Suomen suurin matkablogiyhteisö
Browsing Tag

Bangkok

Bangkokista rantakohteeseen – mutta minne?

EDIT 10/2017 – Lisätty aiheeseen sopivia, ajankohtaisia linkkejä sekä poistettu linkit blogiartikkeleihin, joita ei enää ole olemassa. 

Bangkok on yksi suomalaisten suursuosikeista, mitä tulee Aasian suurkaupunkeihin. Sovin perinteiseen suomalaisen muottiin erinomaisesti tässä asiassa: Bangkok on ehdottomasti yksi suosikkikaupungeistani noilla seuduilla, ja siellä on tullut käytyä lukuisia kertoja. Kaupungista oppii ja löytää joka kerta jotain uutta.

Tässä muutama syy miksi minä Bangkokista niin kovasti pidän: laaja ruokatarjonta hurmaa herkuttelijan, iso kaupunki ei nuku koskaan (alunperin kuopiolaisena tätä arvostaa vaihtelun vuoksi) ja kaupungista löytyy nähtävyyksiä kulttuurin ystävälle – thaikulttuuri kiinnostaa. Bangkokin kaaoksessa on jotain kiehtovaa, jotain hallitsematonta. Kattobaarien korkeuksista Bangkok näyttäytyy iltapimeällä loputtomana valomerenä ja tärkeää itselleni on se, että kaupungissa tarvitsee harvoin palella (paitsi sisätiloissa, naturally!).

Ja mikä parasta: lennot Euroopasta Bangkokiin ovat kohtuullisen edullisia ja tasokkaasta majoituksesta ei yleensä joudu vararikkoon.

Bangkokin kuumuudessa saattaa kuitenkin alkaa kuitenkin tehdä mieli rannalle. Thaimaa on täynnä upeita rantakohteita, mutta minne Bangkokista kannattaisi suunnata? Lentokoneeseen hyppäämällä koko Thaimaa on luonnollisesti avoinna, mutta jos pysytään siinä että haluaa matkustaa maateitse (+optio lauttamatkaan)?

Bangkokista rannalle – mitkä ovat vaihtoehdot?

Olen kolunnut jonkin verran Thaimaan rantakohteita sen jälkeen, kun ensi kertaa astuin tuon hymyjen maan kamaralle noin 10 vuotta sitten. En ole kertaakaan lentänyt Bangkokista maan sisäisillä lennoilla, joten rantakohteita on tullut koettua ”lähietäisyydellä” Bangkokista.

Fakta on se, että Bangkok ei sijaitse lähelläkään rantoja, ja vaivaa joutuu näkemään.

Cha Am / Hua Hin

Matka Bangkokista Cha Amin / Hua Hinin seuduille kestää liikenteestä ja matkustustavasta riippuen noin 3 tuntia (matkaa noin 200km).

Cha Amin ja Hua Hinin rannat eivät ole jääneet mieleeni mitenkään henkeäsalpaavina, mutta ihan mukiinmenevinä kuitenkin. Paratiisimaisia maisemia näistä paikoista ei päärannoilta löydy, mutta jos veden äärellä oleilu yhdistettynä mukaviin pikkukaupunkeihin on houkutteleva vaihtoehto, Cha Am ja Hua Hin ovat varteenotettavia vaihtoehtoja. Seutu on myös bangkokilaisten suosittu viikonloppukohde. Koska kävin itse näillä seuduilla filmikamera-aikana, en onnistunut lisäämään postaukseen kuvia paikasta.

Kannattaa kuitenkin tutustua esimerkiksi Huge Passion for Life-Jennan postaukseen Cha Amista, josta saa hyvän yleiskuvan paikasta.

Koh Samet

178

Uskallan väittää, että jos lähes paratiisimaisia maisemia etsii muutamaa päivää pidemmälle breikille, on Koh Samet mielestäni tähän Bangkokista käsin katsottuna helpoin ja paras valinta. Se on lähempänä kuin Koh Chang ja Koh Mak (niistä lisää alempana), ja rannoissakaan ei ole sen suurempaa valittamista.

