Browsing Tag

Pariisi

Majoitus: Yksityiseltä vuokratut huoneistot vs. hotellit

Majoitun todella pitkästä aikaa yksityiseltä vuokratussa huoneistossa taannoisella Pariisin reissullani. Tätä mahdollisuutta on tullut käytettyä todella vähän reissatessani, vaikka vaihtoehtoja olisi netissä tarjolla hyvinkin runsaasti (mm. Airbnbn ja Wimdun kautta). Netistä on tullut luettua paljon hyviä kokemuksia tähän majoitusmuotoon liittyen, mutta jotenkin hotellit (ja hostellit) ovat aina vieneet voiton. Kerron teille nyt asunnonvuokraus-kokemuksestani Pariisissa ja olen listannut tämän majoitusvaihtoehdon plussat ja miinukset jutun loppuun.

Vuokraamamme asunto Pariisissa

Yksiömme sijaitsi Pariisin 9:ssä kaupunginosassa, aivan Poissonnieren metroaseman tuntumassa. Alue oli mitä mainioin näin paikallista fiilistä halajavan turistin mielestä (teen alueesta erillisen jutun lähitulevaisuudessa). Se oli perus, hyvin siisti ja oikein rauhallinen. Asuintilan lisäksi siinä oli pieni keittiö ja kylpyhuone, sekä ikkuna suoraan pariisilaiselle kadulle. Pariisilaiset kadut ovat jo sinänsä oiva syy matkustaa Pariisiin, eikä idyllinen näköalamme varsinaisesti vähentänyt asunnon viihtyisyyttä. Nautinpahan aamupalanikin pariisilaisyksiömme ikkunalaudalla keikkuen, kadun tunnelmaa itseeni imien. Kuvittelin sen olevan pariisilaisuuden huipentuma, vaikka luultavasti se oli kaikkea muuta.

Meillä oli asuntoon avainkoodi, jolla pääsimme rappukäytävään ja sen lisäksi erillinen koodi huoneistoon. Olisimme saaneet asunnon omistajalta avaimen niin halutessamme, mutta emme kuitenkaan kokeneet tarpeelliseksi lähteä toiselle puolelle Pariisia avainta noutamaan. Omistaja oli nuori, paljon reissaava pariisilaisleidi ja vuokrasi asuntoaan ollessaan poissa kaupungista. Asunto oli saanut todella hyvät suositukset palveluntarjoajan palauteboksissa ja hyvillä mielin uskalsimme tehdä varauksen. Kaiken kaikkiaan kokemus jäi hyvin paljon plussan puolelle, asunnon omistaja oli hyvin nopea vastaamaan viesteihin ja toimitti kaiken informaation ajoissa. Näin saimme aloittaa Pariisista nauttimisen heti kaupunkiin saavuttuamme. Huoneisto oli selkeästi siivottu ennen saapumistamme ja yritin lähtiessämme jättää asunnon mahdollisimman siistiin kuntoon, vaikka hintaan loppusiivous kuuluikin.

Alla kuva vuokraamastamme yksiöstä ja öisen Pariisin katunäkymä suoraan studion ikkunasta.

Olen alle listannut huoneiston vuokraamisen plussat ja miinukset, hotellimajoitukseen verrattuna.

+ Huoneiston vuokraaminen on usein hotellimajoitusta halvempaa. Yksiömme Pariisissa maksoi viikoksi noin puolet mitä normaali 3-4 tähden majoitus pariisilaishotellissa olisi maksanut.

+ Huoneiston vuokraamalla voit elää kuin paikallinen ja pääset tutustumaan paremmin paikalliseen elämänmenoon. Naapurisi ovat suurella todennäköisyydellä paikallisia omistajan tavoin, ja heiltä saat mainot vinkit lähialueelle. Suosittelen varaamaan huoneiston paikallisten suosimalta alueelta, niin saat lomastasi eniten irti.

+ Huoneistossa on suurella todennäköisyydellä oma keittiö (varmista tämä, jos asialla on merkitystä). Kävin itse hyvin mielelläni naapurissa sijaitsevassa supermarketissa ostamassa raaka-aineet illallista varten, viinin kera tietenkin. Oli kiva fiilis ”soluttautua” paikallisten joukkoon heidän ostaessan jokapäiväisiä ruokatarvikkeitaan, ja hoitaa samalla itse päivän ostokset.

