Viikonloppu Como-järvellä
Pohjois-Italian järvet olivat lokakuulle asti tuttuja vain lentokoneesta käsin. Düsseldorfin ja Firenzen välinen reitti kulki usein juuri näiden järvien yli (en ole osannut niin tarkkaan katsoa, että olisin onnistunut kertomaan mikä järvi milloinkin olikaan kyseessä).
Tämä blogijuttu olisi ollut varmasti raflaavampi ja luetumpi, jos olisin saanut revittyä Comon viikonlopusta jotain kamalan negatiivista. Mutta ei, Comon viikonloppu oli sen verran onnistunut, että ei tästä nyt mitään kovinkaan dramaattista saa kehiteltyä.
Como on viehättävä kaupunki upean luonnon keskellä
Lyhyt googletus paljastaa, että Comolla asuu hieman yli 80,000 ihmistä. Ehkä se suunnilleen on juuri sitä kokoluokkaan mitä ajattelinkin, ja tuolloin lokakuussa oli siellä hyvin rauhallinen meno. Ihmisiä oli juuri sopivasti, että kaupungissa oli eloa, mutta ei liikaa ruuhkaa.
En ole ollut Comolla kiireisimmän sesongin aikaan, mutta lokakuun alku oli hyvin miellyttävä. Ei ehkä aivan rantakelejä, mutta koska harvoin rannalla makaan, niin ei se haitannut ollenkaan.
Se oli sellainen paikka, että tokaisinpa Matteolle, että täällä voisi ehkä olla hyvä lapsen kasvaa. Eikä Milanoonkaan ole kuin tunnin matka, jos menoa ja meininkiä alkaa kaivata. Milano on kaupunki, josta pidän nykyään paljonkin, joten siinä tulisi kaksi kärpästä yhdellä iskulla.
Kahden päivän kokemuksen perusteella en toki muuttopäätöstä tee, mutta paikasta jäi heti ensialkuun hyvä fiilis. Kaikista paikoista ei jää. Comon kaupunki sijaitsee Como-järven rannalla, kukkuloiden ympäröimänä. Pääosin kirkasvetinen järvi näyttelee pääosaa kaupungissa, ja sinne voi lähteä retkelle veneellä. Me tyydyimme ihailemaan järveä rannalta käsin.
Lapsen kanssa emme näin lyhyellä lomalla lähteneet vaeltamaan tai patikoimaan, mutta pidemmällä reissulla se olisi ollut ehdoton juttu toteuttaa. Eli saa linkata vinkkejä patikointimaastoista Comon kaupungin läheisyydessä, toki muuallakin.
Comon reissuun yhdistyi itselleni uusi maa
Varasimme majoituksemme Milanosta käsin, jossa olimme olleet edellisen viikon. Aivan viime tipassa, joka ei usein kuulu tapoihini, muttemme saaneet päätetyksi minne Comolla menisimme. Comon kaupunki valikoitui kohteeksi siitä syystä, että sieltä oli helppo matkata junalla Sveitsin puolelle Chiassoon, lähelle paikkaa jossa veljeni asuu. Tämä olikin yksi syy matkallemme, ja sain samalla itselleni uuden ”maapisteen” – enhän ollut Sveitsissä koskaan aiemmin käynyt. En maita varsinaisesti keräile, mutta onhan se mielenkiintoista käydä maassa, jossa en ole koskaan ennen käynyt. Periaattessa Chiasson ja Sveitsin ja Italian rajaseudut ovat hyvin italialaisia, mutta onhan siellä paikallisia erikoisuuksia. Kuten nyt esimerkiksi hintataso. Tuli ravintoloissa aika äkkiä ikävä Italiaan.
Majoituksemme oli perinteisellä italialaisella pienellä kadulla Comon vanhassakaupungissa. Varasin Bookingin kautta meille yhden makuuhuoneen asunnon, jossa oli noin neliön kokoinen keittiö ja asuntoa ympäröi ihana sisäpiha. Omistaja asui samassa rakennuksessa, ja hänen äitinsä asui samassa kerroksessa vuokrattavan asunnon kanssa.
Noin sadalla eurolla per yö sai hyvin vastinetta rahoilleen, hotelli olisi tullut kalliimmaksi, ja ystävällinen omistaja antoi meille hyvät vinkit alueesta ja lempiravintoloistaan (tosin ravintoloita ei järin tullut enää viikon ravintolaruoalla elon jälkeen käytettyä). Useimmiten varaan hotellin, mutta tämä huoneisto oli kyllä nappivalinta. Ei mikään megaluksus, mutta täysin hyvä ja mikä tärkeintä, se oli kotoisa. Comon hotellien hinnat olivat pilvissä tuona viikonloppuna, ja joskus on hyvä toimia toisinkin kuin on totuttu. Taisin filmata fiiliksiä asunnolta Instagramin stooriin, kuvia en juurikaan muistanut ottaa. Comolta muuten kylläkin. Alla kuva kuitenkin tältä suloiselta kadulta.
Mitä Comon kaupungissa ehtii tehdä, kun aikaa ei ole paljoa?
