Kirjoitin eilen olleeni läppärittömällä lomalla Madridissa sekä Mainzissa. Madrid oli reissu perheen kanssa, Mainziin lähdin treffaamaan bloggaajakollegoita Saksasta ja lähialueilta. Ensi kertaa olin myös poissa yön verran pienen luota, ja lähdin viettämään toisenlaista laatuaikaa muiden ulkosuomalaisleidien kanssa hyvän seuran, ruoan ja viinin parissa.
Edellisen kerran tapasimme bloggaajien kesken Aachenissa viime helmikuussa, ja tänä vuonna tapahtumapaikaksi valikoitui Rheinland-Pfaltzin osavaltion pääkaupunki Mainz.
Kaikilta oli sinne noin suunnilleen sama matka, tosin Hampurista paikalle saapunut Puolivälissä-blogin Päivi lienee kauimpaa paikalle matkustanut. Muut mukana olleet olivat Ajatuksia Saksasta -blogin Oili, Viisikymppiä Lasissa -blogin Aino, Lempipaikkojani-blogin Jonna, Viherjuuria-blogin Heidi sekä Oh wie Nordisch -blogia kirjoittava Eeva.
Tuttuja olivat ennestään Aino ja Jonna, mutta eipäs tuo mitään haitannut. Se on oikeasti ihan mahtavaa, että vaikka emme toisiamme tunne kuin netin välityksellä, on olo kuin olisi tuntenut toisen jo pitkään. Blogin kirjoittaminen ja ulkosuomalaisuus yhdistää, ja nopeasti jaettiin henkilökohtaisiakin juttuja ruokapöydän äärellä. Melkein välillä tursuili viinit nenästä, kun niin paljon nauratti.
Reissu kesti kokonaisuudessaan noin 24h, ja sovimme treffit Mainzin asemalle perjantaina vähän yhden jälkeen.
Päivillä oli hienoisia mutkia matkassa raiteille kaatuneen junan vuoksi, mutta onneksi korvaava kyyti järjestyi Frankfurtin asemalta Mainziin melko sutjakasti. Eeva saapui joukkoon iloiseen myöhemmin illalla.
Asemalta suunnistimme suoraan ruokapatojen ääreen. Jonna oli tehnyt varauksen vegaaniravintolaan, joka osoittautui todelliseksi helmeksi. Kukaan meistä ei vegaani ollut, mutta ruoka maittoi ja pöydässä kävivät kamerat – olimmehan varmasti Mainzin Instagram-ystävällisimmässä ravintolassa. Kaunis kuin karkki, pienellä hipsterimausteella (en tunnusta hipsteri olevani vieläkään, mutta nuo hipsteriravintolat ovat vieneet sydämeni pahemman kerran).
Oili veti Ainolle hienoista kameratutoriaalia ruokaa odotellessamme, ja muutkin intoilivat kuvien ottamisen kanssa. Buddha Bowl upposi oikein mainiosti vatsaan, ja lähdimme tarpomaan kohti mäen päällä olevaa hotelliamme. Hotelli ei ulkoapäin varsinaisesti hurmannut arkkitehtuurillaan, mutta sisällä odotti iso yllätys. Huoneet olivat todella viihtyisät, ja pidin etenkin värimaailmasta, eli valkoisen ja kullan yhdistelmästä. Hyvä valinta, Jonna!
Mitäpäs sitä vastaan väittämään
Hotellilta lähdimme kohti illan pääaktiviteettiä, eli viinitupaa ja ravintolaa. Ensimmäinen viinitupa oli täynnä, toisessa kokeilemassamme saimme käyttöömme ihan oman viiniloungen. Joka tosin sijaitsi lämpölamppuineen autotallissa, mutta siellä fiilistä riitti. Tarinalla on myös opetus – tee aina varaus viinitupiin ja ravintoloihin, etenkin perjantai-iltoina (viinitupa oli muuten Michel ja saa suositukseni, jos Mainziin eksyy). Viinituvasta siirryimme italaialaisen ruoan armoille Al Catoreen, ja mielenkiintoinen alkupalayhdistelmä vuohenjuustoa, punajuurta ja rucolaa sai minut melkein itkemään onnesta.
Lauantai-aamu valkeni brunssin merkeissä. Hotellissa olisi toki aamupala kuulunut hintaan, mutta me painelimme ilmeisesti italialaisten pyörittämään brunssiravintolaan. Ja jos ei tässä vaiheessa napa raikunut, niin varmasti ruoan jälkeen niin teki. Huh. Rakastan Saksassa tyypillisiä brunsseja, hintaa ei usein ole nimeksikään ja buffet takaa sen, ettei nälkä jää. Tosin Päivi teki huomion, että lämpimiä annoksia harvoin on tarjolla, ja tottahan se on. Ruokamatka parhaimmillaan tämä reissu.