– Hotellimajoitus on vuokrattua huoneistoa huolettomampaa. Hotellissa sinun ei tarvitse huolehtia siivouksesta ja esimerkiksi sängyn petaamisesta, eli hotelli on huolettoman lomailijan valinta

– En itse kokenut huoneistossa turvallisuusongelmaa eikä muitakaan ongelmia esiintynyt, mutta hotellissa majoittuessa on helppo kääntyä hotellin puoleen ongelmatilaiteissa.

– Hotelleissa majoittuessa tietää yleensä tarkasti, mitä saa. Yksityiseltä vuokrattavat kohteet voivat vaihdella ja kannattaakin tehdä tarkkaa tutkimusta ennen asunnon varaamista mm. sen varustelusta, ettei yllätyksiä tule. Muista katsoa palaute edellisiltä vierailta palveluntarjoajan palauteboksissa!

Onko teillä minkälaisia kokemuksia vuokratuista huoneistoista reissuilla? Hyviä vai huonoja?

8 kommenttia
keskiviikko, 15 heinäkuun, 2015 by lena

4 piknik-vinkkiä Pariisiin

Moni teistä varmasti muistaakin kuukauden takaisen Pariisin reissumme, jolloin viihdyimme kaupungissa hieman yli viikon. Reissu oli yhdistelmä lomaa ja työtä, mutta ehdimme nähdä Pariisia kohtuullisen hyvin vaikka työ veikin suuren osan arkipäivistä. Tämä reissu Pariisiin oli itselleni seitsemäs ja Matteolle kolmas – yritimme käyttää vapaa-aikamme tehden asioita, joita emme ole yhdessä aikaisemmin tehneet. Olen itse yrittänyt käydä piknikillä aina Pariisissa ollessani ja halusin kokea Pariisin piknik-fiiliksen myös Matteon kanssa. Yhtenä iltana lähdimme piknikille myös ystäviemme kanssa, joten juustoista ja viinistä tuli Pariisin kauniissa kesäsäässä nautittua ihan huolella.

Koska Pariisi on mitä parhain piknik-kaupunki, jaan teille neljä vinkkiäni kaupungin piknik-maisemiin. Osa näistä on Pariisin-kävijöille hyvinkin tuttuja, osa hieman harvinaisempia. Sain pari vinkkiä paikalliselta kaveriltani, ja mielelläni jaan niitä nyt myös teillekin!

1. Parc de Buttes Chaumont

Parc de Buttes Chaumont on puisto, josta tuo yllämainitsemani pariisilainen kaverini meille vinkkasi. En ollut käynyt siellä aikaisemmin, mutta hän piti sen verran vaikuttavan markkinointipuheen paikan puolesta että puisto piti käydä kurkkaamassa ihan paikan päällä. Alkuun olin hieman pettynyt paikkaan, mutta tästä ei käynyt syyttäminen kuin itseäni. Olimme nimittäin tehneet sen virheen, että jäimme tutustumaan heti metroasemaa (Buttes Chaumonts) lähinnä olevaa puiston osaa ja se ei ollut millään tapaa viihtyisä.

Mutta voi vitsi, kun se oikea paikka sitten löytyi! Parc de Buttes Chaumontissa paljon korkeuseroja, minkä vuoksi näköalat ovat upeat. Viheraluetta löytyy paljon (Parc de Buttes Chaumont on yksi Pariisin suurimmista viheralueista) ja puiston keskellä sijaitsee suuri lampi. Paikasta toiseen liikutaan joko kävelyteitä tai siltoja pitkin ja koska puisto on suuri, tilaa löytyy ruuhkaisinakin päivinä ja paikan vaihtaminen on enemmän kuin suositeltavaa.

