Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

haaste

Ruokakauppahaaste, missä käyn kaupassa?

Salamatkustaja-blogin Satu kirjoitti taannoin ruokakauppakokemuksistaan Islannissa ja haastoi meidät muut ulkosuomalaiset mukaan haasteeseen. Haaste oli mielessäni jo Taipeissa ja kävinkin kuvat ottamassa tätä juttua varten, mutta toteutus siirtyi valitettavasti hieman myöhemmäksi. Viikko sitten olin vielä noissa maisemissa, joten menkööt tämä omasta ruokakauppakokemuksestani. Toimittihan tuo pieni katu ruokakauppani virkaa loppukesästä saakka.

Kuten kuvista huomaatte, kysymys ei ole siitä kaikkean perinteisimmästä kaupasta. Taipein katukuvaa hallitsevat Family Mart / 7/11 – ketjut, joiden pienet myymälät toimivat parhaiten snacksien ostoon. Mitään sen kummempaa niistä ei saa, ainakaan mitä ruokapuoleen tulee. Suurempia ketjuja on myös olemassa, kuten ranskalainen Carrefour ja hongkongilainen Wellcome, mutta niissäkin tuli kieltämättä melko harvoin vierailtua. Ymmärtänette miksi, kun näitä kuvia katsotte. Kadulla on tunnelmaa, pienyrittäjää on aina fiksumpi tukea ja tuotteet saa aina tuoreena mukaan.

IMG_1141

Voit ostaa kalasi skootteristasi käsin. Tämä pätee myös muihin kauppoihin, skootterista ei tarvitse usein poistua ostoksia tehdessä. Joskus ruuhka saattaa kuitenkin yllättää ja joudut parkkeeraamaan kulkuvälineesi muutaman metrin päähän – näin pääset tutkimaan ostettavia tuotteita lähietäisyydeltä ja jutustelemaan kauppiaan kanssa.

IMG_1129

Kaupat ovat usein perheyrityksiä ja niiden tiloissa häärii koko perhe vauvasta vaariin.

IMG_1147

Tuoretta lihaa. En itse koskaan tehnyt tässä kojussa ostoksia, mutta kävelin usein ohi kun eläintä laitettiin lihaksi kadun varrella. En ole se kaikista herkin näissä jutuissa, mutta silti käänsin katseeni muualle.

IMG_1166

Pientä purtavaa hyvinkin edullisesti, 10 NTD on noin 25centtiä. Usein näihin leipomuksiin on lisätty sokeria, mikä tekee makukokemuksesta hieman erikoisen. Makea nakkisämpylä, mitäs tykkäät?

IMG_1170

IMG_1140

Ei sen kaupan erikoinen tarvitse olla, että sieltä saa hyvää ruokaa mukaansa. Tämän kojun kauppiaat olivat myös erityisen ystävällisiä meille ulkomaalaisille ja helloa kuului hymyjen kera kun ohi tuona päivänä kävelimme. Vaikka Taipeissa ollaankin yleisesti ottaen hyvin ystävällisiä, jotkut saattavat olla hieman ihmeissään ulkomaalaisen nähdessään. Varsinkin hieman syrjemmillä seuduilla, missä itse asuin.

IMG_1128

Viimeisenä mutten vähäisempänä kuva hedelmäkojuista. Hedelmäkojuja oli paljon, jopa niin paljon että valinnan vaikeushan siinä iski. Noin eurolla sait mukaasi pussin omenoita (wax apple, hieman meidän omenoistamme poikkeavia), joten niitä tuli ostettua melko usein.

Parin Suomessa vietetyn päivän jälkeen noita katumarkkinoita on kieltämättä ikävä. Suuret automarketit ja lähikaupat eivät tunnelmaltaan pääse lähellekään Taipein ostosmahdollisuuksia ja talvinen Suomi asettaa haasteensa myös esimerkiksi vihanneksille. Onneksi Kuopiossa on tarpeen tullen kuitenkin Kauppahalli, josta saa ostettua kalaa ja lihaa hyvinkin tuoreena, tunnelmallisesta ympäristöstä!

Blogihaaste: Mitä meikkilaukussa matkalla?

Tämä Matka-blogin Anna muisti minua ja muutamaa muuta bloggaajaa meikkihaasteella. Pidän kovasti haasteista, joten mukana ollaan ehdottomasti.