Tämän lähemmäs paratiisia Bangkokista tuskin pääsee.

Bangkokista pääsee bussilla  satamaan, josta lauttamatka saarelle. Olen käynyt paikassa viimeksi 10 vuotta sitten, jolloin saari oli melko rauhallinen. Minkähänlaista siellä tänä päivänä on?

Koh Chang

IMG_1556

Koh Chang ei sijaitse varsinaisesti Bangkokin ”lähimaastossa”, mutta se tarjoaa upeita rantoja ja saarielämää sitä kaipaavalle. Bangkokissa asuvat tuttuni suosivat Koh Changia sen upeiden rantojen ja vehreyden vuoksi, ja ovat valmiita taittamaan hieman pidemmänkin matkan päästäkseen niistä nauttimaan. Koh Changilta löytyy vilkkaampaa menoa (White Sand Beach) mutta myös paljon rauhallisempiakin kolkkia. Klong Praon ranta on jäänyt rauhallisena mieleen.

Bangkokista Koh Changille halaavan on matkustettava ensimmäiseksi Tratin kaupunkiin (busseja lähtee esimerkiksi Ekkamain bussiasemalta, lentäenkin pääsee). Tratin lähellä olevista satamista matka kohteeseen taittuu lautalla. Bussimatka Tratiin kestää noin 4-5+ tuntia pysähdyksen kanssa, ja lauttamatka satamasta Koh Changille noin tunnin. Eli aikaa on varattava ja aikataulun venymiset tulee ottaa huomioon, mutta väitän matkanteon olevan sen arvoista.

Koh Chang-postauksiini pääset tästä. Walleni.us-blogista voit lukea mielenkiintoisen 5 syytä valita Koh Chang -artikkelin.

Koh Mak /Koh Wai / Koh Kood

IMG_1424

Koh Mak

IMG_1627

Koh Wai

Tratista pääsee Koh Changille vaivattomasti, mutta pikaveneet ja satunnaiset lautat kuljettavat matkaajan myös Koh Makille, Koh Waille ja Koh Koodille. Jos etsit lomaltasi rauhaa ja upeita maisemia, suosittelen varauksetta näitä kulmia: itse ihastuin etenkin Koh Makiin. Syy on selvä – saari oli sesonkiaikanakin kohtuullisen rauhallinen, rannoilla oli väljää, luonto oli jokseenkin koskematonta ja ne maisemat… en voisi enempää suositella!

Verrattuna naapuriinsa Koh Changiin, Koh Mak on huomattavasti rauhallisempi ja ostos yms. mahdollisuuksia ei juuri ole. Iltaelämä on myös lähes olematonta ja siksi me Koh Makin valitsimmekin: halusimme matkaltamme totaalista rentoutumista ja tasokkaan hotellin, ja ne me saimme. Esimerkiksi Koh Changin White Sand Beach alkaa olla omaan makuuni jo ehkä hieman liian ”vilkas”, jos ranta- ja saarikohteiden pohjalta asiaa mietin.

Lue lisää Koh Makista täältä.

Mondemap-blogista löytyy myös juttua Koh Makista.

Pattaya (+Koh Larn yms)

IMG_1706

Pattaya Beach

SAM_0234

Koh Larn

Pattaya. Mielipiteitä jakava kaupunki, joka ei taatusti nuku koskaan. Pattaya sijaitsee rannalla, mutta totuuden nimissä: ainoastaan rannan takia en missään nimessä kaupunkiin matkustaisi. Lähietäisyydellä sijaitseva Jomtienin ranta on jo hieman mukavampi (rauhallisempi ainakin omien kokemuksieni perusteella), mutta silti: rantakohdetta, ainakaan idyllistä sellaista etsiessäni en näille suunnille matkustaisi.

