Browsing Tag

Englanti

MISTÄ BONGATA PRINSSI HARRY LONTOOSSA?

Lontoo on mainio paikka julkkisten bongaamiseen, eikä ole kovin yllättävää että saarivaltion nuoret kuninkaalliset tykkäävät viettää aikaansa Lontoon ravintoloissa ja muissa mielenkiintoissa paikoissa. Muistan taannoin selailleeni Harper’s Bazaarin sivuja ja silmiini osui artikkeli nuorten kuninkaallisten suosikkipaikoista Lontoossa (klik klik, täältä löytyy!). Samalla mieleen tuli entinen kotikatuni ja sen lähellä sijaitseva ravintola – joka ilokseni löytyi myös jutusta.

Prinssi Harry vietti paljon aikaa tässä ravintolassa noin 50 metrin päässä entiseltä kotioveltani, ja tuli tuossa ravintolassa minunkin vietettyä aikaa.

IMG_5184
IMG_5187

Ravintola on The Brown Cow Fulham Roadilla.

Olen tainnut jossain yhteydessä mainita blogissani kyseisestä ravintolasta, mutta kerta kiellon päälle. The Brown Cow ja Fulhamin alue (Parsons Green etenkin) on oiva vinkki Lontooseen suuntaavalle matkailijalle, joka haluaa vierailla perinteisten turistikohteiden ulkopuolella ja kokea turistivapaata Lontoota. The Brown Cow sopii niin Harry- kuin ruokafaneillekin.

Fulhamin alue on suoraan sanottuna melko posh kauniine vanhoine pientaloineen, ja sieltä löytyy myös ihania pikkukauppoja ravintoloiden ja baarien lisäksi (asuin alueella perus opiskelijana vain koska minua kohtasi aivan uskomaton tuuri – muutoin tuo alue olisi ollut täysin budjettini ulottumattomissa). HB:n artikkelissa sanotaankin, että you can’t swing a cat in this area without hitting the daughter of a Duchess or son of an Earl.

Ilmeisesti en tunne Britannian parempaa luokkaa tarpeeksi tarkasti, sillä julkkiksista olen alueella törmännyt vain Britannian lahjaan maailman naisille, David Gandyyn. Istuin hänen vieressään metrossa, ja silloinkin vieressäni ollut ystäväni joutui minua ystävällisesti informoimaan asiasta, kun en mokomaa tunnistanut.

Harryn ystävä Mark Dyer omistaa The Brown Cow’n, ja prinssi on siellä tuttu vieras – hän on juhlinut ravintolassa muun muuassa Prinssi Georgen syntymää ja vienyt entistä tyttöystäväänsä Cressida Bonasia treffeille. Sekä päätynyt jatkoille naapurikadulleni erään illan päätteeksi (lähde: aina luotettava Daily Mail). Eikai sitä noin tärkeitä tapahtumia ihan missä tahansa juhlita, joten jos paikka kelpaa Harrylle, kelpaa se myös minulle. Kannattaa kokeilla – iltaisin varauksen tekeminen ei ole huono idea.

Itse en oikein syty Harrystä, mutta ruoka ja fiilis on hyvä syy pitää The Brown Cow’sta. Hinnat ovat myös ok, hieman peruspubia kalliimpi mutta silti järkevyyden rajoissa (pääruoat noin 14-20£ tietämissä). Ja tuohan se vähän hauskaa fiilistä ravintolareissuun kun tietää olevansa itse Prinssin lempipaikassa.

Tässä vielä linkki artikkeliin, josta voi bongata kuninkaallisten suosikkipaikkoja Lontoossa ja poimia vinkkejä omallekin reissulle: Harper’s Bazaar: Where to Spot Young Royal’s in London

Brexit, kommentoinpa sittenkin

IMG_7990

Heräsin aamulla siihen, kun Matteo lähti töihin ja huikkasi Britannian lähtevän EU:sta. Olimme illalla arvuutelleet Brexit-tulosta, mutta kumpikaan meistä ei uskonut siihen, että Britannia ihan oikeasti äänestää leave. Toki itse uskoin siihen, että tiukille menee, mutta tämä lopputulema tuli vähän puskista ja sai minut surulliseksi. Ja mietteliääksi.