2. Seinen ranta

Vinkki numero kaksi ei liene kovinkaan yllätyksellinen, mutta sitä ei voi Pariisin piknik-paikoista puhuessa missään nimessä ohittaa. Mikäli olen Pariisissa kesä-aikaan, vietän paljon aikaa Seinen rannalla. Päivisin nautin auringosta hyvä kirja kädessä, iltaisin tykkää viettää aikaani piknikin parissa matkaseurani tai kaupungissa asuvien ystävien kanssa. Seinen rannalla riittää tilaa ja paikka valikoituukin usein omasta mieltymyksestä riippuen.

Itse pidän kovasti Pont Neufin kupeessa sijaitsevasta Square du Vert-Galantista, kuten myös Musée d’Orsayn vieressä olevasta alueesta. Pont de Archevêchén seutu on myös mieluista, siellä tuli muutaman kerran käytyä nauttimassa lounasta Matteon lounastauoilla (allaolevat kuvat ko. paikasta). Seinen ranta on erittäin suosittua piknik-seutua paikallisten keskuudessa ja illalla Seinen vartta kävellessäsi tulet varmasti huomanneeksi monia eri piknik-porukoita, jotka nauttivat täysin sydämin ruoasta, juomasta sekä toistensa seurasta!

3. Canal Saint-Martin

Canal Saint-Martin on äärettömän idyllinen paikka piknikille Pariisin pimenevissä illoissa. Siellä ei ole tarjolla rauhaa eikä yksityisyyttä, mutta pariisilaista hipsteritunnelmaa siitäkin edestä. Nauti eväistäsi alkuillasta Jardin Villemin-nimisessä puistossa kanaalin rannalla ja siirry hieman ennen puiston sulkemisaikaa kanaalin varteen pariisilaisten tavoin.

Me olimme Canal Saint-Martinin varrella piknikillä isommalla kaveriporukalla, joka koostui meidän lisäksemme Matteon kollegoista sekä muutamasta kaupungissa olleesta kaveristani. Pariisissa näyttää olevan tapana kutsua piknikille mukaan tuttuja ja tutun tuttuja, ja meidän porukkamme laajenikin illan mittaan huomattavasti. Saapuipa paikalle myös eräs ranskalainen herrasmies kitaransa kanssa, joten lienee sanomattakin selvää että ilta oli melkoisen onnistunut.

4. Jardin des Tuileries

Jardin des Tuileries sijaitsee mahdollisesti yhdellä Pariisin parhaimmista paikoista, kun miettii sen läheisyyttä kaupungin tärkeimpiin nähtävyyksiin näin turistin näkökulmasta (Riemukaari, Louvre, Champs Elysées, Musée d’Orsay). Me olimme paikalla ilta-auringossa ja päätimme jäädä ohikulkumatkalla nauttimaan paikan tunnelmasta ja nauttimaan ostamiemme eväitä. Emme olleet paikalla suinkaan ainoat, sillä ihmisiä oli saapunut paikalle sankoin joukoin kuuman kesäpäivän päätteeksi. Tuileriesin puisto on mitä mainioin paikka viettää aikaa kulttuuripäivän jälkeen ja etenkin auringonlaskun aikaan sieltä aukeaa mitä upein maisema Riemukaarelle.

Tykkäättekö te hyödyntää matkakohteenne piknikmahdollisuuksia?

14 kommenttia
torstai, 9 heinäkuun, 2015 by lena

Miten kouluranskalla pärjää Ranskan reissulla?

Viikko Pariisissa voi olla hyvin opettavaista aikaa niin kulttuurin kuin maailman ymmärtämisenkin kannalta. Viikko on myös hyvä aika kokeilla, miten yläaste- ja lukioaikoina opiskellulla ranskalla pärjää kun saavut keskelle pariisilaista elämänmenoa. Kielitaitoon (tai paremminkin sen puutteeseen) paneuduin jo aiemmin (linkki täällä) ja tämä juttu toimii sen jatkona, omiin kokemuksiini ranskan kielestä pohjautuen. Yritän käyttää paikallista kieltä reissuillani aina kun se on mahdollista, mutta hankaluuksia se tuottaa.