Aiheesta meikit matkalla saisi kirjoitettua aika pitkänkin postauksen joten pahoittelen jo etukäteen sitä, että tarina saattaa rönsyillä. Toivottavasti ei mene ohi aiheen!

Anna kirjoitti haasteessaan hyvin siitä, että ”Jokainen menee tyylillään. Yksi pärjää mäntysuovalla, mutta toinen tarvitsee 25 tuotetta”. Luokittelisin itseni johonkin tuon mäntysuovan ja 25 tuotteen välimaastoon sillä meikit on aina mukana ja perus puhdistustuotteet tietenkin. Mutta että 25 tuotetta, ei sentään, aika vähällä nimittäin väitän pärjääväni. Matkoilla meikkipussinani toimii vanha kunnon lahjaksi aikoinaan saamani pieni Marimekon pussukka. Sen pienehkö kokokin on reissun päällä vain plussaa; sinne mahtuu kaikki tarvittava ja muulle ei ole tarvetta.

IMG_9468

Pienellä määrällä pärjätään, ihonhoitotuotteet

Mukana kulkevan kosmetiikan pienen määrään vaikuttaa se, että minulle on suotu melko hyvä iho eikä sen hoito vaadi suurta määrää erilaisia hoito- ja puhdistustuotteita. Ainoa ongelma ihoni kannalta on kylmä ilma, joka tekee siitä kuivan ja herkän. (Ongelma poistettu Taipeihin muuton myötä!) Suosin laatua silloin kun se on mahdollista. Olen aina tykännyt hyvistä ihonhoitotuotteista ja tällä hetkellä käytössäni ovat Biothermin tuotteet. Biotherm on yksi pitkäaikainen suosikkini ja sen tuotteisiin luotan täysin, vaikkakin käytössäni on myös ollut Suomesta hankittuja apteekin tuotteita kuten Avenea. Nekin on hyväksi havaittu. Nämä tuotteet toimivat yleensä niin arjessa kuin reissuillakin.

Meikkipussini sisältä ei juurikaan eroa arjessa ja matkalla, sillä matkalle lähtiessäni kaadan isommasta pullosta esimerkiksi puhdistusmaitoa matkakokoiseen pulloon. Sama tavara, pienemmässä tilassa vain. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin erilainen normaaliin tilanteeseen verrattuna, sillä en tästä hyvien ihonhoitotuotteiden luksuksesta pääse nauttimaan. Tilanpuutteen vuoksi jätin kaikki ihonhoitotuotteet Suomeen, ajatuksenani täydentää pari kuukautta sitten Dubain lentokentällä vieraillessani kosmetiikkavarastojani. Tämä kuitenkin unohtui väsymyksen vallatessa ja tällä hetkellä minulla on käytössäni vain kaikista välttämättömin kosmetiikka: Perusmeikit, kosteusvoide sekä taipeilaisesta marketista hankittuja meikinpuhdistusliinoja. Niiden varassa hoituvat tulevien kuukausien reissutkin täältä käsin, sillä en koe järkeväksi hamstrata tavaraa enää tänne Taipeihin. Ne kun pitää saada täältä poiskin. Alla lisää asiaa meikeistä.

Pieni määrä toimii myös meikeissä

Reissut pelastaa usein hyvä meikkipuuteri, tapauksessani Chanelin Vitalumière Éclat. Tämä toimii itselläni kuin unelma ja säästää myös tilaa laukussa, kun ei tarvitse meikkivoidetta ja puuteria kuljettaa mukana erikseen. Muutama sipaisu Chanelia kasvoille ja olen valmis päivään. Tässä kohtaa on tosin hyvä huomauttaa, että en useinkaan käytä kovin paljoa meikkiä – mitä enemmän minulla on meikkiä naamassa, sitä koomisemmalta näytän. Olen hyvin vaalea ja raskas meikki ei vain yksinkertaisesti sovi minulle. Eli muutama sipaisu puuteria riittää aivan hyvin poskipunan kanssa. Siihen vielä ripsiväri, niin meikki on valmis.