Otettuani herättyäni puhelimen käteeni huomasin että sosiaalinen media oli yhtä hullunmyllyä, nettilehdistä puhumattakaan. Sitten sain puhelun Savon Sanomien toimittajalta aiheeseen liittyen, ja pääsin kertomaan mielipiteeni Brexitistä kansalle (SS:n juttuun pääsee tästä).

En todellakaan olettanut, että tällaista blogiartikkelia koskaan kirjoittaisin, enhän uskonut näin dramaattiseen lopputulemaan. Sanotaan nyt kuitenkin pari sanaa.

Asia ei enää varsinaisesi suoraan minua kosketa, muutinhan Lontoosta Saksaan syksyllä. Mutta saarivaltiossa vierähti kuitenkin niin kauan (niin Englannissa kuin Skotlannissakin), että tämä äänestystulos aiheuttaa monenlaista tuntemusta. Jos asuisimme UK:ssa, päällimmäinen tunne olisi varmasti epävarmuus. Lehdistössä maalatut uhkakuvat maan taloudellisesta tilanteesta, negatiivisesta ilmapiiristä ulkomaalaisiin liittyen ja jopa mahdollisista viisumeista varmasti mietityttäisivät. Sekä tunne, ettei ole erityisen tervetullut.

Muutama asia aiheuttaa erityisesti pohdinaa.

Minulla on paljon ystäviä UK:ssa, joista monet ovat EU-kansalaisia. Osa on opiskelijoita, osa työssäkäyviä. Nousevatko lukukausimaksut jo entisistä korkeista hinnoista, entä miten käy UK:sta otetun opintolainan joka mahdollistaa monen opiskelut (on puhuttu, että tämä monelle tärkeä lainamahdollisuus lähtee)? Brittiyliopistoilta saattaa kadota tulonlähde, ja monet suuntaavat muualle opintojen perässä. Entä miten käy terveydenhuollon? Skotlannin tarjoama ilmainen opiskelu EU-kansalaisille tuskin on enää varteenotettava vaihtoehto, ainakaan jos maa päättää pysyä UK:ssa (tätä seuraan mielenkiinnolla).

Monet EU-ystävistäni ovat myös töissä, ja osalla on oma yritys. En jaksa uskoa, että työsuhteessa olevia lähdetään maasta poistamaan, toki työluvan hankkiminen on mahdollinen skenaario. Uskon siihen, että Britannia tarvitsee tulevaisuudessakin niin puolalaisia putkimiehiä kuin muitakin EU-kansalaisia asiantuntijatehtäviin. Mutta ne entäpä yrittäjät – uskaltaako yritystä laajentaa, tuleeko kaupankäynnistä muiden EU-maiden kanssa kovinkin hankalaa (Britannialla on kuitenkin tärkeät kauppasuhteet monen EU-maan kanssa)? Ajat ovat ainakin tällä hetkellä epävarmat, ja tietoa tulevasta ei ole. On vain puheita ja arvoita, ja pahimmillaan tilanteeseen tulee selvitystä vasta kuukausien ellei vuosienkin päästä kun päätöksiä tehdään. Ei käy kateeksi.

Vaikka en tosiaan enää UK:ssa asukaan, aiheuttaa äänestystulos pohdintaa meidänkin perheessämme. Olemme pohtineet paluuta Britanniaan, mahdollisesti jo muutaman vuoden kuluttua. Lontoota on ikävä, ja pienemmät kaupungit kiehtovat myös. Luultavasti tulemme taloudellisista syistä elämään pitkään maissa, joka ei ole meidän kummankaan kotimaa. Kanada, Saksa ja Britannia ovat todennäköisiä vaihtoehtoja – miten Britanniassa on tulevaisuudessa työpaikkoja Matteolle (toistaiseksi kohtuullisesti), entä miten käy minun yrittäjänä. Millainen paperisota vaaditaan, entä terveydenhuolto? Entä ilmapiiri maahanmuuttajia kohtaan, onko siitä tulossa negatiivisempi? En ole koskaan kohdannut suuria ongelmia Britanniassa ulkomaalaisena, suomalaisen on siellä helppo olla. Mutta ei tästäkään voi olla enää kovin varma, vaikka uskonkin esimerkiksi Lontoon pysyvän aina kulttuurien sulattamona jossa ei alkuperällä väliä ole. Seuraamme tilannetta tarkoin ja pohdimme parhaita ratkaisuja. Saksa ei ole maa, jossa haluan montaa vuotta kauempaa viipyä – voi olla, että meidän on lähdettävä merta edemmäs kalaan.

