Suomen suurin matkablogiyhteisö
All Posts By

lena

Bad Neuenahr – Ahrweiler

Heippa blogi, hetki on mennyt! Täällä on tapahtunut yhtä ja toista, muun muuassa muutto Pohjois-Espanjaan ja elämä vei mennessään. Avaan tätä jossain vaiheessa varmaankin hieman enemmän, liittyen stressiin ja väsymykseen, mutta nyt  pari sanaa vielä Saksan kulmilta. Pahoittelut kuitenkin tästä erittäin odottamattomasta tauosta.

Tarkoitus oli tosiaan ennen Saksasta muuttoa kiertää hieman kotiseuduilla, ja tämä suunnitelma on tavallaan onnistunutkin.

Läheltä Düsseldorfia löytyy jos jonkinmoista kohdetta – about tunninkin ajomatkan päästä löytyy muun muuassa viinitiloja, Hollanti, ja paljon muuta. Ja Belgiankin suuntaan pääsee sutjakkaasti.

Bad Neuenahr – Ahrweiler  menee juuri tuohon tunnin ajomatkan säteelle Düsseldorfista. Samaan syssyyn on helppo yhdistää esimerkiksi Linzin ja Unkelin suloiset kylät, jos aikaa on.

Olen käynyt aiemmin Linzissä ja Unkelissa, mutta silti yhdistimme viinireissuumme vielä pysähdyksen Linzin kylässä.

Maisemat ovat noilla kulmilla sellaiset, että on hankala kuvitella olevansa niinkin lähellä Düsseldorfia ja välillä tulee mieleen että tätäkin kaunista se Saksa on.

Viinitiloja, kukkuloita ja vaellusmaastoja. Jos aikaa on, viinivaellus olisi mukava, ja jos sinulla on mahdollisuus tähän, niin suosittelen lämpimästi.

Viinivaellus on käsittääkseni oikein suosittua paikallisten keskuudessa. Kannattaa tietysti tutkia hyvissä ajoin etukäteen mitä vaelluksia ja mahdollisia aktiiviteetteja on olemassa, sillä vaikka ajelimme aluetta ristiin rastiin, en olisi spontaanisti osannut seikkailulle lähteä. Voi myös olla, että ajankohdalla on merkitystä.

Alueella tuli jopa vähän Toscana mieleen, vaikka pienet yksityiskohdat kuitenkin kertoivat, että ei ei, ei nyt siellä olla. Maasto oli paikoin jyrkempää ja ehkä vehreämpää, hankala kuvailla, kun Toscanaakin on niin moneen lähtöön. Niin tai näin, tuli jotenkin kiva olo että tuli lähdettyä ja Düsseldorfin läheltä tällainen paikka löydettyä.

Suomalaisittain sitä voi kai käyttää läheltä-sanaa, niin eri luokkaa etäisyydet ainakin Kuopiosta muualle ovat.

Etäisyyksiä, jotka mahdollisesti helpottavat paikan sijainnin hahmottamista (suuntaa antava):

Düsseldorf – Bad Neuenahr 100km

Köln – Bad Neuenahr 60km

Jos autolla on liikkeellä, voi alueelta piipahtaa myös Belgian ja Hollannin puolelle, esimerkiksi Maastrichtiin. Aika rauhassa tuolla sai olla kauniina kesäpäivänä.

Päivä, jolloin alueella vierailimme oli lämmin, lämpöä oli noin 30 astetta. Olimme liikkeellä autolla, joka on mielestäni lähes välttämätön, jos haluaa saada ravintoloista kaiken irti ilman vaellusmatkaa.

Junalla taitaa päästä kyllä Bad Neuenahrin kylään, joka sekin on kiva, mutta mielestäni kukkulat ovat alueen se juttu (varmista junat etukäteen, suosittelen lämpimästi tutkimaan reitit ja junat etukäteen, sillä kyseessä ei ole mikään suuri asema). Maasto voi olla jyrkkääkin, joten tähän kannattaa varautua.

Näihin tunnelmiin tänään! Oletko käynyt alueella?