Pattayan edustalla sijaitseva Koh Larn on jo himpun verran parempi esimerkki rantaelämästä, mutta suhtautuisin siihenkin varauksella jos aikaa ja halua on matkustaa muualle. Koh Larnilla harva yöpyy ja matkat taittuvat Pattayalta päiväseltään – siinä ei ole mitään vikaa ja matkanteko on kohtuullisen nopeaa, mutta paikka on usein täynnä ja matkaajan täytyy nähdä hieman vaivaa löytääkseen idyllisemmän poukaman (kuva yllä). Isompia rantoja, joissa on varjoja vieri vieressa, löytyy helposti.

Olen käynyt Pattayalla puolenkymmentä kertaa, mutta reissujen tarkoitus on ollut enimmäkseen golf. Eli aktiivilomaan yhdistettynä Pattaya voi toimia ainakin itselläni, ja esimerkiksi Koh Larnilla voi viettää satunnaisen vapaapäivän. Koh Sametille on tosin kohtuullisen lyhyt matka, joten ehkä suuntaisin sinne.

Mae Phim / Rayong / muutama muu ehdotus

Korviini on viime aikana kuulunut paljon juttua Mae Phimistä. En tiedä paikasta sen enempää, joten kommenttiboksi on avoinna. Sama juttu Rayongin alueen kanssa.

Sain vinkkejä aiheen tiimoilta muilta matkabloggaajilta, ja esiin nousivat esimerkiksi Prachuap Khiri Khan ja Ban Krut (Ban Krutista voit lukea lisää  Travellover-blogista). Tietysti jokainen päättää minne asti haluaa maateitse matkata ja mikä sopii aikatauluun, mutta molemmat näistä sijaitsevat kuitenkin kohtuullisen matkan päässä Hua Hinista.

Mitkä kohteet itse valitsisin? Koh Chang ja Koh Mak ovat mielestäni yksi parhaista vaihtoehdoista mikäli Bangkokista rannalle haikailee, ja haluaa lomaltaan paratiisimaisempaa fiilistä. Lähempääkin löytyy toki rantaa, mutta näiltä löytyy paratiisimaista fiilistä ja rentoa saarielämää. Muutaman tunnin lisä matkantekoon on näiden kohdalla sen väärti, jos aikaa vain on. Koh Sametia harkitsisin myös.

Oletko käynyt jossain mainituista kohteista, mikä fiilis jäi? Entä tiedätkö paikkaa, joka minulta jäi käsittelemättä? Vinkkaa kommenttiboksiin!

Hotellit: Edullinen ja mainio D Varee Diva Bally Bangkokissa

Bangkok on kaupunki jossa on hotellia jos jonkinmoista, skaalaa löytyy erittäin tasokkaista hotelleista vaatimattomiin guesthouseihin ja hostelleihin. Bangkokin hyvä puoli on kuitenkin se, että sieltä voi löytyy todella siistin ja viihtyisän hotellin edulliseen hintaan. Me valitsimme hotelleita osittain summanmutikalla ja päädyimme yöpymään pari yötä D Varee Diva Bally-nimisessä hotellissa Sukhumvitin alueella. Hotelli oli aiemmin tunnettu Bally’s Studio Suites-nimellä, mikä oli hyvä tietää hotelliarvioita etsiessä ja google mapsia hyödynnettäessä. Tämä hotelli oli erittäin mieluinen yllätys hintaansa nähden ja on suositusten arvoinen, toisinkuin eräs toinen Bangkokissa testaamamme samanhintainen hotelli. Kerron nyt, miksi tästä hotellista pidin.

Saapuminen

Saavuin Bangkokiin seitsemän aikaan aamulla ja koska huone oli hotellin nettisivujen mukaan valmis vasta klo 14, ei minulla ollut mikään kiire keskustaan. Join kentällä rauhassa aamukahvin ja ostin paikallisen puhelinliittymän. Noin kello kymmenen aikaan lähdin junalla kohti Bangkokin keskustaa ja menin hetkeksi hotellin lähellä sijaitsevaan puistoon istuskelemaan. Matteon lento oli Bangkokissa vasta illalla, joten lueskelin kirjaa ja nautin tuoreista hedelmistä. Päätin kuitenkin kokeilla onneani hotellin suhteen jo kahdeltatoista ja kas, huone oli jo valmis. Ystävällinen henkilökunta otti minut vastaan, toivat minulle kylmää mehua ja hoitivat check-inin hyvin nopeasti. Laukkupoika lähti viemään laukkuani huoneeseen ja näytti miten tallelokero, jääkaappi ja muut huoneeseen kuuluvat jutut toimivat. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki henkilökunnalle.