Oma historiani ranskan kielen kanssa

Olen aina ollut kiinnostunut Ranskasta ja ranskan kielestä. Siksi valitsin ylä-asteella ranskan B2-kieleksi ja jatkoin sen opiskelua koko lukioajan. Yhteensä viisi vuotta. Se on pitkä aika ja siitä pitäisi olla jäänyt jotain pääkoppaan, olkoonkin että tästä opiskelusta on aikaa kahdeksan (!) vuotta.
Ollessani 19-vuotias, lähdin Glasgow’n yliopistoon opiskelemaan politiikkaa ja ranskaa, sivuaineenani taloustiede. Kuinkas ollakaan, valmistuin neljä vuotta myöhemmin taloustieteilijäksi ja politiikan ja ranskan opintoni jäivät taloustieteen jalkoihin. Eli se siitä vaihtovuodesta Pariisissa, josta pitkään haaveilin. Olin ylä-asteella ja lukiossa uskoakseni keskiverto ranskan opiskelija ja olin aina erittäin innoissani ranskan tunneista, haaveilinhan muuttavani joko Pariisiin tai Ranskan kauniille Rivieralle. Samaa fiilistä ei minulle koskaan tullut esimerkiksi espanjan saati ruotsin kanssa, vaan mieli halasi Ranskaan.

Miten tällä opintopohjalla sitten pärjää ns. tositoimissa, paikan päällä Ranskassa?

Olen vieraillut Ranskassa lukuisia kertoja silloin, kun vielä opiskelin kieltä. Niin perheen kesken kuin lukion opintomatkallakin. Viimeisen kahden vuoden aikana olen käynyt Ranskassa kolme kertaa ja voin kertoa, että se kielitaito katoaa. Aika äkkiä, ennen kieli luisti nimittäin huomattavasti paremmin.

Tämänhetkinen tilanne on se, että pystyn asioimaan kaupassa, kysymään kelloa ja muita perusjuttuja. Perustervehdykset ja kiitokset sujuvat toki luonnostaan, kuten myös kohteliaisuudet. Ravintolassa pystyn tekemään perustilaukset ranskaksi ja vastaamaan minulle esitettäviin kysymyksiin, mikäli ne liittyvät annosten kokoihin ja kappalemääriin. Pystyn kertomaan mistä olen kotoisin, miksi olen Pariisissa ja mikä on ikäni, siinä se.

En välttämättä ymmärrä mitä minulle sanotaan jokapäiväisissä tilanteissa, mikäli tilanne tulee aivan puskista. Menneellä viikolla Pariisissa minulta tiedusteltiin, olisiko minulla antaa kahdenkymmenen euron setelin lisäksi kassalle pari euron kolikkoa jotta hän voisi antaa minulle kympin takaisin. En tietenkään ymmärtänyt minulle silloin esitettyä kysymystä. Mietin asiaa tilanteen satuttua hetken jolloin ymmärsin että kyllä, nyt on kolikoista kyse. Ei minun tietysti olisi korkeampaa matematiikkaa tarvinnut käyttää että olisin ymmärtänyt, että kahta euroa se kassa kyseli. Tämä on ongelmani uusien kielien opiskelussa, en aina pysy kärryillä yllättävissä tilanteissa. Vastasin toki hänelle tyylikkäästi että anteeksi, en puhu ranskaa. Ranskaksi. Älykästä kerrassaan.

Näitä tilanteita tulee kieliä opiskellessa ja uutta kieltä käytännössä testatessa, se on fakta. Mutta ai kun se ärsyttää! Varsinkin kun tajuat mitä sinulle on tajuttu vasta tilanteen päätyttyä.

Ennen pystyin keskustelemaan ostotilanteissa ranskaksi paljon paremmin, pystyin esimerkiksi juttelemaan vaatekaupan myyjän kanssa niitä näitä ja kysymään kokoja, ymmärsin ympäröivää menoa paljon paremmin ja saatoin jopa kysyä ohikulkijalta neuvoa. Ei tule enää kysymykseenkään. Säälihän se on, olisi mahtavaa pitää kieltä yllä ja jopa kehittää sitä. Nyt kuitenkin kiina menee ranskan edelle, samoin italian opettelu.

Onko teillä jokin kieli päässyt unohtumaan ihan vain siksi, että sitä ei tule käytettyä?