24 tuntia Brysselissä

Hurautimme toukokuisena viikonloppuna Brysseliin. Ei ihan huvin vuoksi, vaan virallisimmissa asioissa, sillä kävin uusimassa oman passini ja hankkimassa lapselle myös uuden passin. Toki Bryssel on ollut bucket listalla täällä Saksassa asuessamme muutenkin, ja tällä kertaa asioiden hoito yhdistyi tähän kätevästi.

Aikaa meillä oli perillä noin 24 tuntia, ja matka taittui kätevästi junalla. Mietimme, josko sitä ajaisi, mutta junaan löytyi oikein hyvät tarjoukset ja koska lapsi on kovasti erilaisten junien ystävä, puolsi sekin päätöstä.

Matkasimme Brysseliin ranskalaisen Thalysin kyydillä parissa tunnissa, ja kotimatka taittui vaihdolla Kölnin kautta saksalaisten kyydittämänä.

Saimme hyvän diilin lipuille sunnuntai-aamun ja maanantai-päivän yhdistelmällä, olisiko noin 50€:n hujakoilla ollut koko setti per henkilö. Lapsi meni maksutta, sillä hän on alle 4-vuotias, toki hänellä ei ollut omaa paikkaa.

Menomatkalla junassa oli enemmän tilaa, paluumatka meni erittäin tiiviissä tunnelmissa Kölniin asti.

Aika oli niin lyhyt, että sen kummemmille turistikierroksille ei jäänyt aikaa ollenkaan. Kävelimme tosin Euroopan parlamentin ohitse, mutta muuten pysyttelimme Ixelles-Etterbeek-akselilla, ja nautin paikkojen tunnelmasta. Etenkin Etterbeek oli sellaista suloista katunäkymää täynnä (ja randomhuomiona – suomalaisia!).

Olen käynyt Brysselissä kerran noin 10 vuotta sitten, ja aika vähän kaupungista muistin. Silloin tuli nähtyä Brysselin pääaukio ja Manneken Pis, nyt jotain muuta.

 

Koska vuorokauden aikana ei ehdi kaikkea nähdä, olin kiitollinen Matteon paikallisen kaverin tultua mukaamme kiertelemään.

Kävimme syömässä, kävelyllä järven rannalla sekä vielä oluella, oltiinhan Brysselissä. Taisin kuitenkin olla nukkumassa jo puoli kymmeneltä, mutta se oli juuri hyvä niin. Tällä kertaa en edes yrittänyt nähdä ”kaikkea”, vaan nauttia niistä muutamista tunneista mitä meillä Brysselissä oli. Sää suosi, aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja kaupunki oli kaunis.

Aiempi Brysselin visiitti ajoittui syksyyn, ja satoi. Ja oli muuten pimeä. Nyt oli ihan eri meno ja kaupunki pääsi enemmän oikeuksiinsa, kuten nyt minkä tahansa muunkin kaupungin kohdalla kauniilla säällä.

Maistoimme paikallisia ranskiksia eri soosseilla, Matteon kaveri vei meidät lempipaikkaansa.

Tämä vaikutti olevan asia, josta jokaisella on Brysselissä oma mielipide, mistä ne parhaat ranskikset sitten löytyvätkään.

Tykkään erityisesti andalucialaisesta dipistä, se on sopivan tulinen ja maukas, muttei ”polta kieltä mennessään”. Paikka, johon meidät vietiin, oli Ixellesin alueella sijaitseva Frit Flagey. Voin näin erittäin suppean kokemuksen omaavana suositella.

Ja niin, ne passit.

Passit tulivat kotiimme Saksaan aika tarkalleen kaksi viikkoa niiden tilaamisesta. Kirje, jossa passit saapuivat, oli lähetetty Brysselistä, joten ne olivat matkanneet meille Suomesta Brysselin kautta.

Kaikki sujui sutjakasti ja nopeasti, ja lähetystössäkään ei ollut sen enempää jonoa. Matteon piti olla mukana allekirjoittamassa paperit, ja  täytyy kyllä antaa täydet pisteet asioinnin helppoudesta Brysselin suurlähetystölle. Prosessi on hieman erilainen kuin Italian virallisten dokumenttien hankinnassa ulkomailla, Italian konsulaattiin tulee varata aika ja passin saa heti mukaan. Olisimme saaneet ajan tosin vasta elokuun loppuun, joten päätimme hakea uuden passin Brysselistä.