2012-03-12

Alla kuvassa meikkipussini muu sisältö tällä hetkellä, arjessa ja reissussa. Aurinkorasva on Bootsilta Englannista, pidän kovasti siitä että se on pieni pullo ja rasva on spray-muodossa. Näin sitä on helppo levittää. Victoria’s Secretin punainen kynsilakka on ehdoton suosikkini ja suren jo etukäteen sitä hetkeä kun se loppuu. Harvoin löytää niin mieleistä väriä, kun tuo on. Sephoran luomivärini toimii hyvin tarvittaessa (tosin se koki kovia matkalla Taipeihin) sekä taipeilaisilta yömarkkinoilta hankittu poskipuna pelastaa usein kiireiset aamut. Poskipuna oli tarkoitus hankkia sieltä Dubaista ihonhoitotuotteiden lisäksi, mutta kuten sanottu, se jäi silloin ajatuksen asteelle. Tuo poskipuna on kyllä ollut hintansa väärti, taisipa se kustantaa noin 100 NTD eli hieman yli kaksi euroa. Jos minulla on aikaa, niin saatan joskus käyttää myös rajauskynääni. Se on mallia Lancômen Le Krayon Khôl Noir.

2014-11-09

Nyt hieman yleisiä mietteitä meikkipussini sisällöstä ja meikkaamisestani

Meikkaamiseni on tosiaan ollut viime aikoina melko vähäistä, minkä vuoksi olen siirtänyt suurempia meikki- ja kosmetiikkahankintojani kevättalvelle. Silloin palaan Eurooppaan ja asetunkin jonnekinpäin – näinollen minulla on enemmän tilaa kauneudenhoitotuotteille. Ja enemmän käyttöäkin. Tosin reissussa uskon silti pärjääväni yllä mainitsemillani tuotteilla sillä en pidä liiallisen tavaran raahaamisesta ympäriinsä.

On myös yllättävää, että ihoni ei ole suuremmin kärsinyt vaikka olenkin merkittävästi downgreidannut käyttämääni kosmetiikkaa. Tämä saattaa hyvinkin johtua ilmastosta, ihoni kun ei tykkää kylmästä ja lämmin ilmasto sopii sille ehdottomasti paremmin. Meikkaaminen on Taipeissa yleensä myös melko turhaa – kun ulkona on oikeasti kuuma, meikit ovat aika nopeasti levinneet pitkin kasvoja ja meikkiä saa olla korjaamassa koko ajan. Vähempi on parempi tässä tapauksessa. Tämä myös puoltaa logiikkaani reissuista ja kosmetiikasta – varsinkin kuumassa ilmastossa oleillessa liika meikkaaminen ei ole aina järkevää. Mitä vähemmän meikkaa, sitä vähemmän on tarvetta puhdistaa kasvoja ja vastaavasti raahata suurta meikki- ja ihonhoitoarsenaalia mukanaan.

Uskon siihen, että kosmetiikassa laatu ratkaisee, niinkuin monessa muussakin asiassa. Oman meikkipussini sisältö on tällä hetkellä yhdistelmä kallista ja hyvin halpaa. Vaikka hieman kalliimmat tuotteet ovat mielestäni hyvinkin hintansa arvoisia, ei hinta ole automaattisesti tae laadusta. Tästä hyvänä esimerkkinä tuo Taipein yömarkkinoilta hankittu poskipuna.

Kiitos Anna mielenkiintoisesta haasteesta! Jatkan haastetta eteenpäin, ja haastan seuraavat kaksi bloggaajaa: (tarkemmat ohjeet löytyvät Annan postauksen lopusta)

Pää Pilvissä-blogin Maarit

Britannika-blogin Annika

Ruokahaaste – Mikä maistuu matkalla? Entä kotona?

Tykkään lukea blogeista haasteita. Niitä on myös mukava tehdä itse.

Suklaata ja kahvia – blogista bongaamani ruokahaaste vaikutti hyvin mielenkiintoiselta ja päätin itsekin tarttua tilaisuuteen sillä ruoka on alati minua inspiroiva aihe. Siitä on kiva kirjoittaa ja ruoasta on aina kiva ottaa valokuvia.

Suklaata ja kahvia- blogaaajan vastauksia oli kiva lukea, lontoonsuomalaisten ajatukset kiinnostavat aina ja kansainväliset ruokajutut varsinkin. Tässäpä hieman omia mietteitäni aiheesta ruoka, ruokailu ulkomailla sekä kotona.

1. Mikä on lempiruokalajisi?

Tämä kysymys onkin hankalampi kuin miltä se etukäteen vaikutti. Yhtä ruokalajia on aivan mahdoton sanoa, mutta tällä hetkellä ehdotom lemppari on dumplingsit ja pot stickerit täällä Taiwanissa. Niillä voisin elää aika pitkään!

IMG_9101

Vastaus tähän kysymykseen tosin vaihtelee usein. Joskus lempiruokaani on pizza, joskus dumplingisit, joskus joku muu.

2. Miten hoidat yleensä ruokailut matkustaessasi – tyyppailetko ravintoloita, etsitkö street food -kojuja, vai kokkaatko mieluiten ihan itse?

En ainakaan kokkaa itse! (mikäli ei ole pakko)

Kun reissaan, niin yritän syödä ulkona niin paljon kuin se on budjetin tiimoilta mahdollista (Aasia<3!) ja suosin ihan pariaatteesta usein paikallisia ruokapaikkoja. Street food-kojut ovat suosikkejani, mutta tietysti ravintolatkin kelpaavat. Street food-ravintolat ovat ehkä kivimpia, siis sellaiset joissa myydään katuruokaa mutta voi istua alas nauttimaan ruokansa. Nämä ovat yleensä melko vaatimattomia, mutta ehkä siksi tykkäänkin. Konstailematonta ruokailua parhaimmillaan:

IMG_8790

3. Oletko jossain matkakohteessasi joutunut pettymään safkoihin?

En ole varsinaisesti joutunut pettymään, sillä jokaisesta kohteesta on löytynyt jotain herkullista suuhun pantavaa. Tietysti aina löytyy yksittäisiä ravintoloita, jonne ne varmasti menisi takaisin. Ne ovat niitä, joissa hinta-laatusuhde ei tosiaan kohtaa. Silloin petyn.

4. Alkupala, jälkkäri vai pääruoka?

Pääruoka! Syön toki mielelläni kaikkia, mutta ongelmani on se, etten kykene syömään paljoa kerralla. Siksi panostaisin pääruokaan. Alkupalatkin on ihan jees, samoin jälkiruoka, mutten aina jaksa syödä varsinkaan jälkiruokaa loppuun asti.

5. Entä pizza – millä täytteellä?

IMG_5637

Herkkusienet ja kinkku. Ehdottomasti. Ja toki runsaasti juustoa siihen päälle, om nom! Pelkkä herkkusienipizza runsaalla juustolla käy myös paremmin kuin hyvin.

6. Oletko ikinä osallistunut (lomallasi tai muuten) ruoanlaittokurssille?
En ole, valitettavasti. Tämä on kuitenkin ohjelmassa maaliskuussa kun matkaamme Thaimaan saaristoon – olen jo katsonut muutaman ruoanlaittokurssin valmiiksi.

7. Missä maassa on mielestäsi kaikkein parhaat safkat?
Tämä menee samaan kategoriaan ensimmäisen kysymyksen kanssa, eli yksinkertainen kysymys johon ei ole helppoa vastausta.

Vastaan kuitenkin että Italia. Ei sen keittiötä vaan voita mikään. Pizzat, pastat, maukkaat lihat ja hyvät viinit, kyllä ne vain kelpaisivat.

8. Entä juomat?

No, osittain taisin vastata tähän edellisessä kysymyksessä jo. Eli viinien tiimoilta Italia on todella vahva, tosin muualtakin maailmalta löytyy kyllä herkullisia viinejä. Esimerkiksi Etelä-Afrikka on hyvä viinimaa.

IMG_7130

Mitä alkoholittomiin juomiin tulee, niin vastaan Taiwanin. Taiwanin kuuluisat Bubble teat ja mehubaarit ovat ihan mielettömiä ja niissä asioi mielellään vaikka päivittäin. Taiwanilaisesta teestä puhumattakaan…

IMG_8727

9. Kuinka ”kansainvälistä” ruokavaliosi tavallisesti on?

Sanoisin, että hyvin kansainvälistä. Lontoossa asuessani söimme usein kotona italialaista perusruokaa ja kokkasimme suomalaista ruokaa, söimme pubeissa ja tilasimme currya kotiovelle netin kautta. Eli ihan kaikki ruoka menee pääosin. Chinatownissakin kävimme paljon syömässä kiinalaisia herkkuja.

IMG_4340

Täällä Taiwanissa ruokavalio on tällä hetkellä pääosin paikallista. Kuten aiemminkin olen maininnut, ruoka on edullista ja se on hyvää.

10. Mitä evästä otat yleensä mukaan matkoille?

En mitään. Hankin ruoan ja evääni paikan päältä. Tosin lentokentältä saattaa tarttua mukaan esimerkiksi sandwich, jos Lontoosta lähden. Ihan siksi, ettei tarvitse olla etsimässä ruokaa ensimmäisenä perille päästyäni. Olettaen toki, että lento ei ole paria tuntia pidempi.

11. Entä mitä syötäviä tuliaisia kannat takaisin asuinmaahasi?
Lontoossa asuessani toin kerran ruisleipää Suomesta, Skotlannin aikoina pari kertaa. En ole juurikaan suomalaisia ruokia mukanani kuljetellut, laukussa on harvemmin tilaa ja vaikka ruisleipä hyvää onkin, niin en jaksa sitä maailman ääriin raahata. Ja ruisleipä oli viimeksi Italianon pyyntö, ei oma ideani.

Harvemmin tuon muutenkaan reissuilta ruokaa mukanani, jos ei esimerkiksi mausteita tms. lasketa mukaan. Reissaan Euroopassa melko usein pelkän käsimatkatavaran voimin, mikä itsessään rajoittaa ruoan kuljettamista. Italiasta ollaan toki tuotu jotain pientä aina mukanamme Englantiin ja Suomeen. Lontoosta kuitenkin saa ostettua hyvin eksoottistakin ruokaa jos tarve vaatii.

En haasta ketään erityisesti tähän haasteeseen, vaan toivon että mahdollisimman moni tämän lukenut lähtee mukaan!

No se positiivisuus-haaste

Positiivisuushaasteeni ensimmäinen osa on julkaistu muutama viikko sitten, pistetäänpäs tänään toista osaa kehiin. Annan lanseeraama haaste pyytää keskittymään positiivisiin asioihin, jokaisen omassa tahdissaan – eli eroaa hieman jokin aika sitten facebookissa mielipiteitä jakaneesta haasteesta. Hieman ajatusvirtaa luvassa tänään.

Viime aikoina onkin ollut melko positiivista meininkiä täällä ruudun takana, ei valittamista.

1. Ensinnäkin, Englantiin palaaminen viime torstaina oli mukavaa. On ollut mukava nauttia täällä luonnosta, ystävistä sekä arjesta. Tai mitä se arki tällä hetkellä onkaan, mutta täällä on kuitenkin ollut mukava tehdä päivisin hommia ja valmistella elokuun asioita. Jotenkin tänne palaaminen on ollut mukavampaa kuin ennen, tiedä sitten mistä se johtuu. Kuten tiedätte, minulla ja Englannilla on ollut oman ongelmamme, mutta tällä kertaa minulle tuli täällä hyvin kotoinen fiilis.

Ironista sinäsä, sillä en täällä luultavasti montaa kuukautta tule enää olemaan ennen syyskuuta. Mutta ehkä sitten keväällä on mukava muuttaa tänne Taiwanin jälkeen takaisin. Niin, mikäli kaikki menee hyvin niin meidät löytää Taiwanista syksystä eteenpäin, jee! Voi kun saisin jo viisumiasiani kuntoon niin voisin iloita tuosta Taiwanin ajasta jo hieman etukäteen. Tästä Taiwan-jutusta seuraa ihan oma postaus kun (jos!) se viisumi on tukevasti kiinni passissa.

IMG_5184

2. Toisekseen, pienet asiat ovat ilahduttaneet. Lentoni laskeutui torstai-iltana ajallaan Heathrowlle, sain laukkuni heti hihnalta, metro tuli juuri kun olin saapunut asemalle ja ehdin juuri bussiin ajoissa. Epäonniset logistiset yhteydet ovat niitä pieniä asioita jotka päivittäin ärsyttävät, eikä mikään ei ole mielestäni ärsyttävämpää kuin bussin odottaminen kun olet juuri edellisestä myöhästynyt. Elämä ei ole kiinni kymmenestä minuutista, mutta ainahan se vähän jaksaa käydä hermoille, se turhan panttina pysäkillä seisominen. Tämä lienee yksi hyvä esimerkki aiheesta first world problems.

