Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

lentäminen

Eroon lentopelosta – liikennelentäjät vastaavat kysymyksiin

Lentoasemalla matkalla joulun viettoon

*Kaupallinen yhteistyö: Suomen Ilmailupalvelut Oy

Lentopelko on yleinen ilmiö, josta kärsii arvioiden mukaan noin 20-30% ihmisistä. Pelkoa esiintyy eri asteista – osa tuntee lentäessään epämukavuutta, ja osalle ihmisistä lentopelko esiintyy niin voimakkaana, että se estää lentomatkustamisen täysin.

Ihmisiä, jotka eivät pelon vuoksi voi matkustaa lentäen ollenkaan, arvioidaan olevan noin 8% väestöstä.

Lähde: Eroon lentopelosta -sivusto (Suomen Ilmailupalvelut Oy)

Oma kokemus: lentämiseen liittyvä epämukavuuden tunne on nostanut päätään lapsen syntymän jälkeen

Kuulun tätä nykyä tuohon 20-30% joukkoon.

En missään nimessä kärsi lentopelosta joka estää lentämisen, mutta lapsen syntymän jälkeen olen tuntenut epämukavuutta lennolle lähtiessäni. Epämukavuutta ja hermoilua esiintyy tarkemmin mietittynä eniten lentoa edeltävänä iltana, ja lentoasemalla ja koneessa asia ei enää suuremmin vaivaa vaikka toki lennolla ääniä tarkemmalla korvalla kuunteleekin. Hermoilen samaan syssyyn vähän myös Matteon lennoista, ja tsekkailen usein hänen lentotietojaan reaaliajassa netistä kun hän on työmatkoilla. Tätäkin tapahtuu etenkin iltaisin, jolloin luppoaikaa on enemmän.

Ilmailualaa itse tarkoin seuraavana ja lentämisen turvallisuuden tiedostavana kokemaani voisi kuvailla jokseenkin yllättäväksi reaktioksi. Epämukavuuden tunnetta ei voi selittää aiemmillakaan kokemuksilla, sillä vain pari lentoa on jäänyt mieleeni normaalista poikkeavina:  voimakas turbulenssi heitteli tarjoilukärryjen antimia reippaalla kädellä Dubai-Glasgow -lennolla vuosia sitten, ja yksi ylösveto Helsinki-Vantaalle laskeuduttaessa toisen koneen ollessa vielä kiitoradalla. Tuo ylösveto tapahtui, kun olin ensi kertaa yksin reissussa vauvan ollessa puolivuotias, ja se jäi vähän kaivelemaan. Vaikka aika nopeasti ymmärsin, mistä on kyse, oli se silti epämukava tunne.

Potkurikoneet aiheuttavat stressiä

Tietyt konetyypit aiheuttavat myös pientä stressiä – tästä olen täällä blogissa säännöllisin väliajoin maininnutkin. Lennämme usein Düsseldorfin ja Firenzen väliä joko koko perheen voimin tai puolestaan yksin lapsen kanssa, ja reitilla operoi Airberlinin konkurssiin asti Dash 8 -konetyyppi. Tämä konetyyppi stressaa minua erityisen paljon, ihan vain sen vuoksi että mielestäni kyseinen lentokone näyttää epäluotettavalta potkureineen ja erikoisine laskutelineineen (eli tämä perustuu täysin oman pääni sisällä pyörivään tunteeseen).

Jos valita saan, niin lennän mielummin Helsingistä Kuopioonkin jonkin muun kuin reitillä usein käytössä olevan ATR-koneen kyydissä. Pienet potkurikoneet…. mikä niissä on, kun niitä mielellään karttaisi?

 Airberlinin Dash 8 kuvattuna Firenzen lentoasemalla elokuussa 2017

Eroon lentopelosta – asiantuntijoiden mukaan se on mahdollista, ja pelkoa voi lievittää

Tämä postaus käsittelee lentopelkoon liittyviä kysymyksiä ja lentopelon hoitoa. Lentopelosta ja siihen liittyvistä ilmiöistä kertovat nyt lisää alan asiantuntijat – esitin lentopelkoon liittyviä kysymyksiä kahdelle liikennelentäjälle, sisältäen myös mainitsemani huolet liittyen potkurikoneisiin ja ylösvetoon.

Tämä postaus on tehty yhteistyössä Suomen Ilmailupalvelut Oy:n kanssa, joka tarjoaa laadukasta asiantuntijapalvelua lentopelosta kärsiville verkkokurssien muodossa. Kysymyksiini vastasivat liikennelentäjät, A330-koneen perämiehenä toimiva Antti Mähönen sekä A320-koneen perämies Mikko Mäkinen. Antti ja Mikko toimivat molemmat päivätyönsä ohella Suomen Ilmailupalvelut Oy:ssä ilmailun asiantuntijoina – Antti koulutuspäällikkönä ja Mikko päälennonopettajana. Molemmat toimivat vetäjinä myös yrityksen järjestämillä lentopelkokursseilla.

Suomen Ilmailupalvelut Oy on vuonna 2012 perustettu, Kuopion lentoasemalla päämajaansa pitävä yritys, joka keskittyy verkkokurssien lisäksi Pipistrel-lentokoneiden maahantuontiin, lentokoneiden vuokraukseen sekä lentokoulutukseen.

Tunnen Mikon henkilökohtaisesti jo Kuopion teinivuosilta saakka, jolloin vietimme lähes kaiken vapaa-aikamme Kasurilan laskettelurinteessä koulun jälkeen, osana sinne vuosien mittaan syntynyttä vakioporukkaa. Juttelimme jo silloin paljon ilmailusta, ja Mikko toteutti myöhemmin haaveensa liikennelentäjän urasta.

Antti ja Mikko vastailivat perusteellisesti ja kärsivällisesti lentopelkoa käsitteleviin kysymyksiini, ja kokosin vastauksista teille yhteenvedon. Pääsanoma on se, että lentopelkoa voidaan hoitaa ja tieto ei lisää tuskaa – päin vastoin (muistutuksena: älä katso Lentoturmatutkinta-sarjaa, mikäli lentäminen yhtään mietityttää).

Suomen Ilmailupalvelut Oy tarjoaa London and beyondin lukijoille -20% alekoodin lentokursseille, koodi sekä lisätietoa kursseista jutun lopussa.

Eroon lentopelosta – liikennelentäjät Antti Mähönen ja Mikko Mäkinen vastaavat kysymyksiin lentopelosta, sen aiheuttajista ja selvitymiskeinoista

Antti Mähönen ja Mikko Mäkinen

Antti ja Mikko, mistä saitte ajatuksen järjestää lentopelkoa helpottavan kurssin?

Antti: Ajatus lentopelkokurssin järjestämisestä syntyi jo useita vuosia sitten, jolloin järjestimme kurssin yhden illan live-luentona. Palaute kurssista oli hyvää, ja ihmiset kokivat että siitä oli ollut heille konkreettista apua. Ajattelimme kokeilla kurssin järjestämistä nykyaikaisella tavalla siten, että osallistuminen olisi mahdollista mistä hyvänsä.