Yksi asia, minkä vuoksi annan Italian virallisille matkustusdokumenteille kiitosta on se, että lapsella niissä lukee aina vanhemman nimi. Tämä on kerran pelastanut meidät lähtöselvityksessä, jonka jälkeen olen kuitenkin varmuuden vuoksi AINA kuljettanut mukanani lapsen syntymätodistusta, isänsä passin kopiota sekä lupalappua.

Ihanana bonuksena lapsi sai vielä suurlähetystöstä Suomi-värityskirjan mukaan paluumatkalle.

Matkasimme tosiaan lapsen kanssa kaksin kotiin Deutsche Bahnin kyydissä, Matteon jäädessä vielä pariksi päiväksi Brysseliin. Alunperin tarkoituksenamme oli vaihtaa junaa Aachenissa, mutta myöhästymisen vuoksi menetimme jatkoyhteyden ja jatkoimme junalla vielä Kölniin, jossa on enemmän vaihtomahdollisuuksia Düsseldorfiin. Aikamoinen seikkailuhan tuo oli, juna tupaten täynnä, matkarattaat, kassi ja lapsi kainalossa.

Matkahan ei ole pitkä, pari tuntia, mutta täysi juna sylilapsen kanssa lapsiosastolla joka oli jostain syystä täynnä aikaerorasituksesta kärsiviä väsyneitä lapsia oli tältäkin osin aika vauhdikas. Ilmeisesti eräs iso poppoo oli saapunut Atlantin yli lennolla ja jatkoivat matkaa junalla kohteeseensa jossain Brysselin ja Frankfurtin välillä.

Oli kiva saapua kotiin illalla ja kaatua omaan sänkyyn päivän päätteeksi.

Hei hei, Saksa!

Blogin puolella ollut hieman hiljaista, täällä ”oikeassa elämässä” ei niinkään.

Nyt on nimittäin aika julkaista asia, jota ollaan jo pitkään järjestelty ja jumpattu. Ehkä vähän rivien välistäkin on tästä voinut lukea. Me nimittäin muutetaan.

Fiilis on samalla todella haikea (vaikka Saksan kanssa minulla olikin vähän takkuinen alku, olen lopulta viihtynyt hyvin), mutta innokkaasti odottava. Aika muutokselle on oikea. Lapsi on kolme, ja hänenkin kannaltaan myös koimme, että nyt on hyvä muuttaa. Koska se muutto tulisi eteen joka tapauksessa lähivuosina, parempi nyt kuin myöhemmin, kun kaveripiiri olisi enemmän vakiintunut.

Muuton järjestely toiseen maahan on aika hurjaa hommaa. Meillä on jo asunto odottamassa Matteon töiden kautta, mutta se on kuitenkin sellainen, joka ei ole pidempiaikainen ratkaisu. Eli stressi tavallaan pois sen osalta, asunto on kiva ja aluekin, mutta pysyvä ratkaisu olisi toki mukava löytää piakkoin. Koska asunto kuitenkin on jo, olen aika vaativa pysyvän asunnon kanssa, joten olemme rajanneet alueen tarkkaan ja muutamia muitakin vaatimuksia on.

Ai niin, minnekäs me oikein sitten muutetaan?

Bilbaoon!

Kaupunkiin, joka on tuttu. Olemme viettäneet sielä parina vuotena muutaman kuukauden pätkän, ja innolla odotan paluuta pidemmäksi aikaa. Bilbaota ei ole ehkä säällä siunattu, mutta kaikkea muuta siellä on meille, sellaista jota jo kaikki odotamme. Ulkoilua, luontoa, ruokaa, kivan kaupungin tunnelma, ranta. Toimiva kaupunki, jossa on hyvä fiilis.

Arvaattekin varmaan, että tulette kuulemaan ihan pian lisää. Muuton aikataulu varmistuu pikkuhiljaa, mutta sanotaan nyt että loppukesä / syksy.

Eli pohjoista Espanjaa luvassa blogissa!

Pääsiäinen kotona Saksassa – miksi?

