Dublin

Tämä viikko on ollut yhtä hullunmyllyä Irlannissa ja maailmalla, kun St Patrickin päivä on levittänyt juhliafiilistä ympäri maailman. Irlanti on ollut pinnalla myös Suomessa – St Patrickin eli Pyhän Patrickin päivää on vietetty kotimaassa myös vilkkaissa tunnelmissa (Pyhän Patrickin päivän vietosta voi lukea tarkemmin Kohteena Maailma -blogista, jossa Rami kertoo juhlan vietosta Suomessa).

Meidän bloggaajien Irlanti-Viikko alkaa olla pian ohitse vuoden 2017 osalta. Viikon kunniaksi arvomme kampanjassa osallisina olleiden bloggajien eli minun, Kohteena Maailma -blogin Ramin, Lähtöportti-blogin Mikan sekä Live Now Dream Later -blogin Saanan kanssa Irlantiin liittyviä palkintoja.

London and beyond on saanut arvottavaksi teille lukijoille 50€ lahjakortin Kelttikorut- kauppaan.

Kelttikorut liittyvät luonnollisesti Irlantiin ja siten Irlanti-viikkoon hyvin läheisesti – ovathan ne iso osa kelttikulttuuria. Jos olet käynyt Irlannissa, olet suurella todennäköisyydellä törmännyt kyseisiin koruihin ainakin kauppojen näyteikkunoissa.  Kelttikorujen historia voi jäljittää jopa vuoteen 2000 ennen ajanlaskun alkua. Keltit hallitsivat alueita keski- ja läntisessä Euroopassa tuhansien vuosien ajan, ja tänä päivänä heidän jälkeläisensä ovat keskittyneet Skotlannin ylämaille sekä eri osiin Irlantia. Koruissa näkyy kelttien kunnioitus luontoa kohtaan, ja usein koruissa näkyy ominaisena solmukuvio, joka on osoitus siitä että kaikki elävä liittyy toisiinsa.

Suomessa kelttiläisiä koruja markkinoi vuonna 1997 perustettu Kelttikorut, joka kiertää aktiivisesti ympäri maata ottaen osaa erilaisiin messuihin, festivaaleihin, markkinoihin ja muihin tapahtumiin.

Koruja voi ostaa myös Kelttikorujen nettikaupasta. Hopeakorujen lisäksi valikoimasta löytyy muun muassa tinakoruja, joiden aiheina on kelttien ja viikinkien mytologisia hahmoja ja symboleita.

 

Ystävyyden solmu
Ystävyyden solmu on yksi tunnetuimpia symboleita kelttiläisessä historiassa. Se merkitsee ystävyyttä, jota kukaan ei voi purkaa tai tuhota. Solmun loputtomuus kuvastaa sielumme ajatonta luonnetta ja keskeytymätöntä elämän sykliä. Symbolia on käytetty jo noin 450 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Koru on valmistettu parhaasta korutinasta. Tutustu tuotteeseen nettikaupassa.

Branwen
Tämä sydän symboloi valon jumalattaren Branwenin ja kuolevaisen miehen rakkautta. Korussa kahden rakastavaisen sydämet ovat kietoutuneet ikuisesti yhteen. Korvakorut ovat parasta 925 Sterling hopeaa. Tutustu tuotteeseen nettikaupassa.

Kelttiristi, ametisti
Kelttiläisellä ristillä on merkittävä osa kelttiläisessä taiteessa ja se symboloi ikuista elämää. Irlantilaisen tarinan mukaan Pyhä Patrick toi ristin maahan käännyttäessään pakanoita kristinuskoon. Tämä ametistilla koristeltu risti on parasta 925 Sterling hopeaa. Tutustu tuotteeseen nettikaupassa.

Elämänpuu
Kelttiläinen elämänpuu symboloi muun muassa tasapainoa ja harmoniaa. Kaunis sormus on parasta 925 Sterling hopeaa.
Tutustu tuotteeseen nettikaupassa.

