En ole enää se sama matkailija kuin joskus olin

Matkailu, tuo aihe joka on mielessani usein. Ehkä vähän hämmentyneenäkin sita mietin, silla se on osa minua joka on varmasti muuttunut viime vuosina pandemian jälkeen eniten. Pandemia sai meidät jäämään kotiin täällä Espanjassa ja sen jälkeen lähdettiin pikkuhiljaa tutustumaan paikkoihin kodin lähellä. Tämä muutti itseäni ja ajatusmaailmaani melko lailla, etenkin univajeisena pienten lasten kanssa valvoneena. Ei minun ehkä tarvitsekaan lähteä kauas kokeakseni matkailun ilot, ei se että lahtee kauas, vaan se että pienikin maisemanvaihdos piristaa ja kotiseutujen kulttuuriin ja paikkoihin tutustuminen ei tietenkään ole koskaan huono asia. Teki myös hyvää nähdä muita maisemia kuin kotikylä ja oman alueen rannikko, vaikka upeaa seutua tämä onkin. Ei se tuulesta temmattua ole kun sanotaan että maisemanvaihdos piristää, pienikin.

Aloin kirjoittamaan tätä tekstiä Matkamessujen inspiroimana. Tässä on hetki kestänyt tämän tekstin matkatessa luonnoksesta postaukseksi, mutta oikea elämä tuo haasteensa tähänkin.

Messujen aikaan Instagramissa oli paljon kuvatunnelmia messuilta, tuttuja kasvoja (ikävä!) sekä tietysti paljon matkafiilistelyä. Tuntui, että kaikki oli aivan niin kuin ennenkin. Aloitin itsekin kirjoittamaan tätä juttua.

Paitsi että oma suhteeni matkailuun ei ollut kuin ennenkin. Kirjoittamista tosin rakastan edelleen, se ei ole kadonnut mihinkään.

Avaan tätä nyt tässä tekstissä hieman perusteellisemmin. (Ja pahoittelut pienistä typoista ja muusta, koneella ja puhelimella puoliksi tekstin tuottaminen aiheutti hankaluuksia)



Tämä koronan jälkeinen tapa matkailla on jäänyt meillä päälle. Se siis, että ollaan tässä kotikulmilla ja tehdään matkoja Baskimaan ja Espanjan sisällä. Ehkä Ranskankin puolelle tekee mieli, onhan se vain parin tunnin ajomatkan päässä.

Ja tämä matkailustrategia on pitkasta aikaa tuntunut oikealta, vaikkakin samalla aikaa oudolta, ottaen huomioon miten paljon aiemmin matkailtiin (ja se ei ollut välttämättä näin jälkikäteen katsottuna itselleni hyväksi). Mutta tässä elämäntilanteessa tämä lähellä matkailu tuntuu oikealta. Siis se, ettei tarvitse olla kaukana kotoa, voi matkustaa kiinnostaviin paikkoihin ja palata illaksi kotiin. Tai palata yhden yön reissun jälkeen kotiin. Se on sopiva aika.

Toki tunnistan sen tosiasian, etta asumme paikassa jossa on lähes kaikki mitä matkoiltani olen yleensä etsinyt. Eli siinä mielessä olen onnekas. Se vaikuttaa kaikkeen, myos tähän matkailuasiaan ja omien mieltymysten jonkinasteiseen muutokseen. Luontoa, hyvää ruokaa, sellaista tiettyä leppoisuutta, näitä asioita tästä Bilbaon läheltä löytyy.

Asuminen on aina eri asia kuin lomailu, tämän tiedän varsin hyvin, mutta kun koti on sellaisessa paikassa jonne yleensä lähtee lomalle, saa se ainakin minut pysymään enemman kotona. Koska olen aina viihtynyt hyvin myös kotona ja tämä tunne vain vahvistuu Etenkin tässä elämäntilanteessa, jossa voimavarat ovat välillä vähissä kahden pienen kanssa paikassa, jossa meillä ei ole tukiverkkoa. Ja koska kotona on hyvä ja kiva ja arki aika säätöä, ei mieli talla hetkella haikaile välttämättä kauemmas.

Mitä kaikkea kodin läheltä löytyy?

Olen tästä aiemmin maininnutkin, mutta tassa Bilbaon lähellä on oikeasti paljon nähtävää. Parin tunnin ajomatkan päässä on Ranska, lännessä Kantabria ja etelään kun lähdetään löytyy La Riojan viinialue. Hieman jos tuota tuntikriteeria venyttaa, löytyy Navarra ja esimerkiksi Bardenas Realesin upea luonnonpuisto. Ja tietysti Pamplonan kaupunki. Monet ajavat myos lumen perässä Pyreneiden vuoristoon.

Haluan tutustua yleisesti myös Espanjan mantereeseen paremmin, etenkin alueisiin Baskimaasta länteen. Kantabria, Asturias, Galicia. Opetella asioita maasta jossa asumme, ymmärtää kulttuuria paremmin ja niiden eroja alueiden välillä. Baskimaakin on kulttuurillisesti ja historiallisesti mielenkiintoinen.

Kantabriassa olemme jonkin verran vierailleet ja vaikka ylisanoja yritän välttää niin sanotaanko nyt niin että käsi sydämellä suosittelen. Sieltä löytyy vuoristoa ja merta. Sää toki ei aina suosi joten ajankohdalla on väliä mutta kauniina päivänä sesongin ulkopuolella Kantabria jättää jälkensä. Olin sitten vuorilla tai rannalla, olen myyty.

Seuraavana voisi olla blogiin vuorossa käytännön vinkit pohjoisen Espanjan matkaan, ehkä samaan syssyyn myös Ranskan puolelle (mm Biarritz). Lähellä kun olemme.

Kiitos kun luit.