Lihaton viikkoni – kooste viikosta, jolloin ote välillä lipsui

Kuva liittyy lihattomaan viikkoon niin, että join viikolla lasin kuplivaa

Tein muutama viikko sitten kokeen ruokavaliooni liittyen. Olen jo pitkään, ihan huomaamattani, vähentänyt lihansyöntiä, ja halusin kokeilla miten helppoa on olla kokonainen viikko ilman lihaa.

Taustaa: syömme kotona melko terveellistä, usein kasvispitoista ruokaa. Välillä lihaa, mutta huomattavan paljon kasviksia ja jopa täysin vegaanisia ruokia (vegaanisia emme tosin kokkaa vegaanisuuden vuoksi, vaan osa resepteistä sattuu koostumaan tuotteista joihin ei kuulu eläinkunnan tuotteita).

Matteo on innokas kokki ja mammalta opittu terveellisen ruoan arvostus näkyy myös meillä, vaikka joskus lapasesta lähteekin. Emme siis noudata mitään erikoista ruokavaliota, vaan syömme fiilispohjalta, aika usein italialaisia makuja. Ei-niin-italialaisista ruoista curryt ovat myös yksi suosikeista.

Syömme myös jonkin verran ulkona, ja nautimme arjesta hyvän ruoan äärellä.

Kaikkea kohtuudella, on mottomme.

Vuohenjuustosalaatti Les Halles St Hònoressa Düsseldorfin Pempelfortissa

Lihaton viikko ei tuonut muutoksia aamuihin

Lihaton viikko kesti maanantaista sunnuntaihin, ja tarkoituksena oli tosiaan testata miten helposti ilman lihaa saa tehtyä mieluisia ruokia ja sen tarkoituksena oli samalla pohtia omia kulutustottumuksia.

Projektini aloituspäivä oli maanantai. Maanantai ja tiistai sujuivat oikein hyvin. Söin paljon salaatteja ja aamuisin ei koitunut suurempia ongelmia aamupalan kanssa.

Kahvi, sämpylä ja päällä pala juustoa ja pari palaa kurkkua. Jugurtti.

Tämä on hyväksi havaittu resepti ja mitäpä sitä muuttamaan – en ole aamuruokailija, vaikka huomaan että aamupalan tarvitsenkin. Aiemmin jätin aamupalan syömättä, mutta pienen pakottamisen ja opettelun jälkeen pystyn syömään hieman enemmän aamuisin.

Jääkaapissamme on melko usein paketti leikkelettä, mutta se oli helppo jättää pois aamuisin. Enhän sitä kovin usein syö muutenkaan.

Düsseldorfin Bilkissa sijaitseva Apfelschlaat on yksi suosikeistani, kuvassa couscous itämaisilla mausteilla, jacket potato sekä kermaviilikastike (kuva yllä)

Migreeni aiheutti lipsumisen

Aamut sujuivat siis asiaa sen kummemmin ajattelematta, ja keskiviikkoiltaan asti kaikki sujui hyvin muunkin ruokavalion osalta.

Olin syönyt pääruokina salaatteja, kasvisrisottoa sekä erilaisia pastoja. Muutaman kerran lounastin ulkona, eikä tähänkään tullut muutosta – suosikkipaikoissani tilaan usein lihattoman annoksen.

Keskiviikkona puolilta päivin minulle tuli kuitenkin ensi merkkejä migreenistä, ja lopulta migreeni tosiaan veti voimat täysin pois pariksi päiväksi. En ollut syönyt tuolloin mitään sitten aamun ja tarkoitukseni ajaa kauppaan tekemään loppuviikon ruokaostoksia iltapäivällä. Keskiviikko oli myös tietysti juuri se päivä, jolloin Matteon oli aivan pakko olla töissä myöhään, joten sinnittelin lapsen kanssa kotona.

Makasin sohvalla päiväuniajan, ja sen jälkeen yritin vain keskittyä odottamaan Matteota kotiin. Oli muutama mielenkiintoinen tunti tässä välissä, sillä toinen puoli päätä oli todella kipeä ja olo oli muutenkin hurja. Tuntui, että toinen puoli päätä on täysin liekeissä ja silmän takana juili inhottavasti. Instagramissa minua seuraavat tiedättekin, että migreenin jälkitunnelmat kestivät keskiviikosta perjantaille asti.

No, se siitä migreenistä. Se kuitenkin liittyy oleellisesti tähän lipsumiseen, joten tätä oli hyvä pohjustaa hieman.