20 kommenttia
maanantai, 8 kesäkuun, 2015 by lena

Kun kesä saapui Pariisiin

Helleaalto hellii tällä hetkellä Manner-Eurooppaa ja Pariisi on eittämättä saanut siitä osansa. Saapuessamme viime viikolla Ranskan pääkaupunkiin sää oli melko kehno – vettä satoi taivaan täydeltä ja aurinko ei näyttäytynyt, ei sitten millään. Kunnes saapui tiistai. Tiistain jälkeen lämpötilat ovat kohonneet yli kolmenkymmenen celsiuusasteen ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta. Voi kun minä tykkään.

Pariisi on mitä mainioin kesäkaupunki. Vaikka yli kolmenkymmenen asteen lämpötilat voivat olla suurkaupungissa tuskallisiakin, tarjoaa Pariisi mukavaa tekemistä helteilläkin. Ilmastoidut museot ja kaupungin upeat puistot tulevat nyt ensimmäisiksi mieleen. Seinen rannalla on myös mukava viilentyä, hyvässä seurassa tietenkin, eväiden kera.

Ihmiset nauttivat helteesta Sacre Coeurin edustalla olevassa puistossa. Paikka ei yllä Pariisin suosikkipuisto-listalleni, vaikka tarjoaakin mainiot näkymät yli Pariisin. Liikaa kaupustelijoita.

Me olemme nauttineet Pariisin helteistä niin puistoissa kuin Seinen rannalla ystävien kanssa järjestämistämme piknikeistäkin sekä käyneet museoissa. Teen Pariisin piknik-paikoista erillisen artikkelin lähitulevaisuudessa, sillä löysimme muutaman mainitsemisen arvoisen paikan pariisilaisen ystäväni ansiosta. Toivottavasti jutusta on hyötyä mahdollisimman monelle, Pariisiin kun monet suomalaiset kesäaikaan suuntaavat.

Suurkaupungissa pukeutuminen helteellä aiheuttaa pientä päänvaivaa, varsinkin näin vajavaisella vaatevalikoimalla. Käsimatkatavaralla kun on liikenteessä, niin joutuu tekemään kompromisseja ja jättämään suurimman osan vaatteista kotiin. Vaatekriisistä on kuitenkin pienellä säätämisellä selvitty ja garderoobini on saanut jopa hieman täydennystä.

On mahtava huomata, miten piristävä vaikutus auringolla on mielialaan. Englannin säätila on tosiaan ollut aivan kamala viime aikoina ja harmaus on alkanut ärsyttää. Kun aurinko tuli tiistaina esiin, olen ollut poikkeuksetta hyvällä tuulella ja mieli on ollut positiivinen, vaikka tuo syksyn asuinpaikkaan liittyvä epävarmuus mieltä vaivaakin. Kiitos tästä aurinkoiselle Pariisille, katukahvilassa auringossa kahvia juoden eivät huolet juuri paina. Jos saisin itse päättää asuinpaikkani eikä minun tarvitsisi miettiä työmahdollisuuksia tai asian järkevyyttä, muuttaisin ehdottomasti paikkaan jossa on mahdollisimman paljon aurinkoisia päiviä vuodessa. Huffington Postin mukaan pallon aurinkoisimmat paikat ovat USA:n Kaliforniassa, Espanjassa, Tansaniassa sekä Madagascarilla. Kyllä minä ainakin tuonne Espanjaan mielelläni muuttaisin, kuten myös Madagascarille. Jos siis ei tarvitsisi järjella (työkuviot jne) miettiä asioita. Eteläinen Eurooppakaan ei kuulostaisi hassummalta.

Huomenna takaisin Lontooseen pikapyrähdykselle ja ensi viikolla blogi päivittyy Dublinista. Pysy menossa mukana Instagramissa sekä Facebookissa.