Nyt sinun on mahdollista voittaa 50€:n lahjakortti Kelttikorut- kauppaan! Osallistua voit kommentoimalla tätä postausta, kertomalla ovatko kelttikorut sinulle tuttuja koruja? Arvonta päättyy 25.3 klo 18 Suomen aikaa. Onnea arvontaan!

Yhteistyössä Tourism Ireland

Moni suomalainen matkustaa pitkiksi viikonlopuiksi lomille Eurooppaan. Lentoajat ovat lyhyitä Euroopan pääkaupunkeihin, ja muutamassakin päivässä saa lomasta paljon irti kunhan sen suunnittelee hyvin etukäteen. Lentojen hinnat ovat usein kohtuullisia, etenkin jos onnistuu nappaamaan hyvän tarjouksen eikä jätä lippujen varaamista aivan viime tinkaan.

Suosittujen minilomakohteiden kuten Lontoon, Pariisin, Berliinin ja Prahan rinnalle on viime vuosina noussut Irlannin pääkaupunki Dublin. Lentoyhteydet Helsingistä ovat parantuneet huomattavasti, ja nykyään Helsingistä pääsee Dubliniin niin Finnairin kuin Norwegianinkin siivin. Lentoaika on kohtuullinen, noin kolme tuntia.

Kannattaako Dubliniin lentää kahden yön takia?

Me olimme Dublinin seudulla kahden yön (kolmen päivän) minireissulla. Aika oli juuri sellainen, jolloin pari päivän irtautuminen työkuvioista onnistui, ja pari yötä pois kotoa tekee toisinaan hyvää oman perheen kesken.

Vastaan jo nyt otsikon kysymykseen: tietenkin kannattaa! Kerron nyt tarkemmin, että miksi.

Minä näen kaksi yötä Dublinissa mahdollisuutena rentoon lomaan, johon ei kuulu juokseminen nähtäävydeltä toiselle.

Ensimmäiseksi syyksi listaan sen, että Dublin on lopulta melko pieni kaupunki verrattuna Euroopan suuriin metropoleihin, esimerkiksi Lontooseen tai Pariisiin. Siellä ei tule muutaman päivän aikana oloa, että koko aika menee julkisessa liikenteessä istuessa, kun yrittää ottaa kaikkia paikkoja haltuun parhaansa mukaan. Dublinia ehtii fiilistellä lyhyessäkin ajassa, ja se on lyhyelle lomalle helppo kohde. Etenkin, jos et halua juosta paikasta toiseen kolmantena jalkana.

Dublinin keskusta on kompakti, se on täysin kuljettavissa jalan ja se tarjoaa mahdollisuuden rentoutua nähtävyyksien katselun lomassa. Dublinin kuuluisimmat nähtävyyksien joukkoon kuuluvat Trinity College, Guinness Storehouse, Dublin Castle, Jamesonin viskitislaamo sekä St Patrickin katedraali. Nämä ovat muutaman kilometrin säteellä toisistaan – ja kävelymatkalla voi pysähtyä pubeissa fiilistelemässä irkkutunnelmaa. Nähtävyydet ovat myös jonottamisen kannalta aika mukavia kohteita, sillä jonottamaan joutuu hyvin harvoin (toki se mahdollisuus on aina olemassa), ja arvokasta loma-aikaa ei tarvitse kuluttaa jonoissa.

Olen itse reissuillani ”kävelijä” ja tykkään kävellä paikasta toiseen, mutta Dublinissa on mahdollisuus hypätä myös hop on hop off -bussin kyytiin, jos kävely ei houkuttele.

Dublinin nähtävyydet löytyvät kartalla täältä.

Nautiskele ja rentoudu

Toisekseen, minulle Dublin edustaa nautiskelua. Ensi kertaa Dublinissa ollessani kävelin nähtävyyksien välejä, pysähtelin kaupoissa, nautin Guinessia (harvoin juon olutta yksin, mutta ei se niin kamalaa ollutkaan!), söin hyvin. Dublinissa ei ole Eiffel-tornin tai Big Benin kaltaisia nähtävyyksiä, ja siellä on melko helppo löytää paikallisia juttuja vaikka Dublin turistien suosiossa onkin.

