Kuulumisia loppukesän kynnyksellä

Kesäloma loppui tänä aamuna – ainakin jos sen loppumista mitataan sillä, että päiväkoti avasi aamulla taas ovensa parin viikon breikin jälkeen. Säät ovat kuitenkin vielä niin kesäisiä, että tässä ollaan kuitenkin kesätunnelmissa, ja huomiseksi on luvattu Düsseldorfiin 37 astetta lämmintä. Ei tätä kesää nyt loppuneeksi voi hyvällä tahdollakaan kutsua, mutta ainakin arjen rutiinit ovat palaamassa takaisin loman jälkeen. Nyt seuraa sekalaisia kuulumisia arjen alkaessa taas.

Loma alkoi taas tutun kaavan mukaan lentokentältä. Vietimme viikon verran lomaa Suomessa lapsen kanssa, ja palasimme Saksaan loman viimeiseksi viikoksi. Viikko poissa on tällä kokoonpanolla hyvin optimaali aika, sillä huomaan lapsen kaipaavan isäänsä etenkin loppuajasta vaikka lomalla mukavaa onkin.

Viimeisin viikko täällä kotona sitten meni kuitenkin vähän aikatauluja sumpliessa, ja valehtelisin jos väittäisin, etteikö tässä olisi kohdattu joitain aikataulutuksellisia haasteita. Onneksi Matteolla pahin kiire töissä hellitti juuri parahiksi heinäkuun lopussa, joten saimme sumplittua kohtuulliset aikataulut molemmille.

Rautavaara: Suomalaista maantiemaisemaa – autolla tyhjää tietä ajaessa on aikaa fiilistellä

Olemme nauttineet tästä yhdessäolosta, ja lapsenkin aikataulut ovat olleet hyvin ”italialaiset” eli nukkumaan on menty lähempänä puolta yötä. Hän on tosin ollut aina iltaihminen, joten tässä ei sinänsä ole ollut suurempaa ongelmaa. Olemme nyt lomalla syöneet aivan liikaa ulkona, mutta kerrankos sitä. Helppouttahan se on tarkoittanut.

Kaikkien aikojen suosikki sushiravintolani oli kanssamme yhtäaikaa myös lomalla, ja tämän opin kantapään kautta – olin nimittäin säästänyt nälkääni Suomesta paluupäivänä, ja odottanut sitä hetkeä että saan soittaa tilauksen heti kun olen laukkuni hihnalta saanut. Ajattelin että napataanpas kätevästi sushit sitten kotimatkalla kyytiin. Mutta se tunne, kun puhelimessa odotti vastaaja ja lomailmoitus! Pieni perheravintola on toki lomansa ansainnut, ja kurvasimme puolestaan McDriven kautta kotiin. Heti ravintolan väen palattua lomalta kävin noutamassa sushit kotiin – lapsikin on kovasti tykästynyt avokadosushiin, joten tästä on tainnut tulla koko perheen suosikkiravintola.

Saimme tehtyä kivoja juttuja yhdessä, vaikka Saksan päällä hautova helleaalto verottikin voimia. Pidän kesästä ja etenkin näistä kovin romanttisiksi kuvailluista pimenevistä kesäilloista, mutta onhan tuo 35+ lämpöastetta hieman liikaa. Onneksi kotimme ei ole kaikista kuumin, vaan viilenee hyvin illaksi. Yksi yö oli tosin sellainen, että oli vähän kestämistä lämmön kanssa: ikkuna oli täysin auki ja suihkuttelin ostamaani viilentävää vesisprayta jalkoihin ja käsiin aina herätessäni. Nämä vesisprayt olivat suurelta osin myyty loppuun  DM:stä, ensimmäisellä kerralla onnistuin saamaan pelkän veden ilman ekstratuoksua, nyt hellejakson lopussa jäljellä oli vain kookoksen tuoksulla varustettua vettä. No, hyvin sekin viilensi!

Olen pannut merkille, että tähän lämpöön alkaa kuitenkin tottua. Suomesta saapuessamme olin pari päivää aivan puhki ja päätä särki – Suomessa vanhempieni kotona on sisällä mukavan viileää, ja vaikka ulkona lämmin olikin, oli Suomessa helpompi myös viilentyä esimerkiksi järvessä. Täällä toki sitten maauimalat ovat olleet kovassa käytössä, ja tuon shokkihoidon jälkeen lämpö ei enää niin haittaa ja päänsärkykin on kadonnut.

Matteolle tämä on melko normaalia kesäsäätä, eikä hän ole moksiskaan, toki erona on tässä se että hän on viettänyt usein kuumimmat kesäkuukaudet meren rannalla Italiassa – eikä kaupungissa. Mutta selkeästi häneen tämä lämpö vaikuttaa vähemmän kuin minuun, pohjoisen kasvattiin.

Kävimme noin tunnin ajomatkan päässä Scholss Drachenburgissa päiväreissulla, Königswinterin kylässä Bonnin lähellä

Loppuviikosta pitäisi tulla sitten sateisempaa ja viileämpää – sekin on nyt koettu, että 26 astetta voi kuvailla viileäksi. Tosin ei tämä kovin pitkäaikainen ilo ole, sillä lennämme pian Italiaan muutamaksi viikoksi anopin luo. Sama helle hautoo Toscanan yllä, ja tilanne ei nyt varsinaisesti ainakaan parane. Suuntaamme luultavasti hetkeksi rannalle tai vuorille.

Nyt loman jälkeen ovat pää ja mieli jotenkin täynnä uutta ja energiaa. Olen luultavasti maailman surkein lomailija, ja joskus on hankala päästä sellaiseen tilaan ettei mieti mitään muuta kuin sitä lomaa – mutta nyt tuolla Suomessa tämä onnistui melko hyvin. Pitäisi varmasti muistaa tämä useamminkin, että kaikki sujuu pienen tauon ja pään tuuletuksen jälkeen aina paremmin. Päiväkodin loman loppuminen tuo taas kaivatut rutiiinit arkeen – ehdin tehdä päivällä työt, ja illalla viettää lapsen kanssa aikaa. Ei tästä muuten mitään tulisi, muutaman tunnin pätkissä tehdyt työt stressaavat enemmän ja ei tule tehokasta oloa – vaan olo, että tässä kiireessä saan kurottua kaiken kasaan. Joten tarvitsen minäkin ne rutiinit.

Ihanaa loppukesää tai alkavaa syksyä, miten sen nyt ottaakaan! Oletko iloinen arkeen paluusta?

Ps. Suomen reissulla tuli taas hyvä muistutus eteen siitä, että lapsen kanssa kaksin reissatessa kannattaa olla dokumentit kunnossa! Lue juttu: Hoida luvat kuntoon lapsen kanssa kahdestaan matkustettaessa

Previous Post Next Post

You Might Also Like

2 Comments

  • Reply Katriina maanantai, elokuu 6, 2018 at 12:52

    Joo, koiranpäivien (Hundstage) aikana kuuluukin olla kunnon helteet ainakin täällä Reinin yläjuoksun laaksossa, muuten kesä ei tunnu kesältä. Koulut alkoivat tänään, eikä siitä kukaan marise vaikka missään kouluissa ei ole ilmastointilaitteita ja yli 30 ° lämpö luokissa. (Baijerilaiset ja Baden-Württembergiläiset lapset vasta pääsivät kesälomille viikko sitten.) Pahimpina hellepäivinä tosin ala- ja keskiluokkalaiset pääsevät 4 tunnin jälkeen kotiin. On helpompi opettaa ja oppia koulussa varhaisina aamuntunteina.
    En pidä siitä, että eräät suomalaiset haluavat poistaa kesäajan. Kuka ajattelee lapsia? Ei ainakaan nimeltä tunnettu Nokian eläkkeellä oleva insinööri, joka ei kuulemma jaksa kellon viisareita väännellä. Heh! 🙁
    Olen kahdesti ollut Toskanan kukkuloilla opintokurssilla (leirillä) näihin aikoihin (Ferragosto, Marjan nimipäivä.) Kurssikeskuksissa oli tilaisuus valita nukkumapaikka sisältä tai sypressin viereltä tähtitaivaan alla, ihana kokemus. Ei ollut hyttysiä, mutta kylläkin myrkkykäärmeitä ja skorpioneja, jotka eivät kai uskalataneet käydä myrkyllisen suomalaisakan kimppuun.Oli huimaa, aina kun heräsin ja avasin silmäni, näkyi tähdenlentoja. Viikonloppuna 12. ja 13. 08.18 välisenä yönä taas Perseiden tuhannet tähdenlennot näkyvät. Kannattaa Saksassakin tiirailla taivaalle. Muuten koiranpäivillä ei ole mitään tekemistä hauvan kanssa, vaan koiran tähtikuvioiden kanssa. Suomessa ei kesällä näy tähdet eli koiranpäiviä kutsutaan mätäkuuksi.
    Syksy tapahtuu vain Suomessa tällä viikolla, kun koulut alkavat ja kesä pannaan pakettiin.Saksassa on syyskuussa tulossa Altweibersommer´in helteet, joilla ei ole mitään tekemistä vanhojen akkojen kanssa vaan hämähäkkien ja sitten vielä lokakuussa …. jne. Saksassakin on 4 vuodenaikaa. Frohes Schaffen, sanoo saksalainen, eli työniloa isoille ja pienille!

    • Reply lena tiistai, elokuu 7, 2018 at 13:07

      Moikka Katriina! Saksassa tosiaan helteet kuuluvat asiaan, ja tällä hetkellä taitaa olla ulkona 36 astetta lämmintä! Huh heijaa, mutta loppuviikosta tosiaan ilmeisesti vähän helpottaa. Onneksi kotona ei ole kamalan kuuma. Täällä ei ilmeisesti ole koulu vielä alkanut, mutta silti tukalaa – tosin poikani on nyt päiväkodissa ja rakennus on aivan uusi, lähdenkin kohta häntä hakemaan ja pitää katsoa onko siellä lämmin vai toimiiko ilmastointi.

      Tuo Toscanan kokemus on juuri niitä juttuja, joita mielelläni kuulen! Me olemme kerran nukkuneet ulkona, kun anopin asuntovaunut ei houkutellut kuumalla, ja olihan se oma kokemuksensa 🙂 Halauisin kyllä vielä jonnekin syvemmälle maaseudulle, ihmettelemään tähtitaivasta ja pimeitä iltoja. Nyt olen juuri katsomassa majoitusta Toscanaan, jonnekin kukkuloile.

      Frohes Schaffen, tämä olikin uusi sanonta! 🙂 Mukavaa viiikkoa!

    Leave a Reply