Toisaalta sitten – Norja ja Sveitsi eivät ole myöskään EU-maita, ja ilmeisen hyvin molemmilla pyyhkii. Toki dramaattisella erolla voi olla sanktionsa, mutta on otettava huomioon, että tilanteen ollessa tuore kenelläkään ei ole vastauksia. On vain arvoita ja skenaarioita. Mielenkiinnolla ja hämmentyneenä odotellessa.

Mitä tunteita äänestystulos teissä herättää?  Vaikuttaako se elämäänne tulevaisuudessa?

Budjettimatkailu: Mitä Lontoossa voi tehdä 10 punnalla?

Budjettimatkailijan Lontoo

Edullinen ja Lontoo on yhdistelmä, joka ei ihmisten puheissa usein mahdu samaan lauseeseen. On totta, että Lontoo on kallis kaupunki – ja matkailijan on varauduttava siihen, että rahaa kuluu. Lontooseen on kuitenkin mahdollista matkustaa myös edullisesti pienellä budjetilla ja nauttia kaupungista niin, että on varaa tulla kaupunkiin vielä toisenkin kerran. Olen koonnut tähän juttuun viisi pienen budjetin vinkkiä, jotka keventävät kukkaroa kympin tai alle per henkilö.

1 – Museovierailut

IMG_2959

Yksi Lontoon parhaimmista jutuista on se, että suurin osa kaupungin museoista on ilmaisia. Aivan oikein, ilmaisia! Lontoossa jos jossain riittää museoita, joten museon ystävän kannattaa ehdottomasti hyödyntää tämä etu kaupungissa vieraillessaan. Ilmaisia museoita ovat muunmuuassa British Museum, National History Museum, National Gallery, Science Museum ja V&A Museum (TimeOut on listannut kattavasti kaupungin museoita, lista löytyy täältä). Pidän itse etenkin Science Museumin laajasta tarjonnasta ja V&A Museumin laajuudesta. Ne sijaitsevat mukavalla South Kensingtonin alueella, jossa on lukuisia kahviloita joissa voi istua alas kahvikupin ääreen museokierroksen jälkeen.

 2 – Panimokierros

IMG_8553

Fullersin Panimo Länsi-Lontoon Chiswickissä tarjoaa mahdollisuuden osallistua opastetulle kierrokselle panimon tiloihin, sekä myös mahdollisuuden tuotteiden maisteluun kierroksen jälkeen (thumbs up!). Panimokierros on olutfanin must-juttu, se tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman oluentuotantoon Lontoossa, paikassa jossa työ on työntekijöille intohimo. Kierros maksaa 10£ per henkilö (9/2015), ja  se tulee varata etukäteen panimon sivuilta. Olen kirjoittanut paikasta blogiin aiemmin, juttu löytyy täältä.

3 – Nauti Lontoon street food-valikoimasta

IMG_8445

Lontoo on ruokaparatiisi, jossa tuskin kukaan jää nälkäiseksi. Lontoon hienous on se, että siellä on tarjolla kaikille kaikkea, edulliseenkin hintaan. Food marketit ovat usein niitä edullisimpia paikkoja etsiä edullista ja maukasta syötävää. Näihin kuuluvat muunmuaassa suosittu Borough Market, Brixton Market ja Berwick Street Market. Kyseisistä paikoista saa alle kympillä varmasti murua rinnan alle, tarjolla on suurella todennäköisyydella trendikästä street foodia ja jälkkäreitä eri variaatioin. Tuoreita mehuja saa usein vastapuristettuina, mikä ainakin lämmittää omaa sisäistä ruokafaniani. Tykkään itse kovasti Brixton Marketista (josta löytyy myös hyviä ravintoloita), Borough Market on myös oikein hyvä joskin siellä kannattaa varautua siihen, ettet ole paikalla yksin. Spitalfields Marketilla olen syönyt usein hyvin, ja tehnyt siellä myös edullisia ostoksia vaate- ja asustekojuista. Brixton Marketista löytyy juttua täältä.

