suinkaan ole olut, vaikka niin saattaa ensinäkemältä näyttää. Tuopissa on teetä, jonka päälle on tehty hapankermasta kuorrutus. Teen ystävänä täytyy kuitenkin todeta, ettei tuotteesta tullut varsinaista suosikkia. Yhdistelmä nyt oli vähintäänkin… outo. Pysyttelen turvallisesti (ja tylsästi?) ihan normaalissa teessä, Taiwanissa kun teen ystävä ei janoiseksi jää.

2014-12-13

3. Kosintaohjeet metrossa

Taipei City Hallin metroasemalta bongaamani kosintaohje on ollut instagram-hitti ja se jaksaa hymyilyttää vielä muutama kuukausi sen bongaamisen jälkeenkin. Taipei City Hallin asemalla on tarjolla muitakin erikoisia elämänohjeita metromatkustajille, mutta tämä kyseinen ohje vie ehdottomasti voiton niistä kaikista. Kosintaohjeen edessä on usein ruuhkaa, kun ihmiset kerääntyvät ottamaan siitä kuvia sosiaalisessa mediassa jaettavaksi. Näimpä kerran ohikulkiessani erään herrasmiehen harjoittelemassa ohjeiden suosittelemia kosinta-asentojakin… mahtoi siinä tyttöystävä yllättyä kun herra kotiin pääsi!

Mikäli olet Taipeissa käymässä, kannattaa tuo Taipei City Hallin asema käydä ehdottomasti tsekkaamassa!

4. Ruokahetki pehmolelujen kanssa

Pehmolelukahviloita lienee maailmalla, etenkin Aasiassa enemmänkin. En ole kuitenkaan ennen Taipeihin tuloani sellaiseen törmännyt, enkä ole niitä tarkoituksella etsinytkään. Joulun aikaan olin Matteon kanssa piipahtamassa Taipein Raohen yömarkkinoilla jä päätimme herkullisen illallisen jälkeen mennä vielä nauttimaan shaved icesta eli jääraasteesta koostuvasta hedelmäisestä jälkiruoasta. Jälkiruokapaikassamme oli pöytiin tuotu erilaisia pehmoleluja asiakkaiden iloksi ja me saimme kavereiksemme kaksi kappaletta Mikki Hiiriä. Ei tällaista kai joka päivä tule koettua…. Minun olisi jotenkin hyvin hankala kuvitella tällaisen konseptin toimivan esimerkiksi Suomessa, vaikka ideaa kivana pidänkin!

Kertokaas nyt vuorostanne te, onko teillä vastaavia kokemuksia maailmalta?

//Tämä postaus on osa Instagram Travel Thursday-tempausta, jonka ovat Suomeen tuoneet inspiroivat bloggaajat blogien Wanderlust Expert (Veera), Kaukokaipuu (Nella) ja Destination Unknown (Satu) takana. Tarkoituksena on koota yhteen Instagramissa olevia matkakuvia ja niihin liittyviä tarinoita. Minut löytää Instagramista nimellä lenal17. Olen vielä huomenna Rantapallon Instagram-host, joten minua voi seurata huomiseen asti myös @rantapallofi – tililtä!