Kuopio

Teille blogini lukijolle on varmaan aika selvä juttu, että kotikaupunkini Kuopio on sydäntäni lähellä ja vietän siellä niin paljon aikaa kun se on vain mahdollista. Ollessani Kuopiossa nyt kesäkuussa minulle aukeni mahtava tilaisuus tehdä yhteistyötä kotikaupunkini matkailutahon eli Kuopio-Tahkon matkailun kanssa – tämän yhteistyön tiimoilta  vinkkejäni Kuopioon löytyy nyt Kuopiotahko.fi sivustolta. Kuopiotahko.fi-sivuilta löytyy kaksi artikkeliani, 5 hauskaa aktiiviteettia Kuopiossa ja Tutustu Kuopion keskusta-alueeseen jalan: 3 reittivinkkiä.

Olen luonnollisestikin erittäin innoissani tästä yhteistyöstä ja näiden artikkeleiden myötä oli ihana jakaa lempipaikkojani & Kuopio-vinkkejä suuremmallekin yleisölle. Molemmat artikkelit olivat erittäin mieluisia näin kirjoittajan näkökulmasta – minulla on Kuopiosta paljon sanottavaa sillä alkuperäisenä kuopiolaisena tunnen kaupungin hyvin ja paikallisten ystävieni kanssa kokeilemme usein uusia juttuja (viimeisenä mainittakoon mm. suppaus, josta kerron tarkemmin 5 hauskaa aktiiviteettia Kuopiossa-artikkelissa).

Mukanani Kuopiossa on usein myös Matteo tai ystäviäni, jotka tulevat Kuopioon pidemmänkin matkan päästä (esimerkiksi Lontoossa asuva ystäväni Anna on aivan ihastunut Kuopioon ja on vieraillut kanssani kaupungissa jo 5 kertaa). Ulkomaalais- ja ulkopaikkakuntalaisvieraideni kanssa kaupungin näkee aina hieman uudesta näkövinkkelistä ja samalla oppii vähän sitä, mistä vierailijat mahdollisesti pitävät. Itsestäänselvyyksinä pitämäni asiat kuten järven läheisyys eivät ole itsestäänselvyyksiä esimerkiksi suurkaupunkien kasvateille – matkailijoilta voi oppia paljon omasta kotiseudusta. Hyödynnän artikkeleissani paikallistuntemustani parhaani mukaan, mutta yritän samalla miettiä ei-kuopiolaisten ystävienikin näkökulmaa asiaan.

Toivottavasti viihdyt artikkeleideni parissa ja muistattehan, että minulta saa aina kysellä Kuopio-vinkkejä blogini kommenttiosiossa tai sähköpostissa. Vastaan näihin kyselyihin erittäin mielelläni!

Viime aikoina olen kirjoitellut paljon puhtaita matkajuttuja, joten tänään on oikein hyvä aika tuottaa enemmän kuulumisiin liittyvää tekstiä. Kuopiossa on sattunut ja tapahtunut (pelkästää hyviä asioita, onneksi!) ja niistä nyt hieman lisää kuvien ja tekstien siivittämänä. Täällä on ihana viettää lomaa kesäaikaan.

Juhannusfiiliksiä pääsee lukemaan tästä, joten en palaa tänään enää niihin – tuoreempiakin juttuja riittää ihan omiksi tarpeiksi. Mennyt viikonloppu alkoi leppoisasti ensin perjantai-iltana ystäväni luona Kuopion satamassa viinijuhlien fiiliksestä nauttien, ja seurasimme tapahtumia parvekkeelta käsin. Lauantaina ohjelmassa oli pitkään suunniteltu viinitilareissu. Kyllä vain, Kuopiossa sijaitsee yksi viinitila. Suuntasimme takaisin satamaan hyvin aikaisin lauantai-aamuna, josta laivamme m/s Queen starttasi kohti Alahovin viinitilaa. Meitä suuntasi Alahoville Matteo ja kolme leidiä, joista kaikki olivat itseäni lukuunottamatta ensikertalaisia tilalla. Oma viime kertani Alahovilla oli melkoisen railakas reissu, joten tällä kertaa oli kiva tutustua paikkaan rauhallisemmin fiiliksin. Matka Alahoville kestää satamasta noin puoli tuntia ja sään suosiessa laivamatka on oikein miellyttävä. Alahovilla on mahdollisuus maistella paikalla tuotettuja marjaviinejä ja nauttia hyvästä kotiruoasta. Italiano approved.