Keskiviikkona illasta alkoi nimittäin tuntua, että nyt on pakko syödä sillä koko päivä oli mennyt ilman ruokaa. Jääkaapissa tosin ei ollut liiaksi valinnanvaraa koska sinne kauppaan asti emme lopulta päässeet – vaihtoehtoina oli Matteon kanarisottoa edelliseltä päivältä ja vähän juustoa. Valitsin kanarisoton, vaikka tiedostinkin että nyt menee se viikon lihaton putki rikki. Ruokaa oli kuitenkin pakko saada ja nopeasti, joten tämä oli ainoa vaihtoehto. Olo kohtentui hieman.

Loppuviikko sujui kohtuullisesti, vaikka tapahtuikin unohdus

Loppuviikko sujui ilman lihaa ilman sen kummempia ”sinnittelyitä” asian suhteen. Olin tosin lauantaina ystävien kanssa japanilaisessa ravintolassa nauttimassa ramen-keittoa, ja tulin ilman sen kummempia ajattelematta tilanneeksi ramenin jossa oli pieni pala lihaa.

No, ei se mitään, kokeilustahan tässä oli kysymys. Kotioloissa asian ”muistamisessa” ei ollut sen kummempaa ongelmaa, sillä ruokavalio oli suunniteltu osittain jo edellisviikolla. Sitten ulkona syödessä vähän lipsahti.

Tässä kotona tehtyjä ruokasuosikkejani viikolta, osa seuraavista on osa normaalia ruokavaliotani, osa uusia kokeiluja. Ylemmissä kuvissa kaksi ravintolalounastani. Ei tässä nyt mitään glamouria tai trendiherkkuja ole, mutta hyvää arkiruokaa kuitenkin:

  • Nuudeliwokki (kimchi) vihanneksilla (r-a-k-a-s-t-a-n nuudeleita)
  • Kasvispizza, suoraan kaupan pakastealtaasta
  • Vegaaninen pinaattilasagne
  • Perinteinen vihreä salaatti (italialaisittain, eli ripauksella oliiviöljyä ja suolaa)
  • Pastaa pestolla, syön tätä usein muutenkin koska annos on helppo ja nopea valmistaa
  • Uunivihannekset (porkkana, punajuuri, peruna ja kaali valkosipulin ja mausteiden kera)
  • Tortillat kasvis- ja juustotäytteellä
  • Kasvis-papukulho. Kulhot tuntuvat olevan trendikäs juttu tällä hetkellä, omani oli tosin ainakin ulkonäöltään kaikkea muuta kuin Instagram-trendikäs. Mutta maku oli hyvä: papuja, riisiä, avokadoa, perunaa, palsternakkaa ja hummusta.
  • Snacksina usein dippivihannekset (kaapissa oli Suomesta saatuja tacodippejä!) ja huomasin syöväni enemmän myös hedelmiä

Lihaton viikko opetti minulle sen, ettei minusta olisi vegaaniksi

Ajattelin alunperin olla viikon vegaanina, ja katsoa miten se muuttaisi arkeani. En ole vegaaniksi ryhtymistä harkitsemassa sen totisemmin, mutta kiinnostus erilaisia ruokavalioita kohtaan on kasvanut ja kokeiluita on mukava tehdä. Ne myös auttavat monessa asiassa, niin terveyden kuin ymmärryksenkin kannalta.

Vegaaniruokavaliosta Saksassa saatte lukea aivan pian, kun ystäväni lupasi jakaa muutamia ajatuksiaan aiheen tiimoilta.

Lihaton ruokavalio on kohtuullisen helppo toteuttaa, ja kiireisessä arjessa se myös toimii melko hyvin. Vegaaniruokavalio olisi aiheuttanut huomattavasti enemmän suunnittelua, vaikka toki vegaanina elo pidemmän päälle on varmasti vaivattomampaa kun tietää ruokavaliosta enemmän, on oppinut reseptejä ja vegaaniruoka on osa sujuvaa arkea. Opettelu vie aikaa.

Rakastan hyviä jälkiruokia sekä juustoja. Nämä ovat asioita, jotka aiheuttaisivat vegaani-minälle suuria haasteita – vaikka juustojen kulutukseni on huomaamattani vähentynyt, hyvät juustot hyvän viinin kanssa ovat asia, joka on iso luksus arjessa ja lomalla. Rakastan myös kermaviiliä dippikastikkeessa, ja juustoa leivän päällä.

Ideologisista syistä vegaanius olisi tietenkin hieno asia, ja itsekin mielellään lihansyöntiä vähentäisi (se on jo vähentynytkin), mutta tällä hetkellä minusta ei siihen olisi. Rakastan ravintoloita, ja monessa trendikkäässä paikassa syö huomaamattaankin täysin vegaanista ruokaa, mutta elämän pienet ilot kuten juusto pitävät minut vielä poissa kyseisestä ruokavaliosta.

Oletko sinä kokeillut erilaisia ruokavalioita?

Previous Post Next Post

No Comments

Leave a Reply