Minä kävelin kauppahalleissa, ja nautin erilaisista leivoksista ja naposteltavista. Irlantilainen keittiö ei liene se maailman kuuluisin, mutta tämän päivän Dublin on täynnä laadukkaita ravintoloita, eivätkä ne ole niin hintavia kuin kuvitella saattaa (lue artikkelini dublinilaisesta ruokakulttuurista täältä).

Viimeisin Dublinin reissumme toteutui perhelomana, ja pieni vauva ei aina mahdollista niin perusteellista ruokailunautintoa kuin tekisi mieli. Tosin kun tarkempaa aikataulua ei ollut, niin pienen nukahteassa rattaisiin suuntasimme joko pubiin tai kahvilaan ja nautimme oluen tai kahvin ihan rauhassa.

Kuten edellisistä artikkeleistani on käynyt ilmi, Dublinista on myös lyhyt matka rannikolle, joten rannikkokyliin ehtii miniloman aikana tehdä päivän reissun – reissu on kaupunkia ja rannikkoa sopivassa suhteessa.

Jos ajatellaan, että Dublinissa on aikaa kaksi yötä ja kolme päivää, niin naapurikaupunkeihin ja kyliin ehtiin silloinkin mainiosti. Kannattaa lähteä liikkeelle jo heti aamusta, ja lounastaa esimerkiksi Malahidessä tai Dalkeyssä – ja palata Dubliniin illalliselle.

Kuinka kauan sinä olet viipynyt Dublinissa? Mikä on mielestäsi sopiva aika?

Tämä artikkeli on osa Irlanti-viikkoa 2017.

Mukana ovat seuraavat blogit:
Kohteena maailma | Live now – dream later | London and beyond | Lähtöportti

Yhteistyökumppanit:

Yhteistyössä Tourism Ireland

Irlanti on kuudes maa, jossa me olemme vauvan kanssa reissanneet. Osassa maista olemme käyneet sukuloimassa, joten kyseessä ei ole ollut ns. tavanomainen loma, osassa paikkoja olemme käyneet sitten enemmän reissufiiliksellä. Sillä fiiliksellä, jolla maata katsoo enemmän ulkopuolisen näkökulmasta.

Näitä maita ovat Espanja ja Irlanti.

Olen pitänyt kotimaatamme Saksaa kohtuullisen lapsiystävällisenä maana. Lapsiperheistä pidetään huolta ja saksalaiset ovat kokemukseni mukaan lapsiystävällistä porukkaa – vauvat saavat huomiota kävelylenkeillä ja heistä ollaan kiinnostuneita. Se on luonnollisesti yksi lapsiystävällisimmistä paikoista, joita tiedän – tunnenhan maan parhaiten näistä kuudesta.

Dublinin seutu on lapsiystävällinen matkakohde

Irlanti menee kolmen päivän otannan perusteella kärkisijoille lapsiystävällisyydessään. Eräs pieni asia enteili tätä jo Düsseldorfin lentokentällä: saimme rattaisiin tarrat, joissa kerrottiin rattaiden saapuvan Dublinin lentoasemalle saavuttuamme heti putken päähän. Eli meidän ei tarvinnut kantaa vauvaa pitkää matkaa passintarkastukseen ja sieltä laukkuhihnalle, kuten usein muualla on tapana. Pieni asia, jolla on suuri merkitys (Dublinin lisäksi näin toimittiin Madridissa – jossa oli ehkä lapsiystävällisin lentoasema, jossa olen käynyt).

Laitoin merkille jo lentokoneessa, miten paljon irlantilaiset pitävät vauvoista, ja miten mukavasti he vauvoja huomioivat. Tämä toki lämmittää aina mamman sydäntä, kun pienelle ollaan mukavia ja hänet huomioidaan omana itsenään. Hänelle jutellaan ja hänen kanssaan leikitellään. Niin ruokapaikoissa, hotellilla kuin kaduillakin. Saksassa tähän on tottunut, mutta Irlannissa tätä tapahtui vielä enemmän.