IMG_5186

3. Tekniikka on myös avautunut minulle eri tavoin kuin ennen. Uusi iPhoneni on myös tuonut hymyn huulilleni, jos tällaisia pinnallisia positiivisuuksia etsitään. Vanha puhelimeni alkoi osoittaa hyytymisen merkkejä ja koska en halunnut joutua tilanteeseen, jossa menetän siitä kaikki tiedostoni, hankin uuden. En olisi uskonut miten hyvä hankinta tuo oli – olin aina ennen varma että ei niillä iPhone 4:llä ja 5:llä niin paljon eroa ole. No, on niillä. Instagramiakin on mukavampi käyttää uuden puhelimen kanssa koska kamera on kuin eri planeetalta.

Opin eilen myös käyttämään Picasaani astetta paremmin ja tekemään kollaaseja ottamistani kuvista. Aikamoinen tekniikan ihmelapsi tosiaan olen, not. En ole tätä ominaisuutta ennen käyttänyt (enkä ole Picasaakaan), mikä on näin jälkeenpäin katsottuna ollut melkoinen virhe. Katsokaa vaikka alta, miten hyvin tuota ohjelmaa voi hyödyntää vaikka noiden uusien iPhone-kuvieni kanssa. Koitan kuitenkin olla spämmäämättä teitä kollaaseilla koko ajan. Mitä muuten tykkäätte niistä?

2014-06-294

4. Positiivista on myös meidän erittäin onnistunut Suomen reissumme. Nyt jälkikäteen mietittynä näimme kuukauden mittaisella reissullamme paljon, tapasimme perhettä, ystäviä sekä kavereita kiitettävästi ja nautimme olostamme. Suomilomat ovat usein hyvin rentoja, ei siitä mihinkään pääse. Sää nyt oli mitä oli, mutta eipä se valittamalla parane. Mukavaa meillä silti oli. Juhannuskin oli erittäin onnistunut, vaikka lämpötila oli siinä kymmenen paikkeilla ja pipo päässä kokkoa poltettiinkin.

2014-06-23

5. Voisin tähän viimeiseen kohtaan tuoda esiin kehittyneet kokkaustaitoni, kun asiaa kerta viimeksi eilen pohdin. Tiedättekin että olen ruokafriikki- ja intoilija aivan viimeiseen asti. Mutta sitä ette ehkä tiedäkään, että olen aivan surkea kokki. Tai ainakin olen ollut, sillä olen nimittäin tsempannut kokkaamisessa paljon viime aikoina. Kiitos Matteolle, tästäkin. Minusta on tullut tosiaan kiinnostuneempi ruoanlaitosta ja kaikesta siihen liittyvästä, ja olepa itsekin oppinut tekemään paljon erilaisia ruokia. Italialaisia lähinnä. Eilen meillä valmistui uunissa pizzaa, Suomessa kokattiin paljon erilaisia risottoja sekä perinteisiä pastoja ja munakkaita. Tästä on hyvä alkaa!

Tämän taidon kunniaksi lisään tähän vielä yhden kuvan italialaisesta herkusta, jonka valmistin Bolognassa. Pilkottu parmesan-juusto mansikoiden sekä viinietikan kera – om nom! Ja on muuten helppo valmistaa 😉 Huuhtele alas valitsemallasi viinillä, voila!

Processed with VSCOcam with f2 preset

Kivaa viikonalkua kaikille, me lähdemme kohta katsomaan jalkapalloa. Tiedättekö kuinka paljon tämä kiinnostaa… No, kaverimme on saksalainen, lupasin mennä ja lupaus on lupaus!

Haasteisiin mukaan sittenkin, teemana positiivisuus

Facebookissa on kiertänyt haaste, jossa pyydetään osallistujia kertomaan viisi positiivista asiaa viiden päivän ajan.

Sain haasteen facebookissa muutama päivä sitten (kiitokset naapuriin!) ja olin mietiskellyt osallistuvani haasteeseen. Hetki sitten Tämä Matka – blogin Anna haastoi bloggaajat samaan ja päätin toteuttaa saamani haasteet täällä blogin puolella. Täten julkaisen viisi positiivista asiaa – en päivittäin mutta sopivin väliajoin. Katsotaan mitä tästä tulee!