Huone

Huone oli aasialaiseen tyyliin sisustettu, siisti ja erittäin tilava. Sänky oli massiivinen ja otin siinä heti päiväunet pitkän lentomatkan päätteeksi hotelliin saapuessani. Mikään ei ole mukavampaa kuin kaatua sänkyyn pitkän lennon päätteeksi ja tietää, ettei ole kiire mihinkään. Erityispisteet siisteydestä ja isosta sängystä.

Kylpyhuone oli hyvin perus, mutta siisti ja tilaa siellä riitti jopa liiaksikin asti. Tallelokero oli helppo ohjelmoida, TV toimi moitteettomasti (tosin sieltä tuli vietnamilaista tosi tv:tä englanniksi tekstitettynä) ja kahvia ja teetä oli huoneessa tarjolla. Huoneeseen kuului myös pieni parveke, mutta se jäi hyvin vähälle käytölle nauttiessani ilmastoidusta huoneesta parvekkeen oven ollessa suljettuna. Meteliä huoneeseen ei juurikaan kuulunut yön aikana, vaikka illalla lähtöä Bangkokin yöelämään tehneet brittituristit hieman käytävällä melusivatkin. Siedän ääntä iltaisin, mutta yöaikaan hotelleissa tulee olla hiljaista. En kestä bilehotelleja.

IMG_1240

IMG_1243

IMG_1246

IMG_1242

Palvelut

Hotelli tarjosi asiakkailleen ilmaisen ja toimivan wifin (plussaa tästä!), aamiainen kuului hintaan ja vieraat pääsivät nauttimaan hotellin katolla olevasta kuntokeskuksesta johon kuului kuntopyöriä ja kuntosalilaitteita. Ei se varmasti isoille saleille vertoja vedä, mutta pieneen treeniin se toimi oikein hyvin. Kuntosalin vieressä kattoterassilla oli hyvänkokoinen uima-allas, josta oli mukavat kaupunkinäkymät. Päiväunieni jälkeen siirryin kattoterassille ottamaan aurinkoa ja nauttimaan olostani. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja hyvän kirjan lukeminen uima-altaalla kruunasi loman alun. (Allaskuva otettu seuraavana päivänä, jolloin Bangkokissa oli valitettavasti pilvistä)

IMG_1262

Loppumietinnät

Hotelli maksoi meiltä 55€ / yö eli 27,5€ per henkilö. Koen tämän hinnan erittäin edulliseksi ottaen huomioon hotellin tason – Minulla ei ole valittamista tai pahaa sanottavaa hotellista. Ei se tietenkään esimerkiksi Hiltonia vastannut, mutta on erittäin laadukas valinta pienen budjetin hotelliksi. Sijanti oli hyvä BTS-asemiin nähden ja Sukhumvitin alue on hyvin miellyttävä paikka. Hotellin lähellä oli lukuisia ravintoloita, ostoskeskus, puisto sekä pieniä kauppoja. Aamiainenkin oli maittava, vaikka valinnanvaraa melko niukasti olikin. Suosittelen lämpimästi!

Onko teillä millaisia hotellikokemuksia Bangkokista?

Kuka menee Bangkokiin syömään burgeria?

Bangkok on yksi Aasian ruokaparatiiseista jossa herkullista thairuokaa löytyy yllin kyllin, joka budjetille. Ja jos thairuoka alkaa kyllästyttää, niin Bankokilla on tarjottavanaan monia muita aasialaisen keittiön antimia niitä etsivälle. On japanilaista, on kiinalaista, on intialaista… lähes kaikkea löytyy. Mutta miksi joku sitten menee ja etsii Bangkokista burgereita? Bangkok kun ei varsinaisesti ole tunnettu esimerkiksi New Yorkin kaltaisena burgermekkana ja harvalle taitaa tulla mieleen sitä burgeria lähteä tästä yhdestä Aasian suurimmista kaupungiesta edes etsimään.

