Suominaiset Luxemburgissa, tuossa suloisessa minivaltiossa

Suominaisten kevätretki koitti toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna, kun suomalaisia bloggaajia saapui Luxemburgiin eri puolilta Keski-Eurooppaa. Olemme ottaneet tavaksi tavata pari kertaa vuodessa, toistaiseksi eri puolilla läntistä Keski-Eurooppaa. Aachen, Mainz, Frankfurt… itseltäni jäi Antwerpen väliin äkillisen Italian matkan vuoksi, ja tämä Luxemburgkin oli hieman vaakalaudalla. Perjantaista sunnuntaihin oleva reissu tuntui jäävän lyhyeksi, sillä en olisi päässyt matkaan kuin vasta perjantaina iltaseitsemän jälkeen, ja mietin jo lähteäkö vai ei.

Kävi kuitenkin ilmi, että Düsseldorfin jengi eli Jenni ja Terhi olivat sidoittuina samoihin aikatauluihin kanssani, ja lähdimme matkaan Jennin autolla lauantaina aamupäivällä. Autolla matka taittui joutuisasti, ja olimme perillä ennen puolta päivää. Lyhyt ja tehokas 24 tuntia Luxemburgissa, mutta sitäkin virkistävämpi. Näitä reissuja tarvitsee aina välillä, ja onneksi tuli lähdettyä. Palasin kotiin virkeänä ja rentoutuneena.

Luxemburgissa meillä oli paikallinen opas, reissujengimme jäsen Aino,  joka oli nähnyt kovasti vaivaa matkan suunnittelun tiimoilta. Ja paikallinen opas on aina paikallinen opas – teimme tehokkaan kaupunkikierroksen tärkeimmissä paikoissa, ennen kuin suuntasimme Ainon tres chic residenssiin ansaitulle terassikuplivalle.

Miltä Luxemburg sitten vaikutti?

Luxemburg oli itselleni aivan uusi tuttavuus. Keski-Euroopan lyhyet välimatkat ovat siitä aivan ihana juttu, että tällainen uusi paikka sijaitsee muutaman tunnin ajomatkan päässä kotoa. Toki näitä mahdollisuuksia pitäisi hyödyntää enemmänkin, mutta hyvä että edes joskus tulee jossain käytyä.

Luxemburg sijaitsee sopivasti Saksan, Ranskan ja Belgian kainalossa, joten se sopii hyvin matkakohteeksi esimerkiksi Euroopan road tripillä. Siellä on myös lentokenttä, jonne pääsee lentämään suoraan useasta Euroopan kaupungista, sekä ainakin Qatar Airways lentää kaupunkiin muutaman kerran päivässä.

Tiesin toki, että maa ja Luxemburgin kaupunki ovat pieniä. Se pienuus oli oikeastaan todella mukavaa – paikka on helppo ottaa haltuun lyhyelläkin reissulla. En pidä liian suurista kaupungeista, etenkään lyhyessä ajassa.

Lauantain erikoisuus Luxemburgissa on se, että julkinen liikenne on ilmaista. Tämän tarkoitus on rohkaista ihmisiä saapumaan keskustaan ja saada heidät jättämään oma auto kotiin – mielestäni mitä mainioin idea. Hyödynsimmepä mekin tätä ilmaista kuljetusta hotellilta keskustaan ja takaisin.

Matkaohjelmamme

Meille on muodostunut jo tietyt traditiot – nautimme hyvästä ruoasta ja juomasta, emmekä yleensä ahda kalenteria täyteen erilaisia aktiiviteetteja. Tällä kertaa harrastimme hieman kulttuuria, ja piipahtimme Luxemburgin modernin taiteen museossa,  MUDAMissa (saimme museoon ilmaisen pääsyn Visit Luxembourgilta, joka oli halunnut lahjoittaa seurueellemme Luxembour cardit vierailumme ajaksi – kiitos!).

MUDAM sijaitsi kätevästi lähellä hotelliamme Novotelia EU-kaupunginosa Kirchbergissä, joten suuntasimme museosta hotelliin ja lyhyen breikin jälkeen kohti lounasta. Nälkä alkoi kutkutella, ja lasi kylmää terassi-roséeta teki terää helteisen Luxemburgin auringon alla. Ainon valpas katse bongasi meille pöydän erään ravintolan ulkoterassilta, ja pöytä oli oikein sopivasti mitoitettu seitsemälle. Vähän kuuma oli, mutta Saksassa asuvalle suomalaiselle se on melko harvinaista herkkua – eli ei valittamista.