Mikko: Tosiaan sekä matkustajia kuljettaessa liikennekoneella että lennonopettajana pienemmissä koneissa toimiessani olen käynyt kymmeniä ellen satoja keskusteluja lentopelkoisen ihmisten kanssa. Keskustelut ovat olleet hedelmällisiä, ja moni on käsittääkseni saanut lievennystä pelkoonsa keskustellessamme tarkemmin lentämisestä, sen eri yksityiskohdista sekä lentämiseen liittyvistä eri asioista.

Näiden kohtaamisten myötä syntyi ajatus siitä, että meillä voisi olla laajemminkin apua annettavana lentopelosta kärsiville.

Mistä lentopelko johtuu?

Antti: Lentopelko voi johtua monesta seikasta.

Yleisimmin kyse on siitä, että lentäminen on edelleenkin monelle melko vieras asia. Kaikki vieras ja sellainen mitä me emme tunne aiheuttaa usein epävarmuuden tunnetta. Silloin moni lentämiseen liittyvä asia, kuten turbulenssi, koetaan pelottavana.

Lentopelko voi johtua myös jostain muusta kuin lentämiseen liittyvästä pelkotilasta, kuten esimerkiksi ahtaan paikan tai korkean paikan kammosta. Kontrollin menettämisen pelko liittyy myös läheisesti lentopelkoon.

Oikeastaan ainoa lähde josta ihmiset saavat tietoa lentämisestä on media. Media puolestaan ruokkii lentopelkoa, ja usein esitettävä Lentoturmatutkinta-niminen tv-sarja ei ainakaan paranna tilannetta. Media uutisoi lento-onnettomuuksista esimerkiksi tieliikenneonnettomuuksia herkemmin. Tilastolliseen turvallisuuteen suhteutettuna lentämisen pitäisi olla vähiten näkyvillä, mutta tällä hetkellä se on kuitenkin tapetilla eniten.

Onko lentopelko mahdollista taltuttaa käymällä kurssin? Mitkä ovat kurssin edut?

Antti: Tietynlainen lentopelko on mahdollista taltuttaa kurssin käymällä.

Yleisin lentopelon tyyppi joka johtuu tiedon puutteesta ja median luomasta mielikuvasta, on tarkoitus selättää tarjoamalla tietoa, faktoja ja erilaisia selviytymistekniikoita.

Aiemman järjestämämme kurssimme käyneet olivat kaikki sitä mieltä että kurssista oli ainakin jotain konkreettista apua. Tosin esimerkiksi ahtaan paikan kammoa tällä kurssilla emme voida korjata, vaan siihen tarvitaan todennäköisesti psykologian ammattilaisen apua.

Lentopelkokurssillä käydään viidennellä luennolla käydään lentäjän toimesta lento läpi kaikkine äänineen ja tärinöineen, sen jälkeen lennolla ei pitäisi tulla enää kovin usein vastaan yllättäviä juttuja. Sitten kun on kurssin jälkeen matkustanut lentäen muutaman kerran, pitäisi äänien ja tärinöiden olla jo melko tuttua.

Mikko: laajamittaista tieteellistä tutkimusta aiheesta ei ole käsittääkseni tehty. Meidän kurssimme on tähdätty nimenomaan lieventämään lentämiseen liittyvää mystiikkaa ja pyrimme selittämään kansantajuisesti lennon kulun, mistä eri äänet johtuvat ja mitä turbulenssi on.

Lennon yksityiskohtien avaamisella  toivomme pystyvämme lieventämään juuri tätä lentämiseen liittyvää jännitystä ja pelkoa, joka on käsittääkseni lentopelon muodoista yleisin. Kun järjestimme aiemman kurssin livenä, kokivat osallistujat sen hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi lentopelon lieventämisen näkökulmasta.

Olette ilmailun ammattilaisia. Kuinka huomioitte lennolla lentopelkoista matkustajaa (lentäjät/matkustamohenkilökunta)?

Antti: Lentäjinä emme voi oikein lennon aikana huomioida lentopelkoisia matkustajia muuten kuin lentämällä mahdollisimman tasaisesti (mitä pyrimme tekemään muutenkin). Toki esimerkiksi ohjaamokuulutukset voivat olla lentopelkoiselle helpottavia tekijöitä. Toisaalta pyrimme välttämään turhaa kuuluttamista, sillä moni matkustaja haluaa nukkua tai levätä lentomatkansa aikana.  Kaikesta poikkeavasta kuulutetaan kuitenkin matkustajille epätietoisuuden välttämiseksi.

Jos pelkäät lentämistä, kannattaa asiasta mainita matkustamohenkilökunnalle jo koneeseen noustessa. Joskus on mahdollista päästä jututtamaan lentäjiä ennen lentoa ja päästä kurkkaamaan ohjaamoon, mikä voi osaltaan pienentää jännitystä. Ohjaamovierailu maassa on todella lentoyhtiö- ja tilannekohtaista, mutta uskoisin että useimmat lentäjistä haluavat auttaa asiassa jos se on suinkin mahdollista.

Joka tapauksessa ainakin matkustamohenkilökunta voi käydä lennon aikana kyselemässä kuulumisia ja tsempata.

Lentomatkustaja saattaa kokea turbulenssin epämukavana. Onko se vaarallista?

Antti: Turbulenssi ei ole lentokoneen kannalta vaarallista. Lentokoneet on rakennettu kestämään todella kovaa turbulenssia, eikä tiedossa ole tapauksia että nykyaikaiselle lentokoneelle olisi tullut tämän takia edes rakenteellisia vaurioita.

Toinen turbulenssiin liittyvä asia on matkustajien turvallisuus – turbulenssin vuoksi on tapahtunut vakaviakin loukkaantumisia. Loukkaantuminen on johtunut siitä, ettei matkustajalle ole turbulenssin sattuessa ollut istuinvyö kiinnitettynä. Tämän vuoksi istuinvyö kannattaa pitää kiinnitettynä aina paikallaan istuessa. Turhaa oleskelua käytävällä on myös syytä välttää. Toki pitkällä lennolla kannattaa ja pitääkin jaloitella ainakin sen verran ettei aiheuta itselleen veritulppariskiä.

Olen kokenut kerran ylösvedon, kun kone juuri ennen laskeutumista nousi jyrkästi uudelleen ilmaan, sillä kiitotie ei ollut vapaa. Kertoisitteko lisää ylösvedosta?

Mikko: Ylösvedolle voi olla lukuisia eri syitä, mutta yhteinen nimittäjä on aina kuitenkin lentoturvallisuus. Ylösveto on lentäjille ja lennonjohtajille yksi työkalu apuna turvallisen lentoliikenteen toteuttamisessa.