Dublin ja sen läheiset rantakaupungit ovat lasten kanssa liikkuvalle todella kiva kohde (lue edellinen juttuni Dublinin rantakohteista täältä). Tarjolla on niin kaupungin aktiiviteettajakin, sekä rantaa. Ne ovat kaiken lisäksi lähellä toisiaan, joten pitkiä auto/junamatkoja ei tarvitse sisältää reissusuunnitelmaan. Rantakaupungit ovat helppoja pienten kanssa, sillä ne ovat harvoin ruuhkaisia ja niissä on meri ja luonto lähellä. Kantoreppu on Dublinissa etenkin hyvä idea, sillä kaduilla on usein paljon väkeä ja repun kanssa pääsee liikkumaan helposti. Dublinin keskusta on myös kompakti, joten se on helppo ottaa haltuun jalan.

Alla muutama huomio meidän Irlannin reissusta. Lopussa linkkilista Dubliniin lasten kanssa matkaaville – vauva kun on melko helppo matkakumppani, etsin muutamia blogijuttuja helpottamaan isompien lasten kanssa Dubliniin matkaavia.

Jutun lopussa vielä muutama kohta, joihin kannattaa varautua beibin kanssa reissatessa etukäteen.

Voiko vauvan kanssa mennä irkkupubiin?

Aloitetaan huomioiden kertominen pubeista, sillä Irlanti ja pubit kuuluvat yhteen. Mutta miten on, voiko vauvan kanssa mennä pubiin?

Melkein heti Irlantiin saavuttuamme suuntasimme perinteiseen pubiin. Oli nälkä, ja irkkupubit houkuttelivat – ja viimeisimmästä pubireissusta oli kulunut liian pitkä aika.

Suuntasimme Dun Laoghairen majapaikastamme hetimiten Dalkeyyn vievään bussiin, ja etsimme käsiimme paljon mainostetun Finnegans-pubin.

Finnegansin pubilounas ja tuopillinen Wicklow Wolf -olutta.

Kuvassa Dalkeyn kadulta bongattu pubi, The Club

Pubi oli melko tyhjä, mutta saimme kuitenkin tilattua ruoat, vaikka lounas-aika oli ilmeisesti jo ohitse. Pubissa oli lisäksemme yksi perhe ja muutama paikallinen mies Guinness-tuopin äärellä. Täten emännällä oli aikaa jutella niitä näitä kanssamme, ja suurimman huomionsa hän keskitti vauvan kanssa kommunikointiin.

Kerroin, että tämä on vauvan ensimmäinen pubireissu (emme ole Saksassa pubeissa käyneet hänen kanssaan). Tähän rouva totesi että aivan aivan, parempihan se on myöhään kun ei milloinkaan – hänen vauvansa oli pubissa jo viikon vanhana! Otan tämän myönteisenä vastauksena otsikon kysymykseen, eli kyllä vauvan kanssa voi pubiin mennä. Ehkä yömyöhään en menisi, mutta silloinhan lapset ovat usein muutenkin unten mailla.

Pieniä kultturieroja

Kokemukseni mukaan ravintoloissa huomioidaan jälkikasvu oikein mukavasti, ja pieniä yllätyksiäkin saattaa tulla vastaan matkan varrella. Söimme ulkona muutamana iltana noin kahdeksan maissa, ja liikkeellä oli Dun Laoghairessa monia lapsiperheitä, muuten kokemukset myöhäisilta pubilounailta.

(Jo heti tämän kappaleen alkuun toteamus: minulla ei ole juurikaan käsitystä, miten Suomessa toimitaan. Käsitykseni on, että Suomessa ollaan aika tiukkoja makean kanssa lasten ruokavaliossa – Saksassa makeaa käsittääkseni tarjotaan enemmän lapsille, ja näköjään Irlannissakin.)