EDIT: Minä olen aina tyytyväinen alle 10£ annoksiin (tykkään syödä melko pieniä annoksia), mutta kommenteissa ihan aiheellisesti huomautettiin että jo on isompi nälkä, tuo kymppi voi olla siinä ja siinä riittääkö se.

4 – Kulje ympäri Lontoota kaupunkipyörillä

sc-partner

Kaupunkipyörät, eli lontoolaisten tuntemat Boris Biket (nimetty pormestari Boris Johnsonin mukaan), ovat mitä mainioin tapa liikkua Lontoossa.  Ne ovat ilmaisia ensimmäisten 30 minuutin osalta, ja maksavat sen jälkeen 2£ jokaiselta puolelta tunnilta. Muutaman tunnin pyöräily ei kevennä kukkaroa juurikaan ja se on mitä parhainta hyötyliikuntaa. Vaikka pyöräily on mitä mainioin tapa nähdä Lontoota, tässä vaiheessa kehoitan pyöräilijöitä kuitenkin suureen varovaisuuteen. Lontoon liikenne voi olla kaaosmaista, ja pyöräilyonnettomuuksista kuulee usein. Eli tarkkaile ympäristöäsi äläkä ota suuria riskejä. Käytä kypärää, jos mahdollista. Puistopyöräily on myös mukavaa, ainakin Hyde Parkissa ja Regents Parkissa on olemassa tarkoitukseen cycle paths, joten se mahdollisuus kannattaa hyödyntää. Hinnasto ja muuta infoa löytyy täältä.

5 – Nauti bubble / milk tea Chinatownissa

IMG_4324

Chinatown on jo nähtävyys itsessään ja ravintolan oikein valitessaan siellä on mahdollista syödä autenttista kiinalaista ruokaa, hyvinkin edullisesti. Suosittelen kuitenkin ennen mahdollista ruokailua kokeilemaan Taiwanista lähtöisin olevaa bubble teetä, jota on tarjolla muutamassa eri paikassa Chinatownissa tai sen välittömssä läheisyydessä.  Bobajam löytyy Shaftesbury Avenuelta, Chatime löyty puolestaan Gerrard Streetiltä. Bubble / milk tea kourassa on mukava kuljeskella ympäri Chinatownia ja ihmetellä maailman menoa. Hinnat yleensä hieman alle 5£.

Tässä olisi muutama vinkkini edullisempaan reissuun Lontooseen. Onko teillä lukijoilla mitään mielessä aiheen tiimoilta?

Meidän viimeinen viikko Lontoossa on kuin muisto vain

IMG_3777

IMG_3799

Joskus sitä on hankala käsittää, mihin tuo aika oikein lentää. Me lähdimme Lontoosta vähän yli viikko sitten. Ei se aika tunnu viikolta, ei ollenkaan. Viimeinen viikkomme Lontoossa oli Matteollakin vapaata, joten meillä oli hyvin kunnianhimoinen suunnitelma. Päätimme nähdä Lontoota niin paljon kuin vain mahdollista ja nauttia kaupungista enemmän kuin koskaan ennen –  meillä olisi kerrankin yhteistä aikaa.