(Paljastettakoon jo tässä vaiheessa että tuo burgerinmetsästäjä oli minä itse.)

Pyrin yleensä reissuilla syömään paikallista ruokaa, niin kaduilla kuin ravintoloissakin. Ollessani Bangkokissa olin ollut Aasiassa yhtäjaksoisesti (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta) vajaat 8 kuukautta ja tuntui siltä, että länsimainen ruoka saattaisi hyvinkin terää. Bangkok Postissa oli ollut menneellä viikolla artikkeli Bangkokin mainitsemisen arvoisista burgeripaikoista ja halusin ehdottomasti kokeilla lehdessä mainittua PaperButter and the Burger-nimistä paikkaa.

IMG_1812

IMG_1807

IMG_1803

PaperButter and the Burger sijaitsee Arin alueella ja koska se oli itselleni täysin tuntematon paikka Bangkokissa, oli meillä burgerin lisäksi toinenkin mainio syy matkustaa alueelle. Hetken aikaa Google Mapsin kanssa taisteltuamme päädyimme pienelle aukiolle, kauas pääkadun vilinästä. Tämä pieni aukio oli täynnä trendikkäitä (ilmeisesti) bangkokilaisia, jotka olivat tulleet nauttimaan hyvästä ruoasta ja aukion hipster-fiiliksestä perjantai-illan kunniaksi.

IMG_1799

Perillä meitä odotti söpö ulkoilmaravintola, pienine muovipöytineen ja puisine penkkeineen. Tämä ravintola olisi voinut olla missä tahansa maailmalla, ellei keskellä aukiota kohonnut Buddha-patsas olisi osunut näkökenttään. Sain palvelua hyvällä englannilla ja ruoan saapumisen kestoa (15min) pahoiteltiin syvästi. Mielestäni a) tuo aika ei tosin ollut missään nimessä pitkä ja b) mikäs meidän oli siinä odotellessa lämpimässä Bangkokin illassa, viihtyisän ulkoilmaravintolan terassilla. Kylmiä kokiksia kului kaksi henkeä kohti, mutta mitäpä tuosta, nestehukkaa vältellessä.

IMG_1810

IMG_1804

IMG_1813

Entä sitten se tärkein, eli burgerit? En ole varsinainen burgeriasiantuntija, vaikka niistä pidänkin. Lempparini on ehdottomasti hyvin kypsennetty juusto-pekoniburgeri (ihanan terveellistä!), joka ei saa olla liian kuiva. Juustoburgerit toimivat myös, tosin en pidä Suomessa tällä hetkellä trendikkäästä vuohenjuusto-versiosta. Perus cheddar on se paras juusto mitä hampurilaisiin tulee. Valitsin itselleni PaperButter and the Burgerissa perinteisen juusto-pekonipurilaisen ja se oli hyvin kelpo. Ei paras syömäni, mutta sellainen josta jää hyvä maku suuhun. Aasiassa törmää joskus siihen, että muualta tullutta ruokaa yritetään muokata paikalliseen makuun, mutta se oli tässä ravintolassa onneksi ymmärretty jättää tekemättä. Pientä miinusta siitä, että burgeria oli melko mahdotonta syödä siististi, mutta temppuiluksihan se aina tuuppaa noiden burgereiden kanssa menemään. Hinnat vaihtelivat 140-300 THB välillä (noin 3-7e), eli hyvin kohtuullisen hintainen paikka on kyseessä.

Tässäpä siis oiva ravintolavinkki Bangkokiin teille, jotka haluatte perinteiseen thairuokaan hieman vaihtelua. Ravintolan Instagram-sivut löytyvät täältä, englanninkielistä sivua en valitettavasti onnistunut löytämään. Täältä löytyy infoa ja kuvia thaiksi, sisältäen kuitenkin sen tärkeimmän eli kartan. Lähin skytrain-asema on Ari.