Lentäjät voivat joutua tekemään ylösvedon esimerkiksi tilanteessa, jossa he havaitsevat laskukiitotiellä suuren lintuparven. Tälläisessa tilanteessa on turvallisempaa jatkaa lentämistä hallitusti (tehdä ylösveto) ja pyytää lennonjohtajan välityksellä maa-ajoneuvoja hätistelemään linnut pois kiitotieltä. Kun linnut on hätistelty pois kiitotieltä, ylösvedon jälkeen suoritetaan uusi lähestyminen ja laskeutuminen.

Ylösveto voi tapahtua myös esimerkiksi silloin, kun koneen järjestelmät varoittavat windshearista eli tuulen suunnan/voimakkuuden äkillisestä muutoksesta. Syinä voi olla myös muu lento- ja maaliikenne tai sääolosuhteet. Lennonjohtaja voi myös käskeä tekemään ylösvedon, mikäli porrastus lentokoneiden välillä meinaa alittua.

Omalla kohdallani pienemmät matkustajakäytössä olevat potkurikoneet (erityisesti Dash 8 / ATR) saattavat aiheuttaa epämukavuuden tunnetta. Onko tämä yleistä ja miten siitä pääsee eroon?

Antti: Potkurikoneisiin liittyvä epämukavuuden tunne on käsittääkseni yleistä. Tämä perustuu yleiseen tuntumaan omien kokemuksieni perusteella, sillä reissaan Kuopio-Helsinki-väliä varsin usein ATR-koneilla. Monta kertaa kuulen ihmisten kauhistelevan koneeseen noustessa juuri konetyyppiä.

ATR- sekä Dash 8 -koneet ovat kuitenkin turvallisia lentokoneita, eikä niillä saisi muuten kuljettaa matkustajia. Oman käsitykseni mukaan epämukavuuden tunne johtuu muutamasta seikasta; koneen pienestä koosta, pienen koon aiheuttamasta herkkyydestä reagoida vaikkapa puuskaiseen tuuleen, ahtaista sisätiloista ja korkeammasta melutasosta. Kaikki edellä mainitut seikat ovat stressitekijöitä, varsinkin ihminen joka pelkää matkustamista tuntee olonsa epävarmaksi näiden koneiden kyydissä, johtuen tästä stressitason noususta.

Yleensä iso laajarunkolentokone mielletään turvalliseksi. Turvallisuuden tunne tulee usein matalasta melutasosta, koneen suuresta koosta, suuren massan aikaansaamasta vakavuudesta heitteisessäkin ilmassa. Koneet ovat kuitenkin yhtä turvallisia, eli kyse on siis vain matkustuskokemuksen aiheuttamasta tunteesta.

 

Tieto kursseista

Suomen Ilmailupalvelut Oy:n seuraava verkossa järjestettävä lentopelkokurssi alkaa 9.1.2018.

Kurssille osallistuaksesi tarvitset vain tabletin, tietokoneen tai älypuhelimen jolla pääset verkkoon. Kaikki luennot nauhoitetaan, joten mikäli et pysty osallistumaan luennoille, voit katsoa luennot rauhassa jälkikäteen. Luennot ovat interaktiivisia, joten sinulla on mahdollisuus kysyä kysymyksiä reaaliajassa luennon aikana. Jokaiseen kurssiin kuuluu myös pääsy salattuun keskusteluryhmään, jossa tarjolla on kurssin ajan kouluttajatiimin tuki sekä vertaistuki. Kursseille on mahdollisuus osallistua myös anonyymisti.

Kursseja on tarjolla kolme erilaista. Valmentajatiimissä on mukana Antin ja Mikon lisäksi myös psykologi Tiina Huttunen.

Kurssivaihtoehdot:

Lentopelkokurssi Perus – 89€

Lentopelkokurssi Plus – 249€

Lentopelkokurssi Pro 399€

Lisää kursseista voit lukea Suomen Ilmailupalvelut Oy:n Eroon Lentopelosta -sivustolta. Plus- ja Pro-kursseillä on 100% tyytyväisyystakuu (ilmoitus 14 päivää kurssin alkamisesta). Mikäli sinulla on kysyttävää, jätä kommentti kommenttiboksiin ja välitän kysymykset eteenpäin.

London and beyond lukijat saavat -20% alennusta kursseista 9.1.2018 asti koodilla LEENA20.

Onko sinulla omakohtaista kokemusta lentopelosta?

Little Airport: näin toimin pienen lapsen kanssa lentoasemalla

*Juttu tehty kaupallisessa yhteistyössä Finavian kanssa

Lentokentät ovat tulleet meidän perheellemme tutuiksi viimeisen puolentoista vuoden aikana.  Tämä on hyvin positiivinen asia, vaikka taaperon kanssa lentomatkailussa omat haasteensa nykyään onkin, sillä muuten olisimme nähneet Suomessa ja Italiassa asuvia perheitämme huomattavasti vähemmän. Tällä hetkellä puolitoistavuotias poikamme lensi ensi kertaa 9 viikon iässä, ja sen jälkeen lentoja on kertynyt nelisenkymmentä.

Ihan pienen lapsen kanssa matkustaminen ei yleensä tarkoita harmonisia, Instagram-ystävällisiä kahvituokioita lähdön tunnelmasta nautiskellen ja kirjaa lukien (poikkeuksena päiväuniajat, jotka kannattaa AINA hyödyntää!). Se ei useimmiten tarkoita myöskään rauhallista hetkeä oluen äärellä Oak Barrelissa ennen lennon lähtöä, josta on kiva jakaa reissufiilikset ystäville Facebookin kautta.

Pienen lapsen kanssa matkustaminen voi kuitenkin ihan oikeasti olla mukavaa ja sujuvaa. Paljon toki riippuu myös matkan luonteesta – yleensä lomille lähtiessä on muutenkin hyvä fiilis, ja lasten kanssa jaksaa touhuta myös lentoasemalla ja koneessa. Suunnittelu auttaa paljon, ja monet lentoasemat helpottavat nykyään lapsiperheiden matkustamista usein eri tavoin.

Tässä artikkelissa kerron kokemuksiamme lentoasemilla toimimisesta vauvan kasvaessa taaperoksi, ja tutustutan teidät samalla Helsinki-Vantaan lentoaseman Little Airport -konseptiin, joka tekee lapsiperheiden matkustamisesta entistä leppoisampaa Suomen suurimmalla lentoasemalla.

Vauva kasvoi taaperoksi – miten lentomatkailu on muuttunut?

Pohjustan tätä tarinaa omin kokemuksin heti alkuun. Todettakoon jo tässä vaiheessa, että vauva oli helpompi matkakumppani monessakin mielessä, ja vilkkaasti liikkuvan lapsen kanssa haasteet ovat täysin erilaisia. Tässä vaiheessa kun 1,5 vuotiaalla ei vielä ole oikein ymmärrystä mikä on turvallista ja mikä ei, tuntuu että silmät on oltava selässäkin.  Etenkin lentoasemilla, joilla on usein paljon ihmisiä etenkin kiireisinä aikoina ja luonnollisesti paljon mielenkiintoista katsottavaa. Hankalin ikä lentomatkoilla, sanoo joku.