Kuva: Jenni / H niin kuin Hausfrau

Pääsiäinen on vietetty, ja siitä tuli oikeastaan todella tarpeellinen breikki arkeen. Neljän päivän vapaat, joista suuri osa jopa kului ihan oikeasti vapaalla. Helleaalto pyyhkäisi Düsseldorfin yli, ja nautimme noin 25 asteen lämpötiloista ja pilvettömästä taivaasta jokaisena päivänä. Mitä parhain lomasää.

Sain tehtyä työt kasaan torstaina iltapäivällä, mikä tarkoitti sitä, että suurin osa ajasta kului toden totta ihan vapaa-ajan merkeissä. Vähän tein sunnuntaina hommia varastoon, sillä joudun viisaudenhampaan poistoon nyt pääsiäisen jälkeisellä viikolla. Kalenterissa ei tosin näyttäisi olevan hirveää kasa hoitamattomia hommia rästissä, joten mitään ei tarvinnut pääsiäisenä varsinaisesti kiirehtiä kasaan. Tämä on parasta työnteossa: hyvä rytmi, ilman suurta stressiä hoitamattomista hommista.

Pääsiäisen vietto alkoi Jennin kanssa jo torstaina, kun suuntasimme illalliselle vietnamilaiseen ravintolaan. Tarkoituksena oli höpötellä niitä näitä ja vähän haistella tunnelmaa kaupungilla. Koska sää oli hieno, saimme pöydän ulkoa kadulta ja testasimme ensi kertaa An Bahn mi -nimistä vietnamilaista ravintolaa. Valinta oli oikein hyvä, vaikka itse sanonkin, ja hipstereiden suosima Flingernin Ackerstrasse oli sopiva paikka aloittaa illanvietto. Siellä kun tulee harvemmin käytyä, ja paikka on kivan rento.

Flingernistä hyppäsimme ratikkaan ja sieltä Düsseldorfin vanhaankaupunkiin nauttimaan auringonlaskusta (ensimmäinen kuva). Saatoimme kuunnella myös Kaija Koota, joten jos joku suomimusiikin suosiota ihmetteli Düsseldorfin vanhassa kaupungissa, niin syylliset löytyvät täältä. Kiitos Jennille kivasta illasta tätäkin kautta.

Illanviettoa seuraava aamu eli pitkäperjantai valkeni aurinkoisena kotona. Lähdimme aamupalan jälkeen melko aikaisin ulkoilemaan pienen perheemme kanssa, ja olimme ulkona lounaaseen asti – puistossa ja asuinalueemme rauhallisilla kaduilla.

Tätä seurasi kiireetön ruoanlaitto ja sitten hupsista, kolmen tunnin päikkärit koko poppoolle. Edellinen ilta verotti vähän, ja yön unet olivat jääneet hieman lyhyiksi, vaikka kotona melko aikaisin olinkin. Pubit menivät pitkänperjantain vuoksi kiinni puoliltaöin.

Tämä kaava toistui seuraavina päivinä, ja kävimme tutkimassa entisiä asuinseutujamme Pempelfortissa (kuva alla), josta matka suuntautui Reinin rantaan. Sunnuntaina ystävät tulivat lounaalle, ennen muuttoaan pois Düsselistä. Tämä on sitä aikaa, kultainen kolmen vuoden sääntö, kun monet muuttavat ja lähtevät uusien haasteiden perässä muualle Eurooppaan ja kauemmas, esimerkiksi Kaukoitään ja Yhdysvaltoihin.

Pääsiäinen aiheuttaa myös muutoksia normaalista totuttuihin aikatauluihin. Meilläpäin Saksaa kaupat ovat kiinni pitkänperjantain, lauantaina kaupat aukesivat ja olivat suljettuina taas sunnuntain ja maanantain. Jos jotain unohtui, Düsseldorfissa oli kaksi kauppaa auki – lentoaseman ReWe ja rautatieaseman Edeka. Eli aina kannattaa varautua, mielummin ajoissa, jos ei halua käyttää aikaansa jonottamiseen ja tungoksessa asiointiin. Tosin lauantaina illalla oli jo aika väljää, kun haimme muutaman unohtuneen asian kaupasta. Täällä ollaan aika perinteisiä pääsiäisen kanssa, mikä kannattaa ottaa huomioon esimerkiksi matkoja suunnitellessaan.