Olimme lounaalla eräässä pubissa Malahiden rantakaupungissa (en millään muista nimeä, pääkadun varrelta löytyy), ja vauveli sai paljon kavereita pubin henkilökunnasta. Pienen ajan kuluttua tarjoilija palasi pöytäämme, ja hänellä oli yllätys vauvalle: suklaata! Kiittelin kovasti muistamisesta, sillä tarkoitus oli hyvä, mutta hänen lähdettyään suklaa meni omaan suuhuni. En ole kovin niuho pienen ruokavalion kanssa, mutta suklaa sai jäädä vielä odottamaan.

Toisessa pubissa ystävällinen emäntä toi pikkuiselle lahjaksi pari keksiä. Tiedustelin, mitä keksejä mahtaa olla kyseessä ja kerroin, että meillä pieni ei ole juurikaan keksejä maistanut. Sain kuulla, että irlantilaiset vauvat syövät kyseisiä kanelikeksejä oikein hyvällä ruokahalulla, joten meidänkin pikkuinen sai keksistä maistiaiset. Maassa maan tavalla, ajattelin.

Julkinen liikenne lasten kanssa

Selviydyimme reissusta käyttämättä kertaakaan taksia tai henkilöautoa, mikä on omalla kohdallani jo jonkin sortin ennätys. Suurimman osan matkoista taitoimme Dublinin läheisyydessä DART-junalla, mikä on lähijunaksi kiva kokemus. Tilava ja siisti, ja rattaille on kivasti tilaa. Alleviivaan sana siisti, sillä omaan pienen kammon likaisia ratikoita kohtaan.

Sitten niihin pikku pulmiin, joista tekstin alussa mainitsin. Tämä liittyy enimmäkseen rattaiden kanssa liikkumiseen – vaikka junat ovat mukavan tilavia, joillain asemilla saattaa joutua näkemään hieman vaivaa löytääkseen esteettömän kulun.

Monesti DART-radan asemilla laiturilta toiselle kuljetaan radan ylittävää siltaa pitkin, jossa on paljon portaita mikä on luonnollisesti hankala rattaiden kanssa – osassa paikoista on hissi, osassa joutui kiertämään mutkan kautta toiselle laiturille (esimerkiksi Dalkeyn asemalla ei ollut hissiä vaan jouduimme kiertämään jalan noin sadan metrin matkan päästäksemme toiselle laiturille). Tämä kannattaa ottaa huomioon aikatauluissa, ja varata aikaa asemalle (+lippujen ostoon). Joillain asemilla hissi on kätevästi lähietäisyydellä, toisaalla ei, joten tämä on tietenkin tilannekohtaista.

Dublinin keskustan isoilla asemilla (Tara Street, Connolly Street) emme kohdanneet vaikeuksia rattaiden kanssa, vaan hissit löytyivät helposti.

Rannoilla on myös melko hankala toimia rattaiden kanssa, joten suosittelen kantorepun mukaanottoa jos aikoo tutkia rannikkokohteita tarkemmin. Rantoja ei kuitenkaan missään nimessä kannata jättää kokematta, joten pakkaa reppu hyvillä mielin matkalle mukaan. Isompien lasten kanssa rannat pääsevät parhaiten oikeuksiinsa, ja perheitä alle kouluikäisten lasten kanssa oli Malahiden rannoilla nauttimassa kanssamme aurinkoisesta päivästä.

Koska vauva ei kovinkaan aktiiviteettaja kaipaa enkä osaa siten esimerkiksi opastaa leikki-ikäisten aktiiviteetteihin liittyen, olen koonnut alle hyödyllisiä linkkejä lasten kanssa Dublinissa matkaaville:

Familyfun.ie: Kids Activities in Dublin

Day out with the kids: Things to do in Dublin

Lovin Dublin: The ten best weekend activities with children in Dublin

Suomeksi Dublinista voit lukea kattavasti Tripsteri-oppaasta.

Oletko sinä käynyt Irlannissa lasten kanssa?