Metrolakko meinasi tuhota suunnitelmat…

Suunnitelmamme kuitenkin meinasi tuhoutua heti alkuunsa sillä TFL, joka vastaa Lontoon julkisesta liikenteestä, ilmoitti metronkuljettajien lakkoilevan tuon viikon aikana neljä päivää. Enemmän tai vähemmän. Lontoossa on ollut viime aikoina paljon juttua suunnitteilla olevasta yömetrosta, ja se on herättänyt vastustusta metron henkilökunnassa. He ovat siten lakkoilleet melko ahkerasti, aiheuttaen järjettömän suurta kaaosta Lontoon kokoisessa suurkaupungissa. Kuten nyt kuvitella saattaa, kun metro yks kaks lakkaa toimimasta. Lakoilla vastustettiin kuljettajien work-life balancen huonontumista yömetron myötä. Mielestäni tämä balanssi on työtekijälle, oli ala sitten mikä tahansa, tärkeä. Työ on tärkeää, mutta niin on myös vapaa-aika sen vastapainoksi. Mutta leukani loksahti auki sillä hetkellä kun kuulin, että nämä Lontoon metron kuljettajat tienaavat vuodessa sen 50,000£ eli noin 70,000€ (!) ja työskentelevät suomalaisen toimistotyöläisen verran. Ihan oikeasti. Kyllä tuo korvaus on mielestäni ihan (lue: erittäin) kohtuullinen, vaikka silloin tällöin öisin joutuisikin työskentelemään. Niin tai näin, lakko onneksi siirrettiin syyskuulle juuri ennen sen alkua ja saimme nauttia Lontoosta ilman häiriöitä. Aurinkokin päätti tulla esiin juuri sopivasti tuolla viikolla, joten mikäs sen parempi lähtökohta olisikaan ollut päämäärättömälle haahuilulle kaupungissa, joka ei pian olisi enää koti.

… onneksi lakko ei kuitenkaan toteutunut ja pääsimme nauttimaan Lontoon vilinästä

IMG_3839

IMG_3785

Se siitä purnaamisesta tällä kertaa. Metro ei mennyt lakkoon ja hyvä niin. Tuohon meidän viimeiseen viikkoon mahtui kaverin syntymäpäivätkekkerit Islingtonissa, kahden uuden ravintolan testaamista, päämäärätöntä valtelua Marylebonessa sekä taiwanilaisen bubble tean maistelua. Kaksi ravintolaa, Dishoom ja Shake Shack ovat olleet to do-listallani jo hyvän tovin ja nautin täysillä molemmista. Terveellisyys oli kaukana ainakin Shake Shackin annoksissa, mutta mitäpä tuosta. Hemmotteluhetket ovat tervetulleita silloin tällöin.

Ravintolatestausten jälkeen minulla oli yksi asia, minkä halusin ehdottomasti Lontoossa ollessani kokea. Sisäinen lentokonebongaajani heräsi henkiin varhain viimeisen viikkomme sunnuntaina ja auringon paistaessa kauniisti siniseltä taivaalta me lähdimme aamuvarhain kohti Heathrown lentoasemaa. Katsomaan lentokoneita, kameran kanssa. Saan aina sillointällöin selitellä kiinnostustani lentokoneisiin, mutta onneksi Matteo lähti mielellään mukaan. Tämä innostus on selvästi tarttuvaa. Heathrowlla lienee yksi Euroopan monipuolisimmista lentokonerepertuaareista, ja kameraan tarttui kotoisan Finnairin lisäksi niin BA:n, Unitedin, Virgin Atlanticin sekä Gulf Airin isoja lintuja. Tähän touhuun tarvitsisi tosin vielä astetta järeämmän järkkärin ja linssin.

IMG_3823

Pari päivää ennen lähtöämme järjestin pienimuotoisen get togetherin ystävilleni Hammersmith Riversidella sijaitsevassa pubissa. Pubi oli ihana ja joenvarsi myös, ja oli mahtava huomata miten moni tuli paikalle. Ihmisillä on Lontoossa erittäin usein kiire ja aikataulut ovat usein melko tiukat spontaaneille jutuille – minulla oli antaa get togetherille alle viikon varoitusaika. Varasin pöydän pubista normaaliin tapaan nimellä Lina, aivan kuten nimeni Englannissa usein äännetään. Lontoo on täynnä yllätyksiä, ja meitä odottikin varaus ihan vähän eri nimellä kuin odotin.

Processed with VSCOcam with f2 preset

A Lehna lähteekin tästä viettämään viikonloppua Espanjan auringossa, palataan blogijuttujen tiimoilta vielä viikonlopun mittaan. Adios todos!