Summa summarum: Ulkoilu, rentoilu ja NetFlix olivat kova juttu pääsiäisenä. Ja tietysti se, että  tuli kaivettua kesävaatteetkin kaapista ja laitettua mekko päälle. Rentoa oloa, emme me muuta tehneetkään, kun olimme ulkona ja nautimme siitä, että luonto oli herännyt eloon.

Miksi vietimme pääsiäisen kotona?

Tämä on kysymys, johon sain vastata pääsiäisen aikana lähemmäs kymmenen kertaa – ja siksi liitin sen ostikkoonkin.

Suurin osa Saksan lähipiiristämme matkusti kotimaihinsa pääsiäiseksi, ja paikalliset naapurimme lähtivät loma-asunnoilleen tai Hollantiin vapaita viettämään. Kaupunki oli normaalia autiompi.  Mekin olemme usein pääsiäisen pitkät vapaat hyödyntäneet ja lähteneet Italiaan.

Mietimmehän me, josko sitä lähtisimme Italiaan sukuloimaan. Suomeen en olisi halunnut lentää neljäksi päiväksi, Kuopion reissut ovat aina sen verran tyyriitä, että on parempi olla kauemmin. Italiaan pääsee usein kohtuullisempaan hintaan, ja voimme lentää usealta eri kentältä – ja Italiassakin on valinnanvarana Pisa, Firenze ja Bologna. Tosin nyt pääsiäisen korvilla Italiankin hinnat olivat nousseet, mutta pienellä jumppaamisella matka olisi luultavasti onnistunut, ja olisimme päässeet sukukeskeisen italialaispääsiäisen pariin. Koska Düsseldorfista on matkaa Firenzeen saman verran kuin Helsingistä Ivaloon, emme edes harkinneet automatkaa muutaman päivän takia. Harvemmin sitä tosin tulee muutenkaan tehtyä, koska rajoitetulla aikataululla yrittää aina maksimoida päivät perillä.

Matteonkin piti olla matkalla Bilbaoon jo maanantaina illalla, joten tämä olisi joka tapauksessa vähän sotkenut suunnitelmia ja reissua. Ja koska alkuvuonna olemme olleet jonkin verran reissussa, oli kiva olla kotona ihan rennosti. Tässä monen maan välillä sukkeloimisessa tulee välillä raja vastaan, ja on joskus ihana vaan olla ja nauttia paikallaanolosta.

Naapurimme ja ystävät ihmettelivät päätöstämme jäädä kotiin useaan otteeseen, talomme omistajaa myöten. Ihan hyvällä tietysti siis, mutta tämä taisi olla ensimmäinen pääsiäisemme kotona, ja oli mielenkiintoista huomata, miten etenkin kv-ympyröissä vain harva oli jäänyt Saksaan. Meidänkin asuinalue, joka on yksi rauhan tyyssija,  oli nyt jotenkin erityisen hiljainen. Ainoa asia, mistä tiesin jonkun olevan kotona, oli grilliruoan tuoksu joka suunnasta naapureidemme pihoilta.

 

10 lähimatkaunelmaa Keski-Euroopassa

Kodin läheltä löytyy monta mukavaa kohdetta – esimerkiksi Hollannin Thorn 

Olen saanut viimeisen kuukauden aikana kaksi haastetta liittyen matkaunelmiin, ja haaste onkin pyörinyt matkablogeissa kiitettävään tahtiin. Kiitoksia haasteesta Näkymiä vihreältä kukkulalta -blogin Heli ja Mutkia Matkassa -blogin Emma!

Päätin hieman muuttaa haastetta ja rajasin unelmakohteeni kahden tunnin auto- tai junamatkan päähän kotoa, eli fokus muuttui koko pallon sijaan lähimatkailuksi. Eli matkan alku ja lähtöpiste on kotimme Düsseldorf, ja matka saa kestää noin pari tuntia suuntaansa autolla – se riittäköön nyt minulle lähimatkailun määritelmäksi.