Tämä juttu on osa Irlanti-viikkoa 2017.

Mukana ovat seuraavat blogit:
Kohteena maailma | Live now – dream later | London and beyond | Lähtöportti

Yhteistyökumppanit:

Yhteistyössä Tourism Ireland

Viime vuonna suuren suosion saavuttanut Irlanti-viikko alkaa jälleen, ja London and beyondilla on ilo lla taas mukana! Pyhän Patrikin päivän tienoilla, 12-19.3 julkaistaan neljän suomalaisen matkabloggaajan toimesta runsaasti Irlantiin liittyviä juttuja – tykkää Irlanti-Viikosta Facebookissa, ja saat tiedon jutuista ensimmäisten joukossa!

Dublin, tuo pienisuuri kaupunki Euroopan laidalla, nauttii parhaillaan suurta suosiota suomalaisten matkailijoiden keskuudessa. Hyvät ja paikoin edullisetkin lentoyhteydet houkuttelevat matkustamaan vihreälle saarelle, ja Dublinin seutu onkin mainio kohde yhdistää kaupunki ja ihanat pikkukylät. Etäisyydet eivät ole suuret, ja upeita kyliä ja merimaisemaa löytyy jo puolen tunnin matkan päässä kaupungista.

Meidän perheen minireissu Dublinin seudulla toteutettiin siitä lähtökohdasta, että yövymme rannikkokaupungissa noin puolen tunnin matkan päässä Dublinista, ja tutkimme sieltä käsin rannikkoa ja tietysti Dublinia. Majoituskohteeksi valikoitui Dun Laoghaire (jota ei muuten äännetä sinne päinkään kuin se kirjoitetaan), ja siellä vanhan ajan glamouria edustava Royal Marine Hotel. Majoitus on Dublinin ulkopuolella kaupunkia edullisempaa, mikä on hyvä uutinen meille matkaajille: Dublinin hotellihinnat kun tunnetusti hipovat pilviä. Royal Marine Hotelissa näyttäisi olevan huoneita tarjolla alle 100€ / yö hintaan, mikä on alueelle enemmän kuin kohtuullinen.

Dun Laoghairessa olen vieraillut kerran aiemmin, muut tutkimamme rannikkokohteet Dalkey ja Malahide olivat minulle aivan uusia tuttavuuksia.

Toisinkuin moni Irlannin lomailija, me emme vuokranneet autoa, vaan kuljimme kohteiden väliä paikallisjunalla. DART-juna kulkee kätevästi näiden kolmen kohteen välillä, yhdistäen niihin myös Dublinin keskustan – ja näillä seuduilla se on kätevä kulkuväline. Dun Laoghaire ja Dalkey sijaitsevat hieman Dublinin eteläpuolella, Malahide puolestaan lentokentän lähistöllä pohjoisemmassa.

Pahoittelut etukäteen runsaasta sää-jargonista: säänvaihtelut tuuppavat olemaan Irlannissa mainio keskustelunaihe ja ice breaker, jos haluaa jututtaa naapuria esimerkiksi bussipysäkillä. Sää myös olennainen osa jokaisen Irlannin matkaajan matkasuunnitelmaa.

1 Dun Laoghaire

Jotkut lukijani saattavat muistaakin edellisen reissuni Irlantiin, ja juttuni Dun Laoghairesta.

Tuolla reissulla kävi vuosituhannen tuuri, ja sää oli koko reissun ajan upea – lämpötilat keikkuivat mukavassa +25c asteessa. Oli toki kesäkuukin. Säät olivat tällä viimeisellä reissullamme irlantilaisittain ihan ok: vettä satoi vain ensimmäisen päivän, toinen päivä oli pilvistä ja lähtöpäivä todella kaunis keväinen päivä. Tämän postauksen kuvat ovat edelliseltä kerralta, sateessa tuli kuvattua vähemmän kun tiesi että kotona kuvapankissa on parempiakin otoksia.