Rakkauteni rooftop-baareihin – tarina Bangkokista

Myönnettäköön, että intoilen aika monesta asiasta. Minun on kovin vaikea pidätellä innostustani, jos joku asia minua oikeasti kiinnostaa ja saa minut hyvälle tuulelle. Nämä asiat voivat olla mitä tahansa uuden vaatteen, jonkun ihmisen näkemisen ja matkajuttujen väliltä. Matkailuun liittyen intoilua voi aiheuttaa lentolippujen kilahtaminen sähköpostiin, uusi jännä kohde tai mielenkiintoiset kokemukset kohteessa. Rooftop-baarit menevät ehdottomasti tuohon mielenkiintoiset kokemukset-kategoriaan. Rakastan sitä fiilistä, kun voit katsella maailmaa korkealta, nähdä kaupungin valojen syttyvän ja kaupungin valmistautuvan yöhön. Siinä hetkessä olet tavallaan omassa pienessä kuplassasi, suurkaupungin sykkeen ulottumattomissa. Kerron teille nyt yhden tarinan Bangkokin mahdollisesti kuuluisimmasta rooftop-baarista.

Bangkokin rooftop-baarit: Lebua Skybar

Bangkokissa meille oli Matteon kanssa selvää, että kävisimme katsastamassa mahdollisimman monia eri rooftop-baareja. Olen käynyt Bangkokissa muutamissa baareissa aikaisemmin mutten ollut koskaan päässyt käymään kuuluisassa Lebua Skybarissa, siinä jossa Hangover II-leffaa kuvattiin. Pidimme molemmat kovasti kyseisestä elokuvasta ja siten kyseinen baari oli meidän prioriteettilistallamme ensimmäisenä.

Olimme Skybarin hissijonossa hyvissä ajoin ennen kuutta, jolloin baari aukeaa. Hissin eteen oli tosin silloin jo ehtinyt muodostua kohtuullisen pitkä jono, joka kuitenkin purkautui kymmenessä minuutissa ja matka 64:teen kerrokseen saattoi alkaa.

IMG_1779

Kuuden aikoihin baari sekä ravintola ovat melko tyhjiä, joten paikalle kannattaa suunnata heti silloin. Jo seitsemältä baarissa oli paljon enemmän ihmisiä, jopa niin paljon että ahtaanpaikan kammoista saattaisi hieman tilanne ahdistaa. Ylläolevassa kuvassa työntekijät odottelevat illan ensimmäisiä asiakkaitaan – huomaa, että ravintolan ja baarin puolet ovat näennäisesti samaa tilaa, mutta käytännössä tilanne on toinen. Baarin asiakkaat eivät saa poistua baarin alueelta huomattavasti väljemmälle ravintolan puolelle ja baarissa saattaa toden totta tulla joskus ahtaat oltavat. Halusin olla paikalla ajoissa pahimman ruuhkan välttääksemme ja tämä taktiikka oli todistetusti oikein toimiva. Ei siellä yksin tietenkään saanut olla, mutta lähtiessämme pois seitsemän aikaan ruuhkaa oli huomattavasti enemmän.

IMG_1780

Huipulla tuulee. 64:s kerros on jo sen verran korkealla, että siellä todellakin tuntee tuulenvireen. Tämä maisema on varmasti yksi suosikeistani maailmalla: Lebua Skybar on jo nähtävyys itsessään ja takana aukeaa näkymä suurkaupunkiin joka ei nuku koskaan. Tilannetta ei haittaa myöskään se, että tämä suurkaupunki on yksi suosikeistani maailmalla.