Hyvä puoli tässä Düsseldorfin sijainnissa on se, että parin tunnin matkan päähän mahtuu vaikka sun mitä.

Pidemmittä puheitta haaveisiin:

1 ) Maastricht, Hollanti

Olen ihastunut Hollantiin ja sen tunnelmaan, pikkukyliin ja maaseutuun. Maastricht on kaupunki, jota on kehuttu paljon ja sinne kertyy meiltä matkaa 113 kilometriä, ja Google maps antaa ajomatkaksi tunnin ja viisitoista minuuttia ilman ruuhkaa.

Tänne olisi kiva mennä vaikka yhden yön kaupunkilomalle ja nauttia ihan rauhassa kaupungin tunnelmasta ja ravintoloista. Ja tuoda kotiin salmiakkia tuliaiseksi ja käydä tutkimassa hollantilaisia supermarketeja, viihdynhän niissä oikein hyvin.

2 ) Ahrweiler, Rheinland-Pfalz, Saksa

Punaviinivaelluksistaan tuttu Ahrweiler sijaitsee kotiosavaltiomme Nordrhein-Westfalenin naapurissa, juuri Rheinland-Pfalzin puolella. Monet ystävämme ovat suunnanneet päivän reissulle noille suunnille, ja päivänreissuun on sisältynyt mukavaa yhdessäoloa, vaellusta viinitupien välillä, viinin maistelua ja hyvää ruokaa.

Meiltä matkaa on Ahrweileriin 100 kilometriä, ja ajomatkan arvio on noin tunti. Tietysti autolla ollessa ei voi juurikaan viiniä maistella, mutta ulkoilun ja ruoan kannalta voi matkan ottaa. Ahrweileriin pääsee myös junalla.

Lue lisää Lempipaikkojani-blogista!

3 ) Bonn, Nordrhein-Westfalen, Saksa

Vähän nolottaa tämä kolmas kohta – en ole koskaan käynyt Bonnissa, Saksan entisessä pääkaupungissa. Olen ajanut ohi useita kertoja, mutten ole vielä päässyt itse kaupunkiin. Etenkin keväisin kaupungin kirsikankukat valloittavat somen ja monet matkaavat sinne kauniita puita ihastelemaan. Bonn on myös yksi Saksan vanhimmista kaupungeista.

Bonn on meiltä 75 kilometrin päässä, ja autolla sinne ajaa vajaan tunnin autobaanaa pitkin. Junalla pääsee myös kätevästi suoraan Düsseldorfin rautatieasemalta.

Hieman Bonnin eteläpuolella Königswinterissä olemme käyneet (kuvassa Königswinter / Schloss Drachenfelds), muttemme itse Bonnissa. Königswinter ja Bonn yhdistyvät vaivattomasti yhdellä reissulla.

4 ) Sauerland, Nordrhein-Westfalen, Saksa

Sauerland on myöskin tuttu kavereiden reissuilta, ja siellä sijaitsee käsittääkseni meitä lähinnä oleva laskettelukeskus, jossa on myös tasokkaita vaellusmaastoja. Sauerlandista löytyy korkeuseroja, ja NRW Tourismin mukaan 2711 yli 400 metriä korkeaa huippua. Tämä menee taas kategoriaan ”opi lisää kotiseudustasi”. Eli joko talvella laskettelumatka tai muina aikoina patikointireissu – voisipa Sauerlandin alueelle jäädä pariksikin yöksi.

Etenkin Winterbergin kaunis kylä kiinnostaisi, toki muitakin paikkoja alueella on. Meiltä on Winterbergiin matkaa 164 kilometriä, ja ajomatka juurikin tuon 2 tuntia.

5 ) Leuven, Belgia

Koska Belgian halusin lisätä tähän listaan, valitsen sieltä Leuvenin. Olen Brysselissä käynyt ja sinne on mentävä, ihan piankin, koska passi kaipaa uusimista. Joten valittakoon tällainen vähemmän tuttu kohde Belgiasta – Belgian raja on meiltä noin 45 ajomatkan päässä, ja olen hävettävän vähän siellä käynyt. Vain muutaman kerran.