Kesäisenä lauantai-päivänä kaupunki ei ollut mitenkään tupaten täynnä, vaikka ihmisiä paikalla toki olikin. En edelleenkään pidä ihmisjoukoista, vaikka pieni vilinä ympärillä onkin mukavaa. Luxemburg oli lauantainakin oikein miellyttävä kokemus, vaikka ehkä ravintolaan saattaakin joutua odottelemaan jos haluaa nauttia kauniista säästä ulkoterassilla. Laitoin kuitenkin merkille, että paikalliset nauttivat terassielämästä hyvän ruoan ja juoman äärellä, ja Aino tämän myös vahvisti.

Lounaan jälkeen vuorossa oli lyhyt turistikierros, ne jo mainitsemani terassidrinksut Ainon luona ja sitten illalliselle. Illallispaikakasi valikoitui Mesa Verde, kala- ja kasvisravintola Luxemburgin kauniissa keskustassa. Illalla kaupunki oli hyvin hiljainen, joskaan ei nyt täysin autio. Illallisravintolasta suuntasimme takaisin Kirchbergiin ja nukkumaan. Olin jopa suunnitellut lenkkeileväni seuraavana aamuna, ja sää olisi ollut mitä parhain, mutta jätin lopulta kuitenkin lenkkikamat kotiin.

Trier sijaitsee Saksan puolella, ja kaupunki on saanut suosituksia matkakohteena monesta suunnasta. Tällä kertaa me hurjastelimme kaupungin ohi kohti Düsseldorfia, mutta sinne olisi mukava matkustaa ihan ajan kanssa (ja toki sitten samalla vaikka Moselille viinejä maistelemaan).

Luxemburgin kielipolitiikasta

Kielipolitiikka alkoi tulla tutuksi ja askarruttaa jo automatkalla, kun ylitimme Luxemburgin rajan. Kyltit olivat pääosin ranskaksi heti rajan jälkeen. Yksi ensimmäisistä etapeistamme lauantaina oli lounas, ja ravintolassa henkilökunta puhui oletusarvoisesti ranskaa.

Virallisia kieliä on kolme: luxemburgin kieli, ranska ja saksa.

Oli pakko googlata aiheesta, sillä janosin tästä kielipolitiikasta lisää tietoa. Tässä kuitenkin elää itse sellaisessa kielten sekamelskassa, ja on mielenkiintoista nähdä miten muissa maissa asia on hoidettu käytännön tasolla. Konsultoin tästä myös Ainoa.

Kävi ilmi, Saksa on aiemmilla luokilla koulukieli, mutta ranska tulee kuvioon mukaan myöhemmässä vaiheessa. Kaduilla kulkiessani kuitenkin laitoin merkille, että suuri osa mainoksista ja informaatiosta oli ranskaksi, ja esimerkiksi ravintoloissa henkilökunta puhui ranskaa. Jossain saattoi nähdä saksaakin.

Pieni lisätutkimus osoitti, että virallisissa yhteyksissä kaikkia kolmea kieltä voi käyttää, ja henkilö jonka kanssa asiakas asioi, palvelee asiakasta hänen käyttämällään kielellä niin hyvin kuin mahdollista. En tiedä, miten tämä käytännössä toimii, mutta kuulostaa ihan järkeenkäypältä. Kielitaitoista väkeä Luxemburgissa kuitenkin oli, ja englantikin onnistui. Oli mukava myös verestää ranskan taitoja esimerkiksi ravintoloissa tilatessa.

Mukana matkassa olivat:

Viisi kymppiä lasissa

H niinkuin Hausfrau

Ajatuksia Saksasta

Hollannin Hippiäinen

Kolmikieli

Viherjuuria

 

Oletko käynyt Luxemburgissa? Mitä pidit?

 

Previous Post Next Post

1 Comment

  • Reply Eeva / Eevagamunda.com tiistai, toukokuu 15, 2018 at 19:34

    En ole käynyt, mutta tämän ja parin muun viime aikoina lukemani jutun jälkeen Luxemburg on alkanut kiinnostaa. Mielikuva kaupungista parantui nyt entisestään, kun kerroit noista julkisen liikenteen maksuttomista lauantaista (pieni, mutta kiva juttu). Ja tuo teidän suomalaisten bloggaajien tapaaminen kuulostaa tosi mukavalta ja mahtavalta perinteeltä!

  • Leave a Reply