Osa bloggaajista oli illasta vielä kadoksissa hetken aikaa, sillä taksin tehtyä oharit porukka päätti kävellä muutaman kilometrin matkan hotellille. Huolestuneet kämppikset kuitenkin viestittelivät Facebook-ryhmässämme, mutta onneksi kadonneet kuitenkin saapuivat paikalle. Oma mielikuvitukseni on välillä sitä luokkaa että mietin jo vaikka mitä skenaarioita. Kämppistäni Heidiä en sentään raaskinut herättää, vaan odottelin tilanteen laukeamista hereillä.
Bloggaajien matkoilla jutellaan luonnollisesti usein bloggaamisesta ja vloggaamisesta (Ainosta pitäisi alkaa leipomaan vlogimaailman tähteä!). Me juteltiin myös miehistä, väärän informaation jakamisestä heidän ikiinsä liittyen, perheistä, lapsista, sukulaisista, saunomisesta, matkoista, ulkomailla asumisesta, päivänpolttavista Suomen asioista sekä viinistä. Eli ihan kaikesta. Kiitos jokaikinen matkalla ollut, oli todella hauska irtiotto arjesta! Pian uudelleen, jooko?
Alla linkit muiden juttuihin, käykääs tutustumassa:
Oh Wie Nordisch – Tavallinen viikonloppu
Lempipaikkojani – Ihanat naiset Mainzissa
Viherjuuria – Mistä bloggaajat puhuvat
13 Comments
Hauskan kuuloinen reissu teillä on ollut. Tällaisia pitäisi järjestää Suomessakin 🙂 Syöminen on kivaa ja tuntuu, että mitä enemmän ikää tulee, sitä tärkeämmäksi ruoka tulee ja viini siinä sivussa, öhöm 😉
JOo, niin pitäisi! Olisi hauska järjestää jotain Matkamessujen aikaa, jos olen tulossa. Matkabloggaajien joukko on varmasti isompi myös. 🙂 Oletko menossa messuille?
Vois vaikka maistella lasillisen viiniä jos olet! 😀
Hyvä idea! Olen messuilla koko viikonlopun päivätyön merkeissä. Mahdollisesti tulen myös torstaina. Olisi tosi kivaa nähdä 🙂
Olisi! JOs tuun, niin tuun just torstaina. Katsotaan, toivottavasti saan aikataulut järjestymään 🙂
Oli kyllä mahtava reissu! Ehdottomasti tästä tehdään tapa 🙂
Aletaanko jo suunnitella? 😉 Viinialueita tässä lähistöllä riittääkin haha… 😀
Kuulostaa aivan mahtavalta reissulta ja mikäs sen ihanampaa kun päästä jakamaan kokemuksia elämän kaikilta alueilta hyvässä seurassa – ja herkullisen ruoan saattelemana 🙂
No äläpä muuta sano! Reissu oli tosi rentouttava ja oltiin tosiaan kuin vanhat tutut – niidenkin kanssa, joita ei oltu tavattu. Ehdottomasti pian taas uusiksi!
Ihanan kuuloinen reissu! Ja viinitupa – mika ihana termi! En ole tainnut ennen edes kuulla tuota, mutta tiedan just mita tarkoitat tuolla 😀 Harmi kun taalla pain ei ole muita suomalaisbloggaajia kovin lahella, mutta onneksi sentaan suomalaisia muuten vain niin voi tavata niitakin 🙂
Annika, tuu tänne niin voidaan mennä yhdessä viinitupaan. 😀 Termi tuli mulle tutuksi myös Saksaan muutettuani, ja toki tajusin sitten mistä oli kyse. Kun oot Euroopassa niin olis huippu nähdä!
Kuulostaa tosi kivalta bloggaajien minilomalta! Mulla tuli vatsa täyteen jo pelkästään tämän ruokailumäärien luettelemisesta, kun yleensä syön aamupalan ja yhden aterian päivässä. 😀 Mukavan näköisiä kaikki paikat, joissa kävitte.
Tää miniloma oli just parasta! Vähän sama fiilis kuin matkabloggaajien tapaamisissa, you know! Että juttu sujuu, vaikka ei toista juuri tunnekaan kuin netin kautta. 🙂 Olisi kiva olla paikalla niissä enemmänkin!