Koska matka olisi suurella todennäköisyydellä päivän tai jopa puolen päivän reissu, haluaisin tutustua kaupunkiin kävellen, fiilistellen ja syödä lounasta jossain Leuvenin kehutuissa ravintoloissa. Pienpanimoitakin löytyy, jos haluaa kotiin tuoda pari pulloa viemisiksi. Suklaakin kelpaa aina, ja vohvelit tietysti. Tämän matkan voi toteuttaa filosofialla ”tutustu paikkaan, jonne et vahingossa eksy”.

6 ) Duisburg Innenhafen

Tämä lienee kaikista helpoiten toteutettava tältä listalta. Olen käynyt kerran Duisburgissa, eikä 70-luvun arkkitehtuurista suurilta osin koostuva kaupunki tehnyt varsinaisesti vaikutusta ensi kertaa siellä ollessani, sateisena ja pimeänä marraskuisena päivänä.

Olen kuitenkin kuullut, että Duisburg Hafen eli kaupungin satama-alue on herännyt hienosti henkiin, sinne on tullut ravintoloita ja siitä on tullut jopa trendikäs ajanviettopaikka! Tiedä, jos joskus hypättäisiin Düsseldorfista junaan, josta pääsee Duisburgiin 15 minuutissa. Asemalta pitää toki suunnata itse kohteeseen, ja toki sinne voi myös mennä autolla.

Duisburgissa kannattaa myös käydä tsekkaamassa Landeschaftspark, vanha tehdasmiljöö, jossa pääsee tutkimaan entistä tehdasta lähempää, ja jopa kiipeämään korkealle.  Alueella on myös ruokapaikka ja erilaisia tapahtumia, kuten ruokafestareita ja valokuvaukseen liittyviä tapahtumia. Viikonloppuisin järjestettävä valoshow kruunaa kokemuksen.

7 ) Monschau, Nordrhein-Westfalen, Saksa

Monschau on kaupunki, joka tulee mieleeni etenkin sen joulumarkkinoista ja tunnelmallisista, ristikkotalojen täyttämistä kaduista. Kaupunki sijaitsee aivan Belgian rajalla, joten halutessaan siihen voi yhdistää vaikka Liegen kaupungin. Vehreällä Eifelin alueella on myös patikointimaastoja, joten lenkkarit varmastikin kulkevat mukana.

Meiltä on Moschauhun 115 kilometriä, ja ajomatkaa tunti ja kaksikymmentä minuuttia. Tämä pitää toteuttaa mahdollisimman pian.

8 ) Pyöräily Hollannin maaseudulla

Meiltä ajaa noin 45 minuttiia Hollannin puolelle Roermondiin. Siinä ympärillä, Thornin pienen kylän kieppeillä, on paljon suloista maaseutua. Hollannille tyypilliseen tapaan korkeuseroja ei juurikaan ole, ja pyörällä liikkumiseen löytyy mahdollisuuksia. Meiltä parin tunnin matkan päässä sijaitsee paikka jos toinenkin tähän tarkoitukseen.

Möin tosin hollantilaispyöräni muutama viikko sitten, mikä saattaa vaikeuttaa matkantekoa!

9 ) Bernkastel-Kues ja Trarben Trarbach, Rheiland-Pfaltz, Saksa

Kävimme helmikuussa Cochemissa, ja Moselin alueella onkin lukuisia kohteita, joihin olisi vielä kiva palata ajan kanssa. Nämä kohteet menevät juuri ja juuri siihen kahden tunnin aikaikkunaan, ja toki voisi yöksikin jäädä, jos siltä tuntuu. Ongelma on Moselilla majoituksen hinta-laatusuhde, mutta jos jotain kivaa löytyisi, niin miksikäs ei. Saksalaiskyliä ja ristikkotaloja ja ehkä lasi viiniä – check!

10 ) Matkajokeri

Kohta 10 varataan kohteelle, joka on spontaani ja vähän random. Eli esimerkiksi H niinkuin Hausfrau -blogin Jennin perheensä kanssa käymä Extersterne.

Vinkkaa jotain sopivaa kohdetta!

Haastan mukaan Veeran.

 

Ovatko kohteet tuttuja sinulle?