Kuten Anna haasteessaan sanoikin, matkablogien kirjoittajien persoonat saattavat hieman jäädä matkajuttujen varjoon. Kuitenkin me kaikki blogien kirjoittajat tiedämme, että persoona on blogissa usein se juttu, vaikkei sisimpäänsä haluaisikaan avata. On mukavampi lukea blogia, kun tietää hieman kirjoittajasta. Näin Annaa kompaten, uskon tällaisen haasteen tuovan persoonaa hieman lisää peliin, ja persoonan lisäksi ehkä kuvioon tulee lisää myös arkikuulumisia.

 

Mikä sitten on tässä lähiaikoina ollut positiivisen huomion arvoista?

1) Sää. Tähän vastaukseen uskon monen meistä päätyvän, mutta käytän sitä kuitenkin. Tottahan se on, että tämä kesäinen Suomen suvi on uskomattoman hieno (nyt lopetan tämän hehkutuksen, lupaan). Kesähelle on ehdottomasti ollut yksi ilon aihe viime päivinä ja toivotaan että siitä saadaan nauttia vielä pitkään. Olin juuri pihalla, otin hetken verran aurinkoa, luin lehtiä sekä suunnittelin blogijuttuja. Hieno iltapäivä siispä.

kuva-5

2) Suomen loma ja kaikki ihmiset täällä. Suomessa käydessä on ihana nähdä kavereita vaikka torikahvilla, golfkentällä sekä oikeastaan ihan missä vain. Käydä vaikka kävelemässä tai istumassa iltaa jonkun luona. Kaikki käy, kunhan seura on hyvää! Aikaa tosin saisi aina olla enemmän.

3) On ollut kiva huomata, että myös italiano viihtyy hyvin Suomessa. Hän tykkää maastamme paljon. Tiedän, että on erittäin epätodennäköistä että koskaan muuttaisimme  Suomeen asumaan, mutta on kiva tietää että tuo toinenkin tulee tänne mielellään esimerkiksi loma-aikoina. Suomeakin opetellaan, mutta se ei ole tietenkään kovin helppo juttu kun asuu pidempiaikaisesti ulkomailla. Toisekseen, suomalaiset puhuvat kohtuullisen hyvä englantia joten on luonnollista että suomen kieltä ei tule käytettyä kovinkaan paljon.

Processed with VSCOcam with f2 preset

4) Pelasin hyvää golfia pitkän tauon jälkeen. En ole juurikaan golfista tänne kirjoitellut, mutta instagramissa minua seuraavat tietänevät minun olevan melko aktiivinen golfaaja. Viime vuosina treenaaminen on jäänyt hieman taka-alalle, mutta muutaman viime päivän aikana olen iloisesti yllättynyt että lyönti kulkee kohtuullisesti ja peli on mukavaa. Välillä on ollut aikoja, jolloin olen uhannut polttaa mailani takassa kierroksen jälkeen ja tullut siihen tulokseen että tasoitukseni pitäisi olla viiden sijasta viisikymmentä. Nyt on taas sellainen olo että toivoa on, ensi viikolla on muutamat kilpailut joten katsotaan miten käy.

Processed with VSCOcam with f2 preset

5) Opin juuri keittämään kahvia. Olkoon tämä vaikka loppukevennys tähän postaukseen, mutta totta on se, etten ole juurikaan kahvia keitellyt. En ole koskaan oppinut juomaan kahvia ja aiemmin sen maku on saanut minut lähinnä voimaan pahoin. Olen kuitenkin huomannut että viime kuukausien aikana olen jostain syystä maistellut kahvia enemmän kuin normaalisti, ja olenpa jopa oppinut tykkäämään sen mausta. Ensimmäisen itsekeittämäni kahvikupillisen join lempimukistani, Emirates-mukista nimittäin.

Processed with VSCOcam with f2 preset

Tämän illan ohjelmassa on grillausta ystäväni luona, joten mukava ilta on tulossa! Lähden tästä vaihtamaan bikinit hieman soveliaampaan asuun, ihanaa viikonlopun alkua kaikille!