Jos aikaa olisi ollut enemmän, olisin ehdottomasti halunnut nähdä pieniä kyliä Comojärven rannalla. Nyt emme kuitenkaan halunneet haukkaamaan liian suurta palaa, ja intensiivinen viikko Milanossa painoi jaloissa. Ja vähän takana ollut tiivis reissuputki, olimmenhan olleet Matteon vanhempien luona Toscanassa monta viikkoa kaksi viikkoa ennen tätä reissua. Otimme rennosti, teimme pitkiä kävelylenkkejä järven rannalla, söimme ja vain olimme. Matteo toimi kotikokkina ja teimme asunnolla risottoa ja herkuttelimme punaviinillä, jossa oli vähän kuplivuutta (vino rosso frizzante). Olin italialaisittain epätyypilliseen tyyliin nukkumassa jo puoli yksitoista.
Vuokraisin ehdottomasti auton, jos olisin matkalla noille seuduille pidemmäksi aikaa. Näin on helpompi nähdä kylät ja tutustua alueen linnoihin, ja päästä paikkoihin, jotka ovat julkisen liikenteen ulottumattomissa. Jos aikaa ei ole paljoa, niin kuin meillä, suosittelen rauhoittumaan Comon kaupungissa, kävelemään ja nauttimaan järvimaisemasta sekä istumaan iltaa pienten kujien ravintoloissa italialaiseen illallisaikaan. Ja tsekkaamaan vaijerihissin (juttua tästä alla).
Oma suosikkireittini järven rantaa kulki kaupungin keskustasta katsottuna järven oikeaa laitaa. Se toimi hyvin matkarattaiden kanssa, ja aurinko helli ja sunnuntaina aamulla oli mukavan väljää. Ehdimme tehdä oikein mukavan kävelylenkin ennen lennolle lähtöä, ihanassa syyssäässä.
Lensimme kotiin Düsseldorfiin Milanosta sunnuntaina illalla, ja lähdimme junalla kohti Malpensaa noin neljän maissa. Comolta pääsee Malpensaan junalla, mutta kannattaa tutkia eri vaihtoehdot – osa (harvempi) menee suoraan, osaa tulee vaihtaa. Huomioi myös, että Comon kaupungissa on kaksi juna-asemaa.
Tarkoituksemme oli lähteä Como-Brunaten vaijerihissiä ja tutustumaan vuoren laella sijaitsevaan Brunateen vielä lähtöpäivän aamuna, mutta tuona päivänä hissi oli remontissa. Laelle olisi päässyt ilmeisesti julkista liikennettä käyttämällä, mutta jätimme sen väliin tuolla kerralla, koska aikataulujen kanssa olisi tullut muuten tiukkaa.
Nautimme sen sijaan pitkän lounaan umbrialaista ruokaa tarjoavassa ravintolassa, ja otin loman viimeisen päivän kunniaksi ennen lounasta aperitiiviksi perinteisen spritzin ja naposteltavaa. Mikäs siinä oli syysauringossa terassilla istuessa. Olimme jo asettautuneet ravintolaan, teimme pikaisen analyysin paikasta ennen sisään menoa, ja huomasimme, että tosiaan kyseessä on umbrialaisia herkkuja tarjoava paikka. Eikun maistamaan. Hyvää oli, tosin nyt täytyy istua sitten Googlen ääreen ja tutkia tarkemmin umbrialaisen ruoan saloja.
Rajakaupunki Chiasso Sveitsin puolella
Comon reissun syy oli tosiaan se, että voisimme piipahtaa myös tervehtimässä veljeäni Sveitsissä, jossa hän asuu. Comon rautatieasemalta kulkee junia Chiassoon melko säännöllisesti, ja matkaan menee noin 15 minuuttia.
Chiassosta ei tainnut puhelimeen tallentua yhtään kuvaa. Se ei ollut mitenkään wow-effektin kaupunki, mutta toimi hyvin treffipaikkana meille ja veljelleni. Yksi asia jäi kuitenkin mieleen – puhelinlasku oli tuolta päivältä 92€, sillä eipä käynyt mielessäkään, että saksalainen puhelinliittymäni ei ole tehnyt sopimusta Sveitsin kanssa. Kai niistä hinnoista joku tekstiviesti rajaa ylittäessä tuli, mutta Euroopassa matkustaessani en niitä juurikaan huomioi nykypäivänä, kun roaming-maksut ovat poistuneet. Ensi kerralla Sveitsissä saattaa olla, että säädän mobiilidataa pois päältä. Enkä muuten edes paljoa surffannut netissä tuona päivänä.
Lugano on kohde, joka noilla nurkilla olisi seuraavana listalla. Nyt ei aika antanut periksi, mutta Luganosta olen kuullut sen verran kehuja, että seuraavalla kerralla. Voi olla, että entistä enemmän tulemme ajamaan autolla Saksan ja Italian väliä, ja näillä kulmilla voisi hyvinkin yöpyä matkalla. En ole yksin ajatukseni kanssa, sillä huomattava määrä autoista Comon tienoilla oli Saksan kilvissä. Vuoristomaisemat ja patikointi kiinnostavat entistä enemmän, ja veljeni vinkkasikin Sveitsin ja Italian rajalla sijaitsevasta, 1700 metriä korkeasta Monte Generososta, joka tarjoaa upeat näkymät ympäristöön.
No Comments