Lontoo ei ollut minua varten

IMG_3776

IMG_3801

IMG_3754

Kuten moni teistä lukijoista tietää, jätin eilen Lontoon taakseni. Kaupungin, jossa olen enimmäkseen oleillut viime vuodet. Se on kaupunki, josta minulla on tavattomasti muistoja, pääosin hyviä sellaisia. Eilen ei tosin jäänyt taakse vain Lontoo – samalla jäi taakse koko Britannia. Britannia merkitsee minulle maata, jossa itsenäistyin ja kasvoin aikuiseksi. Näppituntumalla voisi luulla, että lähtö oli minulle hankala. Mutta ei, ei se oikeastaan ollut. Tunsin tästä jopa hieman syyllisyyttä.

Britanniaan ja Lontooseen jäi paljon muistoja. Sekä ystäviä. En koskaan harkinnut asettuvani Glasgow’hun, vaikka siellä pitkään asuinkin. Opintojeni loputtua halusin sieltä vikkelästi pois, vaikka vietinkin siellä mitä mahtavimmat neljä vuotta. Glasgowsta matka jatkui muutaman mutkan kautta Lontooseen. Tosin Lontookaan ei ollut kaupunki, jonka olisin täysin kokenut omakseni. Se oli iso, kiireinen, kallis, ei kovinkaan ystävällinen. Lontoossa kaikilla on (kliseisesti) kiire ja pitkät välimatkat aiheuttavat ongelmia sosiaaliselle elämälle. Jostain syystä en ole myöskään tuntenut Britanniaa maaksi, jonne haluaisin asettua. En tiedä tarkalleen, mistä tämä johtui. Meillä kaikilla lienee paikkoja, jotka eivät vain iske, ilman sen kummempaa syytä. Englantilainen kulttuuri ei ole koskaan minua sen kummemmin viehättänyt, asunnot olivat mitä olivat ja ainakin Lontoossa ne olivat hyvin kalliita. Vaikka Lontoossa olikin mukavaa ja se oli kaupunkina ihan ok, en koskaan ajatellut sinne asettuvani. Kukapa haluaisi asettua kaupunkiin (tai maahan) joka on ihan ok, etenkin silloin kun on varaa valita. Monen on asuttava paikassa, jossa eivät välttämättä viihdy, työn tai perheen takia. Meidän ei ollut mikään pakko jäädä Lontooseen ja aloimme miettimään lähtöä jo puolitoista vuotta sitten. Päädyimme Bilbaoon ja Bilbaon jälkeen asuinpaikaksi valikoitui Saksa.

Eilen aamulla kun lento nousi Heathrown kentältä kohti Bilbaota, olin innoissani. Mieli oli hieman haikea, mutta innostus vei kuitenkin voiton. Tunsin jopa helpotusta, että vihdoin pääsin lähtemään Lontoosta lopullisesti. Ainoa syy ikävään oli muistot, ja tietenkin ystävät. Olemme olleet Bilbaossa nyt päivän. Se on vähän, mutta olen toistaiseksi nauttinut joka hetkestä. Meillä on mitä mainioin asunto, paikalliset ovat olleet erittäin ystävällisiä ja kaupunki tuntuu sellaiselta, joka on helppo ottaa haltuun. Pieneltä ja asuttavalta. Ehkä Kuopion tytölle Lontoo ei ollut se oikea paikka, nautin paljon enemmän pienen kaupungin tunnelmasta ja helppoudesta (ja ulkonasyömisen edullisuudesta, arvatkaas syötiinkö eilen kolmesti ravintolassa). Lontoossa on kiva olla turisti tästä eteenpäin, nauttia lyhyistä visiiteistä ja kaupungin tuttuudesta. Ja samalla tietää, että voi kohta taas lähteä.

Seuraa blogiaa Facebookissa ja Instagramissa! Päivittelen sinne arkipäiväisiä kuulumisia, jotka eivät aina päädy blogiin asti. Blogia voi seurata Facebookissa myös oikealla olevasta sivupalkista ->