Koska tiesimme jo Euroopasta lähtiessämme että haluamme Skybarissa piipahtaa, olimme pakanneet Matteolle mukaan muutamat pitkät housut ja siistimpiä paitoja, itse olin varustautunut muutamalla siistillä mekolla. Tarkoituksenani oli ostaa mekko tai kaksi Bangkokista, mutta koska en voinut olla varma että löytäisin tarpeeksi pitkiä, otin muutaman lempimekkoni mukaan Suomesta. Bangkokin rooftop-baareihin on usein pukukoodi ja esimerkiksi Lebua Skybariin ei ole miehillä asiaa shortseissa eikä sandaaleissa. Ei, vaikka sinulla olisi kuinka siistit shortsit jalassasi. Todistin tilannetta, jossa hotellin henkilökunta käännytti muutaman hyvin siistiin asuun pukeutuneen herrasmiehen pois puutteellisen asun vuoksi (hänellä oli päällään siisti puvun paita ja prässätyt shortsit). Kiinnitin tosin huomiota siihen, että naisten kohdalla pukukoodi ei ollut yhtä tarkka – paikalla oli naisia narutopeissa, vaikka suurin osa olikin asianmukaisesti pukeutuneita.

IMG_1789

Suosittelen Lebua Skybarissa piipahtamista auringonlaskun aikaan. Tarvitseeko tätä sen enempää perustella?

IMG_1793

Hangovertini. Drinkki, joka on saanut nimensä samaisen elokuvan mukaan. Se on sekoitus vihreä tee-likööriä, Martini Rossoa, omenamehua sekä rosmariinihunajaa. Bangkokin mittapuulla drinkki on ryöstöhintainen (490THB / 14 euroa), mutta ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. Ei tuossa baarissa montaa drinkkiä viitsi hinnan (ja tungoksen) vuoksi juoda, mutta tuosta kokemuksesta maksan mielelläni hieman ylihintaa drinkissäni. Ja juoma oli jokaisen pennin arvoinen, myös maunkin suhteen. On sanottu, että vaikka Bangkokin asukit eivät välttämättä olleet kovin imarreltuja tavasta jolla Hangover II-leffa Bangkokia kuvasi, ovat he silti tykästyneet kyseiseen juomaan. Sitä on jopa verrattu Bangkokin vastaiskuksi Singapore Slingille. Tiedä häntä onko tästä oikeasti Singapore Slingin haastajaksi, mutta Hangovertini yhdistettynä Lebua Skybarin tarjoamiin puitteisiin on kokemus jota ilman ei Bangkokista voi poistua. Suosittelen käsi sydämellä!

Pidättekö te muut rooftop-baareista? Onko joku mahdollisesti käynyt tässä samaisessa baarissa?

Hei me kokataan – Bangkokissa!

Thaimaan reissuumme liittyi kovin läheisesti ruoka ja syöminen. Päätimme jo varhaisessa vaiheessa että meidän kahden täytyy syömisen sijaan myös itse päästä valmistamaan paikallisia herkkuja kokkikoulussa, jotta osaisimme sitten tehdä thairuokaa myös kotona. Ystävämme Google antoi jos jonkinmoista hakutulosta hakusanalla ”cooking classes Bangkok” ja valinnan vaikeushan siinä iski. Löysimme kuitenkin erään blogin jossa oli oikein mielenkiintoinen arvio Siam Cooking Schoolista ja koska hintakin oli oikein edullinen (1000THB / hlö) niin päätimme kokeilla. Emme halunneet pröystäileviä puitteita vaan aidon, thaimaalaisen fiiliksen ja hyvää ruokaa.

Valitsimme iltapäiväkurssin, jonka kesto oli neljä tuntia. Tähän neljään tuntiin sisältyi kierros paikallisille markkinoilla, josta hankimme ainekset ruokiimme. Samalla saimme pienen tietoiskun raaka-aineista opettajaltamme Jaylta, joka oli mahdollesti yksi hauskimmista tapaamistani ihmisistä ikinä. Tämän jälkeen kurssimme kahdeksan osaanottajaa hyppäsimme takseihin jotka veivät meidät itse kokkikoulun tiloihin. Koulu toimi söpössä omatkotitalossa Silomin alueella ja oli sisustettu niin viehättävästi, että olisin voinut muuttaa sinne vaikka siltä seisomalta.

IMG_1837

Markkinoilla raaka-aineita hankkimassa.