Suomen kesä ja kaulahuivi, pettämätön yhdistelmä!

Ruokailun jälkeen palasimme Satamaan Ukko-laivan kyydillä. Nämä sisävesilaivat ovat lähtemätön osa Kuopion katukuvaa.

Alahovilta kotiuduttuamme oli vuorossa pienet päiväunet ennen lähtöämme rilluttelemaan Kuopion yöhön. Ohjelma meni jokseenkin näin: sauna päälle, ruoka tulille ja pienet päikkärit että jaksaa taas. Matka jatkui kotoa ystäväni luo hetkeksi josta suuntasimme kohti ravintola Maljaa. Kuopion yöelämässä on se hyvä puoli, että tuttuja on yleensä aina liikenteessä ja monesti törmää henkilöihin joita on nähnyt viimeksi vuosia sitten. Monet lähtevät Kuopiosta, mutta lomilla tänne usein palataan kavereita ja perhettä tapaamaan. Minua alkoi kuitenkin väsyttää kello yhden aikaan, joten kotiinlähtö tuli ajankohtaiseksi. Kello yksi on muutenkin ihan hyvä kotiinlähtöaika, silloin ei mene seuraava päivä aivan harakoille. Vaikka ihan rehellisyyden nimissä väsytti silti ja sunnuntai kului sohvalla katsoessa lentoturmatutkinta-sarjan jaksoja Foxilta.

Viikonloppu meni ohi kuin hujauksessa ja tänään koitti arki. Kävimme Matteon kanssa tutustumassa Kuopion nähtävyyksiin kaverini Veskun kanssa, joka kierrätti meitä ympäri Kuopiota. Vesku on aikamoinen Kuopio-tietäjä ja on aina kiva oppia  uutta kotikaupungista. Tämä on kiva myös Matteon kannalta, sillä oma tietouteni kaupungista on välillä valitettavasti hieman rajoittunut. Kävimme kiertelemässä torilla (päivän tietoisku: torilla voi nykyään myös pilkkiä torin alle istutettuja kaloja!?), syömässä nepalilaista ruokaa keskustan Mount Sherpassa, piipahdimme Pikku Pietarin Torikujalla (nyt nolottaa tätä kuopiolaista, en ole tainnut käydä siellä ennen tätä päivää) ja suuntasimme loppupäivästä satamaan, joka kylpi auringossa. Kahvittelimme Karjalankoski-laivalla satamassa ja ihmettelen yhtä asiaa. Miksi kuopiolaiset menevät kauniina kesäpäivinä keskustan kahviloihin, sisätiloihin? Satamassa on paljon laivoja ihan veden äärellä ja torillakin on terasseja riittämiin.

Tässä vaiheessa olimme autuaan tietämättömiä seuraavasta ohjelmanumerosta. Ja voi vitsi, mitä meillä olikaan tiedossa! Palaan asiaan lähipäivinä, London and Beyondin Facebook-tiliä seuraavat saattavatkin jo arvata, mistä oli kyse.

Suomalaisten juhannukseen kuuluu lähtemättömästi luonto ja mökki. En ole ennustaja, mutta jos arvelen että 70-80% maamme kansalaisista lähtee juhannuksena maalle nauttimaan maaseudun rauhasta saunomisen ja ruoan merkeissä, en liene kovin väärässä. Me tulimme Matteon kanssa Suomeen viime viikolla ja koska viimeiset kuukaudet ovat olleet melkoista haipakkaa reissurintamalla meille molemmille, teimme päätöksen jäädä kaupunkiin juhannuksena. Halusin olla kotona, tekemättä yhtään mitään. Laitoin tietokoneen kiinni ja puhelinkin pysyi omissa oloissaan kirjahyllyllä. Halusin nauttia hyvästä ruoasta ja juomasta sekä viettää aikaa Matteon sekä vanhempieni kanssa. Tuttu sänky houkutteli myös.

Suomi on ihana paikka juhannuksena ja Matteon mielestä juhannus on yksi parhaista juhlista mitä maa päällään kantaa. Ja niinhän se on. Viime vuonna vietimme juhannuksen Nurmeksessa ja siitä tuli äkkiä yksi Matteon suosikkipaikoista Suomessa. Kuopio mahtuu myös tähän suosikkien joukkoon, joten ei meillä mitään ongelmaa ollut Kuopioon jäädä.

Perjantai eli juhannusaatto kului rauhallisesti vanhempieni luona Puijon läheisyydessä ja kävimme illalla pienellä kävelylenkillä katselemassa maisemia ja nauttimassa metsästä. Keräsimme äidin kanssa juhannuskimpun (milloinkahan olen viimeksi kerännyt kukkia??). Teimme ruokaa, söimme hyvin (paljon) ja nautimme hyvästä viinistä. Saunoimme. Ja simahdin sänkyyn jo puoli yhdeltätoista.

Pitkien yöunien jälkeen heräsimme lauantaina-aamuna virkeinä ja herättyämme otimme nopeasti suunnaksi Kuopion sataman ja Väinölänniemen. Lähdimme kävelylle ja ajattelin, että onpas hauska näyttää Matteolle miten autioita Suomen kaupungit ovat juhannuksena. Firenze kun on harvoin aivan autio, saati Lontoo. Nurmeksen keskusta oli melko autio viime vuonna juhannuksen aikaan, ja ajattelin että sama lienee tilanne Kuopiossakin. Mutta mitä vielä! Kuopiolaisilla oli selkeästi samat suunnitelmat kanssani, yllättävän moni oli jäänyt kaupunkiin ja tullut viettämään juhannuspäivää satamaan. Ajattelin saavani muutaman mielenkiintoisen kuvan autiosta Kuopiosta juhannuksena, mutta tämä suunnitelma meni pieleen heti alkumetreillä.

3 x huomio Kuopion juhannuksesta:

– Kuopio yli yllättävän vireä kaupunki juhannuspäivänä. Onkohan trendi muuttumassa ja ihmiset viettämät enemmän juhannuksiaan kaupungissa?

-Kuopiolaiset rakastavat proseccoa. Halusin juhannukseksi pullon proseccoa, joten piipahdimme Alkossa heti haettuani Matteon torstaina Kuopion lentokentältä. Saimme napattua Prisman Alkosta viimesen pullon haluamamme kuohuvaa ja suunnitelmanamme oli hankkia toinen pullo perjantaiksi. Kuopiolaiset olivat kuitenkin innostuneet kyseisestä juomasta ja ostaneet hyllyt lähes tyhjiksi –  suuri osa proseccoista oli loppunut Kuopion Alkoista ja päädyimme hankkimaan pullon cavaa juhannuspöytään. Tämä on varmasti malliesimerkki juhannuksen ensimmäisen maailman ongelmasta ja on hienoa että kuopiolaiset ovat heränneet italialaisen kuohuvan makuun, mutta voi kun prosecco olisi maistunut!

-Kuopiossa on aivan liikaa itikoita. Mistä niitä oikein sikiää? Jos jokin asia on varma niin se on se, että itikat ovat kimpussani joka kesä. Koko ajan. Eikä toivoakaan, että ne olisivat esimerkiksi Matteon kimpussa, vaan ne löytävät minut aina ensimmäisenä. Tykkäävät myös pistää esimerkiksi silmäluomen alueelle ja voi sitä iloa, kun aamulla on silmä turvonnut. Yleensä tämä tapahtuu silloin, kun on seuraavana päivänä tärkeä meno ja saavun paikalle suuren maailman tapaan suuret aurinkolasit silmilläni.

Sellainen oli meidän juhannus kaikessa lyhykäisyydessään. Rauhallinen ja onpas kiva taas palata arkeen, joka on tosin tällä hetkellä yhtä kuin Suomen kesä ja siitä nauttiminen. Seuraavina viikkoina päästän Matteon ääneen ja hän kertoilee lempipaikoistaan Italiassa ja Toscanassa. Nyt on teillä hyvä mahdollisuus kysyä, mikäli Italian (etenkin Toscanan) matkailu kiinnostaa. Eli kommenttiboksissa sana on asian tiimoilta vapaa – jos jokin juttu on jäänyt askarruttamaan mieltä Italiaan liittyvien (matka)juttujen viimoilta niin nyt on oiva tilaisuus saada vastaus asiaan!

Kivaa viikkoa!