Vauvan kanssa oli helpompaa myös lentää etenkin yksin, kun tiesi ettei hän pääse karkaamaan kovinkaan kauas.

Helsinki-Vantaalla on tullut vietettyä kiitettävä määrä aikaa lapsen kanssa, useimmiten matkalla Düsseldorfista Kuopioon. Tämän vuoksi olen iloinen, että pääsen kertomaan kokemuksiani Helsinki-Vantaan lentoasemalta myös lapsiperheellisen vaihtomatkustajan näkökulmasta.

Little Airport -hengessä: kokemuksiamme vauvan ja taaperon kanssa matkustamisesta ja toimimisesta lentoasemalla

Suunnittele ja saavu ajoissa lentoasemalle

Lentomatka alkaa omalta osaltaan jo kentälle saapuessa. Itse lento on vain kirsikka kakun päällä, ja matkanteko koostuu monesta eri muuttujasta ennen kuin lentokoneen pyörät irtoavat kiitoradasta.  Ennen lentoa voi kulua helposti tunteja lentoasemalla, ja tuo aika voi myös olla pidempi kuin itse lento.

Jo ennen lentoasemalle saapumista kannattaa tehdä suunnitelma. Jos tulet autolla, ota selvää missä parkkipaikat sijaitsevat ja mitä ne maksavat (kerron kokemuksen syvällä rintaäänellä – oikean parkkitalon löytäminen, ruuhka ja siitä aiheutunut kiire voi olla hermoja raastavaa touhua). Mieti myös, bussit ja junat kulkevat, ja miten kuljet kotoa / hotellilta esimerkiksi rautatieasemalle.

Me olemme Helsingin päässä turvautuneet kulkuvälineenä junaan, joka vie Helsingin lentoasemalta rautatieasemalle noin puolessa tunnissa. Junayhteys toimii hyvin myös rattaiden kanssa ja kohtuullisen matkatavaramäärän kanssa. Helsingin keskustan ja lentoaseman väliä on mahdollista kulkea myös bussilla, mutta juna on helppoudestaan johtuen ollut oma valintamme. Muistathan, että junalippu tulee ostaa ennen junaan nousua.

Matka alkaa paljon rennommin, kun on pelivaraa pienille suunnitelmien muutoksille.

Lähtöselvitys

Lähtöselvitys hoituu helposti kotona netin kautta tai lähtöaulassa automaateilla. En ole tosin onnistunut kaikilla lentoyhtiöillä tekemään sylilapsen kanssa lähtöselvitystä netissä, joten tämäkin kannattaa ottaa huomioon.

Helsinki-Vantaalta lähtevillä lennoilla rattaat jätetään useilla yhtiöillä lennettäessä ruumaan meneviksi baggage dropin yhteydessä, joten rattaiden pakkaamiseen kannattaa myös varata aikaa. Käytäntö on lentoyhtiökohtainen, ja lentoyhtiöt päättävät tästä itse – asiaa kannattaa tiedustella suoraan lentoyhtiöltä, mikäli se mietityttää.

Meillä ei ole ollut käytössä erillistä suojapussia rattaille vaan olemme matkustaneet lentoyhtiöiden tarjoaman muovipussin turvin. Jykevämpiä suojia rattaille voi vuokrata Helsinki-Vantaalla Airpro Travel Servicestä.

Paluulennolla tilanne voi olla rattaiden kanssa toinen kuin Helsingistä lähdettäessä. Esimerkiksi Düsseldorfista Helsinkiin lennettäessä rattaat saa viedä koneen ovelle asti, ja tällaisissa tilanteissa kannattaa pussia kysellä jo lähtöselvityksessä sillä sen saanti portilla on usein hankalaa. Kaikki lentoyhtiöt eivät muovipussia rattaille anna, mutta kysyvä ei tieltä eksy.

Yksi huomio matkan sujuvuutta koskien: jos matkustat yksin lapsen kanssa, suosittelen varaamaan mukaan toisen vanhemman allekirjoituksella varatun lupalapun. Me jouduimme Düsseldorfista Helsinkiin kaksin vauvan kanssa matkustaessamme hankalaan tilanteeseen lähtöselvityksessä, koska isän lupalappu puuttui. Onneksi Italian passissa lukee molempien vanhempien nimet, joten pääsimme pienen väännön jälkeen lennolle (ilmeisesti eri sukunimi vaikutti asiaan). Tätä ei tietenkään aina kysytä, mutta vahingosta viisastuneena olen huomattavasti rennompi, jos tuo paperi on mukana.

Ota kantoreppu hyötykäyttöön lähtöselvityksen jälkeen

Tämä on sen verran tärkeä asia, joten omistan sille ihan oman kappaleen. Nimittän yksi asia, mikä ei ole muuttunut meidän perheemme matkatottumuksissa vauvan kasvaessa vilkkaaksi taaperoksi, on kantorepun tarve. Se kulkee mukana lentokentillä, ihan aina. Useimmiten köytän sen oman käsimatkatavarani ympärille kun se ei ole käytössä – matkustan North Face Duffelin voimin, joten sen saa helposti kieputettua sen ympärille.

Kantoreppu on hyödyllinen tilanteissa, jossa rattaat laitetaan ruumaan meneviksi jo lähtöselvityksen yhteydessä. Little Airport -konseptin myötä Helsinki-Vantaan lentoasemalla on turvatarkastuksen jälkeen tarjolla lapsille  matkarattaita jotka tunnistaa sinisesta rungosta ja korkeasta viiristä. Pikkumatkaajat vanhempineen voivat vapaasti hyödyntää näitä rattaita. Suosittelen kuitenkin kantovälineen mukaanottoa varmuuden vuoksi ihan jokaisella lentoasemalla – etenkin mitä pienempi mukana matkustava lapsi on. Rattaat ovat Helsinki-Vantaalla suosittuja ja usein menossa, ja pieni vauva ei niissä vielä voi matkustaa.

Lapsi on aina nukahtanut kantoreppuun helposti vauvasta saakka, ja sen avulla saa kädet kätevästi vapaaksi muita kantamuksia varten. Se säästää myös käsivoimia.

Olisi muuten aika huippua, jos lentoasemilla voisi vaihtolennolta tulevana seurata rattaiden sijaintia ja saatavuutta esimerkiksi mobiilisovelluksen kautta, tai vaikka tilata ne suoraan portille!

Sovelluksesta puheen ollen: Helsinki-Vantaalla on olemassa matkustajia varten oma, puhelimeen ladattava sovellus. Sen kautta voi varata esimerkiksi parkkipaikan etukäteen, saada lentotiedot puhelimeen, ostaa tuliaiset ennakkoon ja tilata vaikka eväät lennolle.

Matkalla hymyilyttää!

Turvatarkastus ja suunnitellun pakkaamisen merkitys

Kuljetin vauvan kanssa tuoreena vanhempana matkustaessani mukana paljon tavaraa, ja välillä meni liioittelun puolelle.

Taaperon kanssa matkustan nykyään vähemmällä vaatemäärällä ja ruoka-arsenaalilla vauva-aikaan verrattuna. Itse imetin vauvaa usein lentoasemilla ja koneessa, mutta meidän kohdallamme mukana piti olla myös tarvikkeet korviketta varten – tämäkin säätö on jäänyt nyt pois. Matkustamme usein viikkoa lyhyemmät matkat käsimatkatavaroin, joten pakkaamisesta on tullut tämänkin vuoksi tehokkaampaa. Yksi lapsi tarvitsee toki vähemmän tavaraa kuin viisi.

Helsinki-Vantaalla on Little Airport -hengessä lapsiperheillä on käytössä oma kaista turvatarkastuksessa, joka kulkee tuttavallisemmin nimellä Family Gate. Family Gatella perheitä on vastassa henkilökunta, joka tuntee matkaavan lapsiperheen tarpeet. Jos jokin asia askarruttaa, kannattaa siitä reippaasti kysyä turvatarkastajalta tai Finavialta Facebookissa tai Twitterissä ennen matkaa – Finavia vastaa mielellään mieltä askarruttaviin kysymyksiin (kanavat Finavia ja Helsinki Airport).

Omia mieltä askarruttavia juttuja ensi lennoilla vauvan kanssa oli lähinnä ruokaan ja nesteisiin liittyvät jutut. Nyt tiedän kokemuksesta, että ruokia ja nesteitä voi ottaa mukaan vauvalle matkan ajaksi tarvittavan määrän, ja kaikki on mennyt sujuvasti vaikka joskus melko paljon ruokaa onkin kulkenut mukana. Finavia vahvistaa tämän nettisivuillaan.

Vauvan ja taaperon ruoat ja nesteet kannattaa pakata omaan, erilliseen pussiinsa, josta ne on helppo nostaa hihnalle kun sen aika koittaa. Laita ne myöskin paikkaan, josta niitä ei tarvitse kaivella suurella vaivalla. Pienempi tavaramäärä helpottaa myös toimimista lentokentällä, kun lapsen tärkeimmät tavarat mahtuvat yhteen kassiin, joka myös mahtuu koneessa istuimen alle.

Lisätietoa turvatarkastukseen valmistautumisesta löytyy Finavian sivuilta.

Lennon odotus lentoasemalla

Helsinki-Vantaalla lapsiperheitä opastaa lasten oma maskotti, lentävä Lenni. Lennin auttaa perheitä löytämään lapsiperheille tarkoitettuja palveluita terminaalialueella.

Düsseldorfista Helsinki-Vantaan kautta Kuopioon matkalla vaihto sisältää usein odotusta noin tunnista kahteen, mikäli lennot ovat ajoissa. Pidän tätä itseasiassa toimivana ratkaisuna, sillä pieni saa vaihdon aikana purkaa energiaa, kävellä ja huomion saa hetkeksi muualle kuin paikallaan istumiseen.  Ennen ajattelin vaihdon olevan pakollinen paha, mutta nykyään se on oikeastaan ihan mukava jaloitteluhetki.

Mukaan kannattaa niin itse lentoa kuin lentoasemilla vietettyä aikaa varten varata myös lapselle mieluista viihdykettä, leluja ja pelejä. Näitä saa myös ostettua Helsinki-Vantaan lentoaseman kaupoista, mikäli jotain on päässyt unohtumaan. Meillä on mukana usein pari kirjaa, muutama lempilelu sekä hätäilanteita varten pari jaksoa Pipsa Possua puhelimessa. En kannata ylenpalttista kulutusta lasten leluihin liittyen, mutta joskus uusi lelu jaksaa kiinnostaa pidempään kuin vanha ja pari kertaa sellainen on tarttunut lentoasemalta mukaan. Ulkosuomalaislapsi ja Helsinki-Vantaan muumivalikoima on aika hitti, ainakin äidille!

Me emme ole vielä Lenniä tavanneet, toivottavasti ensi kerralla!

Kuva: Kids’ Lounge by Reima, Finavia

Sen jälkeen kun lapsi oppi liikkumaan ja kävelemään, lentokentän leikkialueet ovat taivaan lahja isän ja äidin hermoille. Sinne mennään meidän pikkumatkaajan kanssa melko suoraan edelliseltä lennolta, kunhan on ensin varmistettu että vaippa on ok ja mahassa on ruokaa.

Tietysti leikkialueilla oleilu ei vahtimisen tarvetta tarvetta poista, mutta ympäristö on kuitenkin turvallinen. Viime viikolla Madridissa lennon odottelu sujui täydellisen leppoisasti lapsen nauttiessa leikkitilasta, ja koska mukana oli neljä aikuista, vaihtelimme vahtivuoroa. Helsinki-Vantaan Kids’ Lounget ovat tulleet hyvin tutuiksi, ja pikkuinen pääsee purkamaan niissä energiaa.

Helsinki-Vantaan Kids’ Lounge by Reima -leikkipaikat sijaitsevat Schengen-alueella portin 16 kohdalla, porttien 20 a ja b välissä (oma vakiopaikkamme, josta on mukava ihailla myös lentokoneita) sekä porttien 30 ja 31 välissä. Non Schengen -alueella leikkipaikka löytyy portin 38 kohdalta.

Käytännön asiat lapsen kanssa lentoasemalla – ruokailu ja vaipanvaihto

Miten on käytännön asioiden laita lentoasemilla? Nostan esiin tärkeimpinä ruokailun ja vaipanvaihdon. Lapsi saattaa tarvita ruokaa ennen koneeseen astumista, eikä vaipanvaihto katso aikaa eikä paikkaa (heh, valitettavasti).

Olemme asioineet harvoin  lapsen kanssa lentoaseman ravintoloissa, sillä vaihtolentojen aiheuttamat ajalliset rajoitukset määrittävät aikatauluja. Toisekseen, olemme usein syöneet kotona ennen lähtöä tai olemme matkalla sukuloimaan eli suoraan lennolta ruokapöytään – lentoasemien ravintolapalveluille ei ole tullut suuren suurta tarvetta.

Kioskit ja kahvilat ovat olleet enemmällä käytöllä. Jos nälkä on yllättänyt,  olemme ostaneet sämpylää ja smoothieta lapselle mukaan hänen omien eväidensä lisäksi (Helsinki-Vantaan ravintoloissa on muuten tarjolla lapsille suunniteltuja, pienempiä annoskokoja). Itselleni ostan lähes poikkeuksetta matkakahvin.

Ruoat on hyvä olla pakattuna niin, että ne saa tarvittaessa kaivettua helposti esiin niin lentokentällä kuin lentokoneessakin. Rasian sijaan käytän nykyään kompakteja pusseja naksuille ja Saksan erikoisuuksille, vauvojen pretzeleille.

Kerran jouduimme hieman haastavaan tilanteeseen Firenzessä, jossa lentomme oli myöhässä seitsemän tuntia – onneksi lentoaseman kahvilasta löytyi pikkuisellekin sopivaa ruokaa ja vettä, kun omat eväät alkoivat loppua. Pieni myöhästyminen kannattaakin ottaa aina huomioon mukana kulkevan ruoan määrässä, etenkin jos lapsella on ruokarajoitteita.