IMG_1840

Ennen kurssin alkua tutkimme hetken Thaimaan kulttuuria esittelevää kirjaa. Tässä kulttuurissa ihmettelemistä riittäsi viikoiksi ja kuukausiksi, ellei jopa vuosiksikin

IMG_1844

Kuten yllä mainitsin, kurssi pidettiin Silomin alueella sijaitsevassa omakotitalossa. Talo oli sisustettu perinteiseen thai-tyyliin ja koska ilmasto sen sallii, osa tiloisti sijaitsi ulkona. Kuten tämä ylläolevassa kuvassa sijaitseva huone. Kokoonnuimme lattialle istumaan ja valmistamaan kookosmaitoa alkuruokaa varten.

IMG_1847

IMG_1870

Kun kookosmaito oli saatu valmiiksi ja tuli ruoanvalmistuksen aika, pilkoimme hankkimamme raaka-aineet sopiviksi alkuruokaa varten. Alkuruoaksi nautimme keittoa, joka koostui kookosmaidosta, sienistä, inkivääristä, sipulista sekä tomaatista. Tulisuutta saimme lisätä maun mukaan, asteikolla 1-5 chiliä. Asteikko viisi tarkoittaa jo hyvin tulista paikallistenkin mielestä, joten tyydyin kahteen chiliin. Kaksi chiliä oli oiva valinta, Matteo ja eräs japanilainen mies halusivat keittonsa kolmella chilillä joka oli ja keitosta tuli melkoisen tujua.

IMG_1876

Alkuruokakeitto valmiina. Hyvältä näytti ja hyvältä se myös maistui.

Keiton jälkeen seuraavana vuorossa oli thairuokalempparini pad thai. Pad thain ainekset tulivat hieman valmiimpina eli valmiiksi leikattuina, murskasimme itse annoksiin ainoastaan pähkinät. Talossa on ulkokeittiö, jossa ruoat valmistetaan opettajan ohjauksessa joten ruoat harvoin epäonnistuvat keneltäkään. Tämä on kurssin tarkoituskin, se sopii kaikentasoisille kokkaajille ja korostaa ruoanlaiton hauskuutta ja miellekkyyttä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö kurssilla asioita oppisi. Päinvastoin, opettajamme Jay jakoi paljon hyödyllistä koko kurssin ajan niin ruoanlaitoin teknisestä puolesta kuin Thaimaan ruokakulttuuristakin.

Opin muunmuuassa sen, että thait eivät juurikaan käytä alkoholia siitä syystä että he syövät niin paljon tulista ruokaa. Alkoholi ja tulinen sapuska eivät sovi yhteen ja aiheuttavat usein vatsanpurua, joten se teoria että kalja on hyvä lääke tulisuuteen ei välttämättä pidäkään paikkaansa!

IMG_1887

IMG_1902

Pad thain jälkeen saimme nauttia perinteisestä kanacurrystä. Annokseen tuli valmiina riisi sekä kanat, mausteet, perunat ja vihannekset saimme pilkkoa itse. Aloin olla melkoisen kylläinen tässä vaiheessa ja koska tiedossa oli vielä jälkiruoka, minua hieman pelotti jaksaisinko sitä syödä. Jälkiruokaksi saimme tuoreen mangon makean riisin kera.

IMG_1907

IMG_1908

Loppumietinnät

Olin erittäin tyytyväinen kurssin hinta-laatusuhteeseen. Monet kurssit Bangkokissa maksoivat ainakin tuplasti enemmän kuin Silom Cooking Schoolin kurssi, joten ne muut karsiutuivat jo hintansakin puolesta. Tämä kurssi oli kuitenkin meille täydellinen kaikin puolin ja tykkäsin miljööstä ja rennosta meiningist – minulla ei ole mitään syytä maksaa kokkikurssista yhtään enempää. En ole myöskään mikään mestarikokki joten koin että kurssin sisältö oli tällaiselle amatöörille juuri sopiva. Sain paljon uutta tietoa mutta kaikki oli kuitenkin tehty niin helpoksi, että päivästä jäi mukava onnistumisen fiilis.

Onko teillä kokemusta kokkikursseista Thaimaassa?