Dun Laoghaire sijaitsee noin parinkymmenen minuutin DART-matkan päässä Dublinin Tara Streetin asemalta. Se on mainio kohde viettää aikaa kauniissa, merellisessä ympäristössä kaupungin humun ulkopuolella. Paikka ei ole järin suuri, asukkaita siellä on noin 40,000, ja se tekeekin siitä mielenkiintoisen – se on jotain irlantilaisen kylän ja kaupungin välimaastosta.

Rantabulevardi houkuttelee kävelylenkille, museot tutustumaan kulttuuriin ja onpa sen High Streetilläkin kohtuullisen hyvät ostosmahdollisuudet (tein itse todella hyvän löydön paikallisesta second hand -kaupasta, kerron siitä vielä myöhemmin lisää)!

Ruokapaikoista suosikkini Fallon & Byrne kannattaa laittaa korvan taa. Dublinin keskustasta löytyy Fallon&Byrnen suurempi versio, mutta herkkujen makuun pääsee oikein hyvin myös Dun Laoghairessa.

Lämpimänä päivänä läheinen Sandycoven uimaranta saa rohkeammat jopa uimaan Irlannin mereen. Itse en olisi mereen uskaltanut, mutta joku rohkea siellä näytti silti olevan hytisemässä (ylläoleva kuva tosin edelliseltä reissulta, ei ollut tuollaista ryysistä tällä kertaa). No toisaalta.. suomalaiset harrastavat avantouintia kovissakin pakkasasteissa, joten mikäpä minä olen sanomaan. Olen itsekin avantouimari, mutta mielelläni haluan saunoa ennen ja jälkeen kylmään veteen hyppäämisen.

2 Dalkey

Reissu pieneen Dalkeyn kylään oli suunnitelimissa jo ennen matkaa, ja Aer Lingusin in flight -lehdestä bongattu juttu Dalkeystä vahvisti suunnitelman jo lennon aikana.

Pikkukylät ovat omia suosikkipaikkojani maailmalla, ja tämä noin 15 minuutin matkan päässä Dun Laoghairesta sijaitseva kylä vaikutti juuri oivalta paikalta tutustua aitoon  irlantilaiseen ympäristöön.

Dalkey oli kuin olikin kiireettömän irlantilaisten pikkukylän prototyyppi suloisine katuineen ja rakennuksineen. Sääkin oli perinteisen irlantilainen, joten kokemus oli kaiken kaikkiaan hyvin autenttinen.

Saavuimme Dalkeyyn sateen aikana, mutta aurinko alkoi näyttäytyä visiitin loppua kohti – ja sateen hellitettyä lähdimme matkaan kohti merta. Meri sijaitsee noin 15 minuutin kävelymatkan päässä kylän pääkadulta, ja matkalla saa ihastella toinen toistaan hienompia rakennuksia. Mitä lähemmäs rantaa saavuimme, sitä enemmän talot komistuivat.

Sadetta pidettiin perinteisessä irkkupubissa, jossa nautimme paikalliset oluet ja herkullisen pubilounaan. Näitä pubilounaita on ikävä UK:n ajoilta, ja pubeja olohuoneina ylipäänsä. Niissä on aina mukavan välitön tunnelma. Eikä ketään haittaa, jos äitikin ottaa yhden irlantilaisen oluen ruoan kanssa. Meiltä saa Finnegans-niminen pubi suuret suositukset – se oli tosin saanut suositukset myös jo mainitussa Aer Lingusin in flight -lehdessä, mutta me olimme ainoat turistit Guiness-miesten keskellä maaliskuisena maanantaina.

Yksi Dalkeyn helmistä oli ylläoleva kirjakauppa. Nämä ovat yksi syistä, jonka vuoksi matkustan: pikkukaupat, joissa on ihana tunnelma ja niistä tehtävät uniikit löydöt. En tosin ostanut tällä kertaa kirjaa, sillä vauva alkoi kiukuttelemaan ”sopivasti” kaupassa ollessamme. Dalkeyssa tehdään myös kirjallisuuskävelyitä mm. James Joycen, Hugh Leonardin ja Maeve Binchyn jalanjäljilla, mikä kiinnostaa itseäni paljon mikäli me vielä Dalkeyyn joskus palaamme. Lisätietoa täältä.