14 kommenttia
lauantai, 6 kesäkuun, 2015 by lena

Onni on olla Pariisissa

Ajattelin julkasita tänään huomioitani Düsseldorfista ja siellä majailevasta Euroopan suurimmasta japanilaissiirtokunnasta, mutta aamulla onnellisena pienessä pariisilaisyksiössäni herätessäni päätin siirtää sen julkaisua toiseen päivään. Olenhan kuitenkin Pariisissa ja fiilistellyt täysillä tätä kaupunkia jo parin päivän ajan. Düsseldorf-jutut voivat ihan hyvin odottaa hetken kun ne korvataan reaaliaikaisilla Pariisi-jutuilla, eikös vain? Kaikella kunnioituksella Düsseldorfia kohtaan, mutta Pariisi nyt vain sattuu olemaan ihan himpun verran kiinnostavampi.

Olen ollut Pariisissa tällä haavaa kaksi päivää ja vuokraamamme pieni pariisilaisyksiö on tehnyt tehtävänsä. Olen aivan myyty tähän alueeseen (siitä lisää pian) sekä ihan vaan Pariisiin. Taas kerran. Olen hyvin vähän käyttänyt yksityiseltä vuokrattavia huoneistoja reissun päällä ollessani, mutta voin vannoa että näitä kertoja tulee lisää. Tämä on mitä mainioin tapa matkustaa ja säästääpä se muuten aika paljon rahaa kun voit keittää aamukahvisi itse ja ostaa ruokatarvikkeet supermarketista. Ruokaostosten tekeminen paikallisten suosimissa supermarketeissa saa tuntemaan olosi jo melkein paikalliseksi ja aamulenkki ”omilla kulmilla” tekee sitä vielä enemmän.

Näillä reissuilla kun Matteo on päivät töissä, kuluvat päivät jokseenkin samaa kaavaa noudattaen. Aamuisin hoidan omia hommiani, lähettelen sähköposteja ja päivitän blogia. Näin lähtee päivä hyvin käyntiin. Sitten lähden liikenteeseen ja tutustumaan kohteeseen ja teen mitä lystään. Illalla sitten on vuorossa iltaohjelma. Tällä viikolla kokoonnumme iltaisin jonnekin syömään, viettämään aikaa Matteon kollegoiden kanssa tai tulemme kahdestaan kämpille kokkaamaan, päivästä riippuen.

Eilisen ohjelma meni jokseenkin näin: lähdin alkuiltapäivästä katselemaan ympärilleni, tapasin Matteon lounaalla Luxembourgin puistossa ja kävelin pitkin Seinen rantaa kun hän palasi töihin.

Istuin Pont Neufin vieressä olevalla pienellä saarella, nautin auringosta ja luin hyvää kirjaa (Paris Letters, mikäs muukaan!). Koska sää oli melko aurinkoinen, Seinen rannalle oli tullut muitakin keväästä nauttimaan. He nukkuivat päiväuniaan tai muutenvain lepäsivät rantatörmällä, joivat viiniä ja nauttivat elämästä. Aion tehdä saman heti kun aurinko tulee esiin loppuviikosta, lämpötilojen pitäisi lähennellä +30c astetta ja minulla on kesävaaterepertuaarini mukana. Lontoon kevät on ollut harvinaisen sieltä joten toivon että kesäiset säät Pariisissa korvaavat asiasta potemaani harmitusta edes hieman. Voi kun tänne voisi jäädä pidemmäksikin aikaa.

Tällaista fiilistelyä tänään. Marimente-blogin Mari pohti blogissaan blogien funktiota hyödyn kannalta: Ammattimaisen bloggaamisen ”kultaisen ohjekirjan” mukaan lukijalle olisi ilmeisesti aina tuotettava jotain arvokasta tietoa, joka on hyödyksi tai josta voi muuten oppia jotain uutta ja hyödyllistä. Mari pohti, että voiko blogeissa olla henkilökohtaisia fiilistelypostauksia jotka eivät välttämättä hyödytä ketään. Olen samaa mieltä Marin kanssa, minun mielestäni fiilistelyjuttuja voi ja pitääkin olla. Ne fiilistelyt tuovat hyvin bloggaajan persoonaa esille ja minä tykkään sellaisia lukea. Kuten myös kirjoittaa, eli nämä eivät hetkeen ole loppumassa. Mitäs mieltä te olette?

Ps. Pariisin juttuja voi seurata Fb:ssä ja Instagramissa!

12 kommenttia
tiistai, 2 kesäkuun, 2015 by lena

Older Posts