Finavia kertoo nettisivuillaan, että Helsinki-Vantaan lentoasemalla lapsen ruoan ja tuttipullon lämmitys onnistuu kaikissa ravintoloissa ja kahviloissa. Ruokaa voi siis olla mukana, ja ne saa tarvittaessa lämpimiksi.

Ja sitten se tärkein, eli vaipanvaihto. Vaihdan vaipan huomattavasti mielummin lentokentällä kuin yläilmoissa ahtaissa tiloissa. Vaipanvaihdosta onkin tullut Helsingissä koneenvaihdon aikana rituaali – siinä saa kulutettua sopivasti aikaa. Finavia kertoo seuraavaa:

”Vaipanvaihto onnistuu kaikissa Helsinki-Vantaan lentoaseman wc-ryhmissä, sillä jokaisessa niistä on joko erillinen hoitohuone tai wc-tiloihin sijoitettu hoitotaso.”

Käyttämämme Kuopion lennot ovat usein lähteneet portin 20 tienoilta, ja ajankuluksi teemme usein pienen lenkin kohti portin 15 läheisyydessä olevaa wc-tilaa. Sinne on juuri sopiva kävelymatka vaikka vaipanvaihtopiste portin 20 läheltä löytyykin, ja toimii samalla pienenä ohjelmanumerona. Tilaa on hyvin, ja wc:t ovat olleet poikkeuksetta siistissä kunnossa. Helsinki-Vantaa on muutenkin ollut yksi siisteystasoltaan miellyttävimmistä lentokentistä, kotikenttämme Düsseldorfin ohella. Toki se on muutenkin hyvin tuttu lentoasema, mikä vähentää osaltaan matkastressiä.

Hyödyllisiä, aiheeseen liittyviä linkkejä

Little Airport -konseptista voit lukea lisää Finavian uudistuneiltä sivuilta

Little Airport -pakkauslista lapsille (Finavia)

Pakkauslista vanhemmille (Finavia)

Finavian ohjeistus joustavaan matkantekoon lentoasemalla

Lupalappu mukaan lapsen kanssa yksin matkustaessa (London and beyond)

Olen aiemmin kirjoittanut tuoreen vanhemman kokemuksia  vauvan kanssa lentämisestä, ja haastattelin artikkelissa Finnairin lentoemäntää Karoliinaa. Karoliinan sanoin: ”Rennosti matkaan vaan, ja aina kannattaa meiltä kysyä, jos jokin asia mietityttää tai askarruttaa lapsen kanssa matkustamisessa. Eikä kannata yhtään olla huolissaan, jos lapsi itkeskelee – siitä ei meistä kukaan hermostu, moni meistä on myös matkusteleva vanhempi vapaa-ajallaan.” 

Tätä oivaa neuvoa on hyvä soveltaa myös lentoasemilla. Monella henkilökunnan jäsenellä on itsellään lapsia, ja he auttavat lapsiperheitä mielellään. Monella kanssamatkustajalla on myös lapsia, joten liika jännitys pois ja iloisella mielellä matkaan.

Nyt teillä on mahdollisuus kysyä lapsen kanssa Helsinki-Vantaalla matkustamisesta, sillä minä sekä Finavia vastaamme mieltä askarruttaviin kysymyksiin.

Miten teidän matkanne lapsen kanssa ovat sujuneet?

Voiko lapsen kanssa matkustaa business-luokassa?

IMG_1340

Lapset ja lentäminen, etenkin busineksessä ja firstissä = shitstorm

Iltasanomien nettisivuilla silmiini osui mielenkiintoinen artikkeli. Artikkelissa Instagramissa itsellänikin seurannassa oleva Arielle Charnas alias @somethingnavy oli matkustanut pienen Ruby-vauvansa kanssa Deltan lennolla – ja siitä syntyi skandaali. Hän oli nimittäin joutunut siirtymaan vauvan itkun vuoksi koneen ykkösluokasta koneen takaosaan.

Artikkelin myötä aloin miettia itse suhtautumistani lasten kanssa business- ja ykkösluokassa lentamiseen. Asia on siltä osaa ajankohtainen, etta minulla on lapsi – business-luokassa en omalla rahalla suostu Euroopassa lentämään koska en koe saavani vastinetta rahalleni (poislukien piste- ja tuurikorotukset), hyvän tarjouksen tullessa kohdalle mielelläni kokeilisin kaukoreitillä.

Tuntuu, etta ihmisillä on todella paljon mielipiteitä a) lasten kanssa lentämisestä ja b) lasten kanssa lentämisestä siella koneen etuosassa. Kohtaan a) minulla on mielipide ja kehoitan kaikkia matkustamaan lentäen lasten kanssa. Kohtaan b) piti omaa mielipidettä muodostaa hetki, ennenkuin sen sain puettua sanoiksi.

Not a bad way to start the morning ✈️ #finland #finnair #champagne #1A #plane #london #lontoo #travelblog #travel #matkablogi

A photo posted by Leena-Mari Laukkanen (@londonandbeyondlena) on

Oman kokemukseni mukaan lapset eivät ole olleet suurin häiriön lähde lennoilla

Ne muutamat hassut kerrat kun olen business-luokassa matkustanut, kanssamatkustajinani on ollut lapsia (ei siis omia vaan jonkun muun). Olen todella huono arvioimaan ikiä, mutta sanotaan että iältään he ovat olleet siellä noin 3 vuoden korvilla. Kertaakaan en ole huonoa käytöstä todistanut, eli lapset ovat osanneet käyttäytyä ihan siinä missä muutkin.

Tuon nyt esiin sen klassisen esimerkin, mutta enemmän olen häiriintynyt esimerkiksi Bangkokin lennolla humalaisista kanssamatkustajista kuin yhdestäkään lapsesta koskaan. Enkä ole ennen omaa lasta edes ollut mikään maailman suurin lasten ystävä, joten kuvittelisin olleeni alttiimpi melulle ja ”ärsytykselle”. En tosin ole matkustanut tilauslennoilla suosittuihin rantalomakohteisiin, joihin lienee matkalla enemman lapsia kuin esimerkiksi aamun reittilennolla Helsingista Lontooseen. Tosin aamulennolla Lontooseen on harvoin myös niitä humalaisia.

Vauvat ja ihan pienet toki erikseen, heillä itku saattaa joskus tulla helpostikin. Yleisesti ottaen lapsen käytös on vanhemman vastuulla, ja vanhemman on varmistettava etta lapsi ei esimerkiksi potki edessäolevia penkkejä. Minulla on toki 6 kuukauden ikäinen vauva, eikä mitään kokemusta vanhemmista lapsista, mutta haluan uskoa etta lapsi kylla osaa olla lentokoneessa kunnolla jos sille annetaan edellytykset.

Matkustaisinko sitten itse business- tai ykkosluokassa lapsen kanssa?

Kyllä ja en.

Kyllä siksi, etta toistaiseksi meilla on mennyt vauvan kanssa kaikki lennoilla hyvin. Hänellä on nyt puolen vuoden iässä takana 18 nousua ja laskua, eivätkä ne aiheuta ongelmia esimerkiksi korvissa. Pieni itku tulee jos on esimerkiksi nälkä, vasy tai hän haluaa viihdyketta, mutta yleensä tilanne selviää kun osaa vähän lukea lasta ja hoitaa tilanteen sen vaatimalla tavalla.

Tietysti tiedostan, että tilanne voi muuttua ja varmaan muuttuukin lapsen kasvaessa (tämä boldattuna ihan tarkoituksella, koska interenet), mutta tähänastisen kokemuksen perusteella voisin hänen kanssaan matkustaa myos siellä businessluokassa. Ja jos vanhemmilla on varaa ja halua maksaa lapselle se business- tai first-paikka, onhan se lapsellekin mukavaa kun on tilaa ja viihtyy paremmin, etenkin pidemmillä lennoilla.

Löysin taannoin Secret Flyingin nettisivuilta business-luokan lennot Firenzesta Melbourneen ja Melbournesta Dusseldorfiin todella edullisesti (samaa hintaluokkaa kun liput Ausseihin yleensä turistissa), ja jos ajat olisivat sopineet niin meidän perhe olisi aika nopeasti varannut nuo Melbournen businessliput ja vauva olisi tietysti lähtenut mukaan. Eli periaatteen tasolla olen sitä mieltä, etta lapset ovat busineksessa ok. Toki jos takana olisi kauhukokemuksia vauvan kanssa lennoilla, ei matkustusluokan korotus kävisi edes mielessä. Minulla on yksi ”haastavampi” lento takana vauvan kanssa yksin, ja silloin tarvittiin aikamoista sirkusta että sain pienen pidettyä tyytyväisenä (tosin muutamasta asiasta oppiksi ottaneena ko. kokemuksen jälkeen on lennetty mallikelpoisesti epäinhimillisiinkin kellonaikoihinkin, tämä mama mokasi muun muuassa ruokailuaikataulussa tuolloin!).

Joten jos businessluokassa matkaisin, haluaisin mukaan toisen aikuisen. Näin kokemus olisi varmasti mukavampi kaikille.

Sitten se asian toinen puoli. Tieten tahtoen en nimittäin halua lentamistä inhoavan vauvan tai huonosti käyttäytyvän lapsen kanssa kallista businessluokan lippua ostaa, koska siinä on itsellä ja muilla nautinto kaukana. Muut matkustajat pitää osata ottaa huomioon matkustusluokasta riippumatta, ja myönnän etta enemman minua harmittaisi jos siellä businessluokassa vauva kiukuttelisi. Usein businessluokassa on kuitenkin matkustajina esimerkiksi liikemiehiä joille kaukolentoja seuraava päivä on työpäivä ja businessliput on ostettu juuri levon ja rauhan vuoksi.

Yhtälö on siis hankala, eikä oma mielipidekään ole täysin muodostunut. Ymmärrän asian molemmat puolet.

Tietysti on myos muistattava etta ei se itku minnekaan havia siella economyluokassakaan, ja tuskin kukaan haluaa siella koneen takaosassakaan lapsen itkua kuunnella. En muuten haluaisi olla se matkustamohenkilökunnan jäsen, joka joutuu näitä juttuja lennolla selvittelemään matkustajien kanssa.

Mitä mieltä sinä olet asiasta? Oletko koskaan lentänyt lapsen kanssa muualla kuin turistiluokassa?

Perun puheeni aamukuuden lennon ihanuudesta vauvan kanssa

Perun kaikki puheeni siitä, miten kätevää vauvan kanssa on lentää esimerkiksi kuudelta aamulla.

Lensin pikkuisen kanssa yksin takaisin Saksaan taannoin ja koska 06:00 lento oli sinä viikonloppuna about ainoa järkevä, hinnaltaan siis, oli lento varattava. Lauantai-aamu kello kuusi, lentohinnat menopaluu Düsseldorfin ja Kuopion välillä olivat 370€ minulta ja beibiltä – sunnuntaina hinta nousi Finnairin sivulla 822 euroon (excuse me??).

Hinta selittynee sillä, että Düsseldorfissa alkoi tuona maanantaina suuri lääkealan konferenssi, ja koneet kuljettivat sunnuntaina asiantuntijoita kaupunkiin. Niitä matkaajia, joille se lipun hinta ei näytä olevan suuri ongelma. Minulle tuo hinta oli kuitenkin ongelma, ja lauantai-aamun lento ainoa vaihtoehto.

Meidän beibi on tosiaan ollut helppo matkaaja. Ei mitään probleemaa lennoilla, kitisee jos on nälkä – lopettaa kun saa ruokaa. Aamu kuudelta lähtö sai pienen pakan kuitenkin sekaisin, tosin ongelmaksi koitui ajankohtaa enemmän lennon vaihto Helsingissä. Edellisen kerran aamulentoa testatessamme Firenzestä kaikki meni oikein hyvin (tosin ko. kentällä saa bebe tulla rattaissa koneeseen asti). Kuopion lentoasemalta lähtiessämme beibi oli hieman kiukkuinen (=väsynyt), mutta koneeseen päästyään ja ruoan saatuaan kaikki meni kuin unelma. Hän nukahti ennen koneen nousua ja nukkui Kuopiosta Helsinkiin asti. Sitten piti taas herätä, siirtyä Manduca-kantoreppuun ja Düsseldorfin koneen portille.

Tämä ei ollut se paras juttu, ja vaikka vaihtoaikaa oli vain 40 minuuttia, niin siinä ajassa ehtii hyvin herätä ja harmistua. Kantoreppu on yleensä varma paikka rauhoittumiseen, mutta tällä kertaa tämä mama sai kävellä ja tanssia ympäri terminaalia sellaista vauhtia että pikkuinen pysyi rauhallisena.

IMG_0544(1)

Jos ei olisi tarvinnut vaihtaa konetta Helsingissä, olisimme luultavasti päässeet perille ilman sen suurempaa hässäkkää.

Düsseldorfin lennolla ensimmäinen tunti meni hyvin, murua rinnan alle ja uni tuli heti. Se viimeinen tunti oli sitten sellaista sirkusta että oksat pois, ja sain viihdyttää toista ihan olan takaa. Toista väsytti, mutta unen saanti oli hankalaa. Onneksi muutama ihana kanssamatkustaja olivat pienen mielestä kuitenkin mielenkiintoisia, ja heille heltyi jopa hymyjä. Mamalle ei, mutta ilman kamalaa huutokonserttia pääsimme kuitenkin perille. Taisinpa jopa laulaa lurauttaa pari laulua lennon aikana – uskokaa, että tämä tapahtuu vain ja ainoastaan pakon edessä. Lennon lopussa mietin vain mielessäni, että onneksi nyt ei oltu matkalla esimerkiksi Havaijille.

Matteon lento saapui Düsseldorfin asemalle samoihin aikoihin, ja vaikka hänkin oli lentänyt koko yön, luovutin beibin hänen haltuunsa ja marssin Starbucksiin ostamaan koko puljun isoimman kahvin ja sandwichin. Yksin vauvan kanssa reissaaminen on yllättävän raskasta, vaikka koko lennon kestävää huutokonserttia ei onneksi tapahtunutkaan – milloinkahan kahvi olisi maistunut yhtä hyvältä, en edes muista.  Olipa ihana nukkua päikkärit rauhassa pikkuisen vieressä kun kotiin pääsimme. On se niin kulta tuo pieni.

(Ja etten olisi liian helpolla päässyt…. ette nimittäin halua tietää minkälainen katastrofi aiheutui lentoasemalla klo 05:00, kun pikkuisen vatsa alkoi toimia hieman liian vilkkaasti. Oli muuten hieno alku aamulle. Saldo: yksi body roskiin, likaantunut haalari rattaissa olevassa laukussa rattaiden mukana ruumaan, kului about paketti puhdistusliinoja, lähtöselvitykseen ehdimme juuri ennen sen sulkeutumista ja pieni piti paketoida omaan jättikaulaliinaan ettei tulisi kylmä (koska se haalari oli poissa pelistä). Huomasin  vielä jossain vaiheessa kaiken tämän sirkuksen keskellä, että oma käsilaukku… hetkinen, missäs se on. No sepäs oli lentoaseman penkillä – itse olin lähtöselvitystiskillä, lompakko ja tuliterä iPhone siellä käsilaukun vieressä penkillä Macbookin kera. Kaikkien näkösällä, koska olin etsinyt laukusta jotain ja osa sisällöstä jäänyt penkille lojumaan. Onneksi Kuopion lentoasema ei ole aamuviidelta mikään suuri varasmagneetti, olisi muualla saattanut tulla sähläykset kalliiksi.)

En tiedä mikä minuun meni, mutta sama lento on nyt buukattuna tammikuulle. Onneksi Matteo on silloin mukana. Ja tosiaan tämän kaiken selittää hinta – Kuopion lentojen kipukynnys menee siinä 370 eurossa. Joka sekin on ihan naurettavan kallis jos minulta kysytään.

Seuraavassa blogijutussa vinkkejä selviytymiseen lennoista yksin beibin kanssa. Onko teillä muilla käynyt katastrofeja reissuilla?

4 tunnin vaihto Helsinki-Vantaalla

Matkani Lontooseen alkoi tänään puoliltapäivin, kun lähdin matkaan Kuopiosta kohti Helsinkiä.

Jos kuitenkin totta puhutaan, minun olisi pitänyt olla matkalla jo paljon aikaisemmin. Alkperäisen suunnitelman mukaan olisin lentänyt klo 13.05 lähtevällä lennolla Muncheniin, josta olisin jatkanut matkaani Lontooseen. Koska kellonaikojen katsominen ja niiden muistaminen näyttää kuitenkin olevan ylitsepääsemätön tehtävä, varasin vahingossa sellaiset lennot Kuopiosta Helsinkiin etten olisi mitenkään ehtinyt tuolle Lufthansan lennolle. Mielessäni virheellisesti ajattelin lentoni lähtevän Helsingistä vasta illalla viiden aikaan ja ajattelin että kun varaa liput Kuopiosta puolilta päivin lähtevään koneeseen, ehdin oikein hyvin tälle lennolle. Ja jää luppoaikaakin vielä! No joo. Eihän siinä muu auttanut kuin varata uudet liput. British Airways pelasti tilanteen kohtuullisilla hinnoillaan ja lennän heidän siivin Lontooseen viiden aikaan, aivan kuten suunnitelmani alunperin olikin.

Tällä kertaa bloggaan Helsinki-Vantaan lentoasemalta, joka ei ole ollenkaan hullumpi paikka viettää aikaa jos odotusaika sattuu olemaan totuttua pidempi!

Mitäs Helsinki-Vantaalla ehtii sitten 4 tunnissa tehdä?

No bongailla lentokoneita tietenkin!

IMG_2020

Helsinki-Vantaan lentoasema ei yleensä tarjoa lentokonefriikille mitään sen suurempia erikoisuuksia. Koska kaikkia lentokoneita on kuitenkin kiva katsella, kuljin hetken aikaa ympäri kenttää kamera kaulassa maisemia ihastellen. Sää tosin sai mieleni masentuneeksi jo nyt, Kuopiosta lähtiessa maa oli sentään valkoinen. Helsinki-Vantaalla on tosin remontti käynnissä, joten koneita ei näe tällä hetkellä niin hyvin kuin niitä on aikaisemmin nähnyt ja kuvasaaliini jäi jokseenkin laihaksi – saksalaisen vieraan sain kuitenkin tallennettua kameraan.

Tähän aikaan päivästä (iltapäivä) kenttä ei ole vilkkaimmillaan ja aika rauhassa täällä saa kulkea. Sain itselleni jopa nojatuolin bloggaamista varten, luksusta!

IMG_2021

Syödä…

IMG_2022

Syöminen on aina hyvä aktiviteetti, kun kyse on ajan tappamisesta. Kävin tällä kertaa testaamassa itselleni uuden tuttavuuden, Sausage Co:n, josta nappasin hot dogin syötäväksi. Ihan ok hot dog, tosin aika suolaisen hintainen niinkuin lentokenttäruoka tuuppaa olemaan (9,40€ dogista ja puolen litran spritestä).

Alunperin en suunnitellut syöväni mitään ennen Lontoota, sillä sain eilen illalla jonkinasteisen ruokamyrkytyksen/heikotuskohtauksen/noron, joka vei voimat täydellisesti pois. Ja voi sitä huonoa olo, en muista milloin olisin kokenut vastaavaa. Mielessä kävi jo kauhuskenario siitä, pystynkö lentämään ollenkaan tänään, mutta yölla olo oli kohentunut sen verran että matkaanlähtö onnistui. Ei tämä olo vieläkään mikään luksus ole, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa.

…ja blogata / surffailla netissä.

Helsinki-Vantaalle täytyy antaa kiitosta siitä, että wifi on a) ilmainen ja b) se ihan oikeasti toimii. Tämä ei ole lainkaan sanottua muualla maailmassa. Tässä odotellessa minulla on hyvää aikaa blogata, mukavasti nojatuolistani nauttien ja ohikulkevia ihmisiä seuraillen! Aikaa tosin löytyy myös haaveiluun ja Conde Nast Traveler on siihen oiva lääke. Netissä surffaillessa aika kuluu todella äkkiä ja itse usein selaan lentokentillä blogilukulistani läpi, joka puhelimella tai tietokoneella. Mielummin tietenkin laitteella, jossa on puhelinta suurempi näyttö. Tämän postauksen kirjoittamisen lomassa olen ehtinyt lukea suurimman osan lukemattomista postauksista, jotka ovat jääneet viime viikon aikana huomiotta.

IMG_2024

Miten te kulutatte aikaanne lentokentillä?