Emme lähteneet uhmaamaan sadetta Dalkeyn keskustan kupeessa sijaitsevalle Killiney Hillille, josta on huhujen mukaan upea näköala merelle. Joku on joskus jopa verrannut näkymää Napolinlahteen – joten ihan pikkiriikkisen harmittaa, että emme sinne kiivenneet. Vinkkinä kuitenkin, paikasta on kuulunut paljon hyvää!

3 Malahide

Malahide valikoitui kohteeksemme osittain sattumalta. Tarkoituksemme oli matkustaa Howthin kylään hieman Dublinin ulkopuolella mutta lopulta aikataulu ennen lentoa oli sen verran tiukka, että halusimme käyttää aikamme muualla kuin julkisessa liikenteessä istuessa. Howthin läheisyydessä, mutta lähempänä Dublinin lentokenttää, sijaitsee Malahide, joka on tunnettu upeasta rantamaisemastaan. Käytännön syistä kohteeksemme valikoitui siispä Malahide, mutta eipä tuo mitään haitannut. Biitsi veti vertojaan hienoimmillekin rannoille.

Ilmoitettuani Facebookissa olevamme Malahidessa, sain tuttavaltani vinkin Sale e pepe -nimisestä ravintolasta Malahidessa. Olimme jo tosin tuolloin jo pubissa nauttimassa lounasta, joten se jäi kokematta – Malahidessa on myös kaunis linna, joka meiltä jäi harmiksemme tutkimatta paremmin. Malahideen kannattaa varata kokonainen päivä. Meillä aikaa oli vain puolikas, ja muutama kohde jäi aikataulusyiden vuoksi välistä.

Malahideen (kuten Howthiinkin) pääsee suoralla DART-junalla Dun Laoghairesta, ja matka-aika oli noin 50 minuuttia. Sää hemmotteli meitä toden teolla, ja ihana meren tuoksu yhdistettynä keväiseen nurmikon tuoksuun toi keväisen mielen. Jos olisi ollut yhtään lämpimämpi sää, niin olisin upottanut varpaani rantahiekkaan: 10 astetta ei kuitenkaan ole ihan tarpeeksi kaltaiselleni palelijalle.

Asukkaita Malahidessä on alle 20,000, mutta on helppo kuvitella että vilkkaimpina kesäkuukausina pienet kadut ja rantamaastot ovat hyvinkin vilkkaita. Maaliskuisena keskiviikkona olimme lähestulkoon ainoat turistit, ja valokuvaaminenkin onnistui helposti – minun ei tarvinnut väistellä ketään eikä kenenkään minua. Win win win. Rattaiden kanssa ei päässyt kulkemaan aivan rantaan asti, joten  kävimme tutkimassa Matteon kanssa rantaa vuorotellen.

Pienenä nippelitietona mainittakoon vielä, että Malahide on valittu yhdeksi Irlannin puhtaimmista paikoista (mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaakaan)!

Käytännön tietoa

Infoa DART-junasta voi lukea Irish Railin sivuilta, ja tutkia sieltä itselle sopivia aikatauluja. Junissa on hyvin tilaa rattaille, jos on liikkeellä lasten kanssa – kannattaa tosin varata aikaa rattaiden kanssa liikkumiseen, sillä hissien ja liuskojen löytäminen asemilla vaati joskus vähän vaivaa. Mutta palataan tähän asiaan vielä erikseen erillisessä artikkelissa, sillä lasten kanssa matkailu on Irlannissa mielenkiintoista ja kulttuurierojakin pääsi syntymään.

Oletko sinä käynyt näissä maisemissa?

Mukana ovat seuraavat blogit:
Kohteena maailma | Live now – dream later | London and beyond | Lähtöportti

Yhteistyökumppanit: