Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

haaste

Matkaystäväni-haaste: esittelyssä Matteo

Tämä Matka-blogin Anna heitti ystävänpäivänä bloggaajille haasteen esitellä ne reissujen sulostuttajat, nimittäin matkakumppanit. Haaste oli mielestäni erittäin mielenkiintoinen ja esittipä Anna minulle erikseen myös toiveen että kertoisin jotain omastani. Sain tähän matkakumppanini suostumuksen ja tämän päivän postauksen aiheena onkin sitten Matteo. Yleensä en aivan näin henkilökohtaisia postauksia ole tehnyt, mutta teen poikkeuksen ystävänpäivän kunniaksi.

IMG_5788

Millainen matkakumppani Matteo sitten on? Tähän vastaan kliseisesti, että häntä parempaa matkakumppania ei varmasti löydy. Klisee mikä klisee, mutta tottahan se usein on että se oma mies / poikaystävä on yksi niistä parhaista matkakumppaneista. Minulla on monia muita mahtavia matkakumppaneita Matteon lisäksi (terveisiä kotiin sekä ystäville!), mutta ajattelin ystävänpäivän kunniaksi ja Annan omaa postausta jäljitellen kirjoittaa juurikin siitä poikaystävästä.

Olemme ehtineet reissata yhdessä melko paljon ja nähdä monta maata. Matteo ei ollut ennen minun tapaamistani kauheasti vapaa-ajallaan reissussa ollut – Italiassa koulut tekevät jonkin verran bussimatkoja muualle Eurooppaan joten muutamassa Euroopan maassa hän oli käynyt sekä Englannissa joitan kertoja (siis ennen hänen Englantiin muuttoaan). Työ on vienyt Matteota reissuille viime aikoina jonkin verran, mutta eihän työreissuilla aina ehdi välttämättä tutustua kohteeseen. Italiassa Matteo on kuitenkin reissannut paljon ja tuntemani italialaiset tuntuvatkin harrastavan pääasiassa kotimaanmatkailua. Tosin eipä heillä hullummat maisemat kotimaassan ole.

IMG_4251

Matteo on ainakin kovin kärsivällinen ja joustava – Italiassa ollessamme hän onkin jo osoittautunut korvaamattomaksi matkaseuraksi. Matteo suostuu tulkiksi mukisematta, esimerkiksi silloin kun haluan ottaa kuvia paikallisessa ravintolassa blogia varten ja haluan varmistaa että se on henkilökunnalle ok. Hän valmistaa eväät päivän reissuille ja hurmaa myyjän kuin myyjän paikallisissa leipomoissa (saa parhaimmat tarjoukset ja tuoreimmat tuotteet). Italialaiset ovat nimittäin erittäin hyviä suustaan, ja korostankin että tuo edellinen ei ollut sitten millään tapaa gigolo-viittaus. Matteo myös ajaa autoa niikuin kunnon italialaisen kuuluu – en ole vielä suostunut itse kokeilemaan. Matteo ei myöskään ole mikään shoppailija, mutta vaatekaupoissa kulkee mukana (melkein) mukisematta. Tosin marraskuussa Firenzen Zarassa käydessämme totesi että odottaa mielummin ulkona – minut sää näin nopeammin kuulemma kaupasta pois.

Me olemme myös melko samankaltaisia reissaajia Matteon kanssa. Tykkäämme kiertää sellaisissa paikoissa, joissa näkee paikallista elämänmenoa ja etsiä kokemuksia. Yleensä nämä kokemukset ovat ruokapaikkoja. Ja eihän ravintolaan voi mennä ellei siitä ole lukenut suosituksia ja arvosteluja (mikäli mahdollista, aina ei ole) ennen vierailua. On ihana kokeilla eri maiden keittiöitä ja niistä jää usein muistoksi monta resepti-ideaa. On myös mukava yhdessä miettiä millaista ruokaa sitä illalla söisi ja etsiä tietoa eri vaihtoehdoista. Tykkäämme myös vierailla toistemme kotimaissa. Matteo on suuri Suomi-fani ja minun sydämeni sykkii puolestaan Italialle. Erityisesti (Tahkon….) juhannus teki tähän italianoon suuren vaikutuksen valoisine kesäoineen. Matteo yllättikin tuossa joulun jälkeen kysymällä josko haluaisin muuttaa Suomeen. Minulla on kuitenkin niin paljon nähtävää ja koettavaa jäljellä maailmalla etten vielä ainakaan halua – mutta mistäs sitä myöhemmin tulevaisuudessa tietää.

Matteo ei ole järin innostunut Aasiasta, mutta olen päättänyt että sinne mennään yhdessä ja pian. Uskoisin hänen tykkäävän ainakin Japanista (Japanin reissulle on jo suostumus) ja Singaporesta – mutta haluaisin kuitenkin laajentaa omaakin maailmankatsomustani sen verran että seuraavalla kerralla matkustetaan paikkaan missä kumpikaan meistä ei ole käynyt. Olisi mukava lähteä vaikka Indonesiaan, sillä se kiehtoo kovasti. Yhteisenä suunnitelmana meillä on tehdä roadtrip Yhdysvalloissa, legendaarisesti itärannikolta länsirannikolle. Haluan nähdä reitille osuvat (ja vaikka reitiltä kauempana olevat) pikkukaupungit ja kokea oikean pikkukaupunki-tunnelman. Toki suurempia kaupunkeja unohtamatta.

IMG_5324

Vaikka ihana matkakumppani Matteo onkin, täytyy myöntää että joskus hän on hieman hajamielinen – kerron muutaman tarinan selventääkseni tätä väittämää. Viime syksynä hän nimittäin odotteli vanhempiaan saapuviksi Firenzestä Heathrowlle eräänä tiistaina-iltapäivänä klo 16:00. Eihän siinä mitään, mutta kun lennon oli määrä saapua vasta keskiviikkona, klo 16:00 myöskin. Oikeaan kellonlyömään oli siis paikalla, laskettakoon se positiiviseksi, vaikka päivä nyt vähän väärä olikin. Toinen tarina liittyy meidän seuraavaan, ensiviikkoiseen Ranskan reissuumme. Lähdemme yhdessä keskiviikkona Lilleen ja Matteo oli vastuussa Eurostar-varauksista – varaukset piti tehdä päiville 19-21.2. Niinhän siinä sitten kävi että paluulippumme Lillestä takaisin Lontooseen on 21. päivänä – maaliskuussa helmikuun sijaan tosin! (pientä huolimattomuutta havaittavissa varaustilanteessa) 21.2 Eurostar Lillestä Lontooseen oli myyty loppuun tilanteen huomattuamme ja joudumme palamaan takaisin Lontooseen milläs muulla kuin bussilla. (kiva)

Kuvat reissuiltamme Tsekeistä, ystävänpäivän juhlahumusta sekä Lontoon Santaconista.

Kiitos Anna haasteesta ja hihkaiskaahan kommenttiboksissa mikäli olette haasteen tehneet – tykkään lukea tällaisia tarinoita kovasti!

Inspiroiva matkailuhaaste!

Löysin tämän haasteen juuri Amandan blogista. Vaikka tämä näyttääkin kiertäneen blogeissa paljolti viime kesänä, päätin sen näin haasteiden suurena fanina kuitenkin tehdä:

1. Liittyi se sitten matkustamiseen, ystäviin, sydänsuruihin, unelmiin tai hyviin kotikekkereihin, mikä on muistorikkain kappaleesi?

En osaa vain yhtä kappaletta valita, se olisi liian vaikeaa. Mutta muistorikkaimman artistin paikan vie ehdottomasti Kaija Koo. Kaijan tahdissa on kuljettu lapsuudesta lahtien, ja näin ”aikuisemmalla” iällä Kaijan biisit ovat tanssittaneet meitä kavereiden kanssa yömyohään, muutaman kappaleen soidessa taustalla on juteltu syvällisiä ja hölmöilty yhdessä. Kaija on siis ehdoton valinta.

2. Jos ihmisten pitäisi kuvailla sinua yhdellä värillä, minkä toivoisit sen olevan ja miksi?

Hmm, luulen että punainen. Olen aina ollut kovin kokeilunhaluinen ja hullutteleva (ja joskus tyhmä ja teen ensin ajattelen sitten – filosofiaa noudattava), minkä itse ehdottomasti yhdistän punaiseen väriin.

blog2

3. Paras tai huonoin, mutta joka tapauksessa unohtumattomin safkakokemus?

Näitä on monia, mutta yksi on jäänyt mieleen yli kaiken. Hyvällä tavalla, vaikka pieniä sydämentykytyksiä siita aiheutuikin. Olin ystäväni kanssa matkalla Moskovasta Pekingiin rautateitse, ja jaoimme junassa hytin erään mahtavan brittipariskunnan kanssa. Olimme kuulleet etta Irkutskista saa herkullista, suoraan Baikal-järvestä pyydystettyä kalaa, joten sitä piti sitten tietysti lähteä metsästämään. Sovittiin sitten kalojen löydyttyä etta tämän pariskunnan miespuolinen jäsen jää maksamaan kalat, ja me muut lähdimme takaisin junalle. Lähdon hetki koitti eikä häntä tietenkään näkynyt missään. Juna lähti liikkeelle ja siinäpä sitten ihmeteltiin missähän herra mahtaa olla.. vaimonsa oli hieman hysteerinen tässä vaiheessa. Viisi minuuttia lähdon jalkeen hän kaveli kuitenkin sisään hyttiin, mukanaan neljä kylmää olutta ja paljon tuoretta kalaa. Oli kuulemma tullut hieman kiire ja oli ehtinyt sisään junan viimeisesta vaunusta – oma hyttimme oli siis edessä (hyvä että ehti kuitenkin, Irkutsk ei liene kovin mielenkiintoinen paikka vain muutama kolikko taskussa, kamat matkalla kohti Mongoliaa). Huokaistuamme helpotuksesta söimme mahtavaa, tuoretta kalaa muovilautasilta kera kylmän Baltica-oluen, ja katsoimme ikkunasta Siperian auringonlaskua ennekuin juna pysähtyi Mongolian rajalle. Tässä hetkessa oli sitä jotain, mitä vain matkaillessa saa kokea!

(tähän olisi tietysti sopinut hyvin muutama kuva ko. reissulta kuvitukseksi, mutta kuvat ovat Suomessa vanhan läppärini uumenissa – lähden piipahtamaan Suomessa parin viikon päästä joten voisin silloin koota enemman tarinaa ko. reissulta)

4. Jos pystyisit valitsemaan armaasi kansalaisuuden, mikä se olisi?

Eipa tuolla niin väliä ole.. nykyinen ”armas” on Italialainen ja se käy oikein hyvin!

5. Jos olisit voinut valita oman kansalaisuutesi, olisiko se ollut jokin muu kuin nykyinen?

En usko, sillä Suomen passi on varmaan yksi parhaimpia matkustusvalineita tässä maailmassa. Toisaalta, tuskin brittipassilla kovin paljon eroa olisi, ja Briteilla on paremmat mahdollisuudet työllistyä entisten commonwealth-maiden alueella. Pidempi oleskelu on myos helpompaa. Eli jos pakko olisi valita Suomen lisaksi, niin kai se brittipassi pitaisi hankkia. Eu-passilla on kylla puolensa, ja olen oppinut arvostamaan sen tuomia etuja viime aikoina. Yksi ystäväni on Saudi-Arabiasta ja hänen on erittain vaivalloista matkustaa ko. maan passilla yhtään minnekään. Toki se onnistuu, mutta ainainen viisuminanonta-hässäkka ei ole kiva juttu.

export2

6.Tapaatko ennemmin a) lukea b) katsella maisemia c) kuunnella musiikkia ja fiilistellä matkustaessasi?

Harrastan kaikkia noita, erittäin säännöllisesti. Riippuu tilanteesta tietysti, mutta valitsen tällä kertaa vaihtoehdot maisemien katselu ja musiikin kuuntelu yhdessa. Riippuu toki maisemista, mutta joskus on kiva olla vain olla omissa ajatuksissaan.

7. Vapaaehtoistyöhön ulkomaille, minne lähtisit?

Mietin tätä pari viikkoa sitten itseasiassa – ja tulin siihen tulokseen etta varmaankin Afrikkaan. Afrikan manner on viela suurilta osin näkemättä (Pohjois-Afrikassa on tullut kerran käytyä, ja etelammäksi olisi kiva päästä), joten sinne varmaankin. Tosin Nepal ei olisi hullumpi ollenkaan.

8. Suurin osa teistä varmasti unelmoi kirjan kirjoittamisesta – mitä sinun teoksesi ehkä käsittelisi?

En varsinaisesti ole koskaan unelmoinut kirjan kirjoittamisesta – blogin kirjoittaminen on todella hauskaa ja sosiaalinen media yksi suurista kiinnostuksen kohteistani joten nämä kaksi menisivat varmasti kirjan edelle. Jos sen kirjan kirjoittaisin, niin uskon etta se olisi matkailuopus höystettynä ruoalla ja elämyksillä! (unelmanani onkin yhdistaa nämä asiat jonain päivänä, joten watch out!)

blog1

9. Johnny Depp ja kuuma Barbaros vai Bruce Willis ja hekumallinen Nyki?

Kumpikaan annetuista miespuolisista vaihtoehdoista ei missään tapauksessa ole millään tavalla mieleeni, mutta NYC ja Barbados puolestaan ovat! Sanotaanko etta Barbados kiinnostaa näistä kahdesta kohteesta enemman, joten Johnny tulisi varmaan sitten kaupan päälle.

10. Anna käsiala-, ääni- tai videonäyte jostain osaamastasi kielestä 🙂

Rutto! Tämä on italiaa ja tarkoittaa röyhtäystä (how classy). Italian kielessa on näitä hauskoja sanoja, jotka suomeksi tarkoittavat aivan muuta…

blog3

11. Kerro pari hyvää matkablogia, jotta pääsen tsekkaileen uusia tuttavuuksia!

Itse seuraan Running With Wild Horses-blogin Veeraa ja Kaukokaipuuta. Rantapallon blogeissa on paljon hyviä matkakertomuksia, suosittelen!

(kuvituksena muutama satunnainen kuva Thaimaasta ja Macaulta)