Lontoossa minä olin elossa

IMG_3758
IMG_6214

Varmaan osa teistä huomasikin, että piipahdin Lontoossa kuukausi sitten.  Lontoo oli kotikaupunkini noin kolmen vuoden ajan, ja kuukauden takainen visiittinen oli monella tapaa silmiä avaava. Olin ollut poissa Lontoon vilinästä kuuden kuukauden ajan, ja palattuani kaupunkiin ymmärsin ymmärtäväni taas vähän paremmin itseäni – reissu auttoi ymmärtämään monta asiaa menneestä ja tästä hetkestä.

Ei ole mikään salaisuus, että uusi kotikaupunkini Düsseldorf on aiheuttanut minulle pieniä sopeutumisvaikeuksia. Paneudun tähän aiheeseen ihan omassa artikkelissaan myöhemmin, sillä muuten tälle tekstille ei loppua näy. Düsseldorfiin muuton ja etenkin taannoisen reissuni jälkeen olen oivaltanut monta asiaa Lontoosta. Olen enimmäkseen miettinyt, miksi Lontoo oli paikka jossa olin lopulta kuitenkin niin tyytyväinen.

Lontoo oli ennenkaikkea kaupunki, jossa nautin elämästä ja sain tuulta purjeisiin unelmien osalta. Sellaisia kaupunkeja ei niin vain löydetä.

Muutin Lontooseen opiskelemaan Skotlannin vuosien jälkeen, ja maailma oli täysin avoinna. Lontoossa minulla oli olo, että on keskellä kaikkea, mukana kaikessa. Se oli ennenkaikkea paikka, jossa tunsin olevani elossa, kaiken sen hulinan keskellä. Olin onnellinen vain kävellessäni pitkin kaupungin katuja, ja parhaita hetkiä koin teekupposen äärellä lontoolaisissa kahviloissa, etenkin lempikahviloissani kotini lähellä Fulham Roadilla ja South Kensingtonissa. Sain vain istua ja katsella, kun ihmiset vilisevät ohitse ja maailma pyörii omia aikojaan. Lontoo inspiroi minua hurjasti eri kulttuureillaan ja vaihtelevuudellaan, se yllätti, se tutustutti minut moniin ihmisiin. Myös Matteoon, eli voi sanoa että kaupunki muutti elämääni valtavasti, enemmän kuin mikään muu aiemmin. Siellä tapahtui myös jotain koko ajan, ja joka päivälle löytyi uusia juttuja: näyttelyitä, uusia ravintola- ja kahvilalöytöjä, mielenkiintoisia putiikkeja. Koskaan ei ollut tylsää. Ihmisiä oli joka lähtöön, ja kaikki saivat olla oma itsensä: ketään ei juuri kiinnostanut. Nämä ovat näitä kliseitä, joita usein toistellaan. Mutta mikäs siinä, tottahan ne ovat!

Lontoosta löytyi myös monta niin erilaista, omaleimaista aluetta koettavaksi, että runsaudenpulahan siinä meinasi tulla. Tätä vaihtelevuutta on ikävä: toki Düsseldorfistakin löytyy yhtä sun toista, mutta kaupunki ei vain ole onnistunut inspiroimaan tai saanut minua hykertelemään tyytyväisyydestä Lontoon lailla. Onhan Düsseldorf pienempi kuin Lontoo, mutta se ei mielestäni ole oleellista. Olenhan Kuopiosta kotoisin ja voisin sopivan raon tullessa palatakin sinne, eli koko ei ole se pääasia. Ehkä se on se kaupungin fiilis, innostava ja kaiken mahdollistava, kuten Lontoo on. Saksalainen tehokkuus on toimivaa ja Saksa on todella hyvä paikka asua. Ihan oikeasti, näin on. Olen kuitenkin alkanut miettimään, että minä ja Saksa emme vain ole sopiva match, ilman sen kummempaa draamaa.

Lontoossa oli tilaa unelmille, siellä kaikki tuntui olevan mahdollista: tapasin ihmisiä, jotka olivat uskaltaneet poiketa siitä perinteisestä aamulla toimistolle, illalla kotiin – elämästä ja toteuttivat haaveitaan. Tästä sain ensimmäisen kipinän omalle yrittäjän polulleni: ymmärsin paremmin, ettei ole sitä yhtä ainoaa oikeaa tapaa elää vaan mahdollisuuksia on jos niihin uskoo ja niitä etsii.  Ei tietenkään tarvitse olla itse Sherlock tätä ymmärtääkseen, mutta ei tuo 2000-luvun alun lukioaikojeni Kuopio varsinaisesti kannustanut tekemään ”hurjia” päätöksiä: esimerkit loistivat poissaolollaan. Lontoo opetti minut unelmoimaan ja se opetti myös sen, että omaan elämään kannattaa vaikuttaa ja tehdä muutoksia jos jokin tuntuu epämiellyttävältä.

IMG_5183

Vanhat kotikulmat, jonne muuttaisin mielelläni takaisin.

Lontoo ei ollut kuitenkaan kaupunki, jonne suunnittelin jääväni pysyvästi. Oli hetkiä, jolloin kaupungin kirosi maanrakoon, etenkin silloin kun asunnossamme oli meneillään hiirien invaasio tai silloin, kun ymmärrät kotimatkasi kestävän kaverisi luota metrolla noin puolitoista tuntia.  Kaupungin hintataso ja  välimatkat tekivät siitä paikan, joka sai minut harkitsemaan muuttoa pois. En olisi voinut hypätä Lontoon hintatasolla kokeilemaan onneani yrittäjänä – se olisi ollut jo vähän riskialtista puuhaa, ainakin aluksi. Lontoolle oli aikansa ja paikkansa, ja tällä hetkellä elintaso kohtuullisen edullisessa Düsseldorfissa on ihan muuta kuin kalliissa Lontoossa. Asuinalueeni, Fulhamin Parsons Green, oli aivan ihana, mutta näin perheen kasvaessa täytyy aina muistuttaa itseään mm. perheasuntojen hinnoista alueella – lähes seitsemännumeroinen summa saattaa mennä hujauksessa samantyyliseen asuntoon ostomielessä (ja vuokramielessäkin puhutaan tuhansista), missä tällä hetkellä asumme kohtuuhinnalla Saksassa. Ja se on… no, aika paljon se, ja Lontoon kauimmat zonet eivät minua pitkällä tähtäimellä houkuttele.

Aina säännöllisin väliajoin jaksan kuitenkin muistuttaa itseäni, miten paljon olin kuitenkin tyytyväisempi Lontoossa – sille on hintansa, ja se saattaa hyvinkin olla sen väärti. Lontossa tosiaan tunsin olevani enemmän elossa kuin koskaan, Düsseldorfissa en. Siitä lisää pian.

Previous Post Next Post

You Might Also Like

36 Comments

  • Reply Maija torstai, huhtikuu 14, 2016 at 20:58

    Tulin kuukausi sitten takaisin Nurnbergistä, missä opiskelin puolivuotta. Ikävä jäi vain kavereita, nähtävvyksiä ja matalaa hintasoa, en kotiutunut täysin, toisin kuin puolalainen ystäväni pystyy sanomaan Kölniä kodikseen. Hampuri on Saksan timantti, siellä haluan käydä uudestaan. Olin Lontoossa 4 päivää ja viihdyin välittömästi 🙂 Muutto sinne edes vähäksi aikaa on jäänyt mieleen kummittelemaan. Kiitos blogista ja onnellista odotusta.

    • Reply lena perjantai, huhtikuu 15, 2016 at 11:24

      Iso kiitos Maija, ja ihana että viihdyt blogin parissa! 🙂 Mukava kuulla muidenkin kokemuksia Saksasta, tämä kommenttiketju on ollut todella silmä avaava! Hampuri on mun must-listalla, kaikki sanovat että kaupunki on todella kiva ja juurikin timantti, kuten sanoit. Eikä se ole meiltä edes kaukana, joten ehdottomasti se on suuntana. Ehkä sitten kun beibille pitäisi passia hankkia, hyvä syy lähteä matkaan 🙂 Lontoo on ihana ja jos haluat vinkkejä, niin laita ehdottomasti viestiä. Suosittelen! 😉

  • Reply SariKoo.fi torstai, huhtikuu 14, 2016 at 14:43

    En ole asunut Dusseldorfissa enkä sen puoleen Lontoossakaan mutta jotenkin Saksasta maana ei muutenkaan välity mitenkään luova tai inspiroiva fiilis. Toisin kuin Lontoosta (en ole varma muusta Englannista 😀 ). Mä ymmärrän sua tuossa unelmoinnin oppimisessa, itselle ne jutut on auenneet täällä Chiang Maissa.

    Kun näkee, miten upeaa elämää ihmiset elävät ilman, että ovat 8-16 avokonttorissa istumassa, se jos mikä on inspiroivaa ja pistää minutkin tavoittelemaan ihan uusia juttuja! Vitsit mua vieläkin harmittaa, ettei keritty näkemään silloin Matkamessujen aikaan, meillä olis varmasti aika paljon ajatuksia jaettavana näistä asioista 🙂 Mutta ehkä sitten kesällä, jos beben kanssa meinaatte Suomi-vierailulla tulla…

    • Reply lena perjantai, huhtikuu 15, 2016 at 11:22

      No joo, täytyy kompata. Ei kovin inspiroiva fiilis täällä ole, vaikka toden totta toivoisin muuta 🙂 Mulle tuo paikka unelmille oli Lontoo (vaikka tietysti elämäntilanteen vuoksi sinne tuskin muutammekaan ihan hetkeen), sinä oivalsit asioita Chiang Maissa. Chiang Mai on ehdottomasti yksi must-kohteitani, ja ehkäpä ensi kevättalvella siellä piipahdamme – olisi kiva tutustua kaupungin diginomadi-yhteisöön paremmin. Hei me ollaan luultavasti tulossa jossain vaiheessa Helsinkiin ennen joulua tai jälkeen, riippuu lentoaikatauluista. Olis ihan paras nähdä, meillä on varmasti tosi paljon juteltavaa ja ajatuksia vaihdettavana 🙂

  • Reply Timo maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 19:33

    Muutin 2015 alussa Helsingistä Lontooseen ja vietin siellä 13 kuukautta. Rähjäiset pubit, lämmin ja laimea ale, jalkapallo, ruuhkaisat kadut ja ihmisvilinä tulivat tutuiksi ja myös rakkaiksi. Asuin rähjäisemmässä Itä-Lontoossa, mutta kuitenkin puolen tunnin kävelymatkan päässä Citystä, eli melko keskeisellä alueella. Pitkät metromatkat suosikkibändin keikalta kaupungin toiselta laidalta keskellä arki-iltaa tulivat tutuiksi, samoin ”The destination of this bus has changed” ilmoitukset, kun olet ensin odottanut sitä bussia puoli tuntia vesisateessa. Suomen reissulta paluu Lontooseen toi aina kotoisan ”Eihän täällä mikään toimi” -fiiliksen, mutta hyvällä tapaa!

    Olen asunut nyt 2.5 kuukautta Berliinissä ja kaipaan takaisin. Sain ihan karsean kulttuurishokin saman tien kun Lontoo jäi taakse eikä se ole vieläkään oikein helpottanut. Ainakaan omalla kohdalla Berliini ei ole onnistunut lumoamaan vielä oikein millään tasolla, etenkin kun se on täynnä saksalaisia ja kaikki toimii saksalaisen systeemin mukaan. Täällä on toki paljon hyviä asioita ja Saksa on varmasti erittäin hyvä maa asua, kuten sanoitkin, mutta se vaan ei oikein tunnu mun omalta paikalta.

    Saksan kielen taito mulla on melko heikko, mikä tekee asioista luonnollisesti moninkertaisesti vaikeampia, kun englanniksi ei saa palvelua oikein missään ja jos saa, niin se on saksalaiseen tapaan hyvin tylyä. En tiedä helpottaisiko se sopeutumista, jos puhuisi kieltä? Tunnen kyllä saksantaitoisia ihmisiä, jotka eivät suostuisi asumaan täällä enää mistään hinnasta.

    Olen kuullut paljon vastaavia kaipuutarinoita ihmisiltä, jotka ovat asuneet Lontoossa 10-20 vuotta aiemmin ja edelleenkin haikailevat sinne takaisin. Jotkut matkustavat sinne joka vuosi uudelleen ja uudelleen.

    Ehkä pakkaan vielä kamani muuttolaatikoihin ja palaan takaisin Lontooseen.

    • Reply lena / london and beyond tiistai, huhtikuu 12, 2016 at 14:44

      Timo, oli todella mielenkiintoista lukea kokemuksiasi Lontoosta ja Saksasta! Paljon löytyy yhteisiä juttuja meidän kokemuksista, ja muidenkin kommentoijien, tämä on ollut tosi kiva huomata. Ei olla yksin tämän asian kanssa. Mulle tuli jotenkin lamaannus täällä Saksassa, mä olen koittanut miettiä että miksi ihmeessä eikä fiiliksessä ole tullut vielä muutosta. Yleensä sopeutuminen on ollut helppoa uusiin paikkoihin, mutta tänne ei. Dusseldorfissa puhutaan ihan ok englantia, mutta olen kerran saanut sen kuuluisan ”tämä on Saksa täällä puhutaan Saksaa” – kommentin. Elämä on tässä maassa 1000x helpompaa jos Saksaa osaa, uskon. Ja kun en osaa… tänään alkoi kurssi, mutta kyllähän siinä kestää että se kieli alkaa sujua. Mutta voi olla, että Dusseldorfissa tuon englanti sujuu paremmin kuin Berliinissä, tiedä häntä. Mä en usko, että me jäädään Saksaan. Minkäs teet kun mies tykkää olla täällä, ja itselle maa on ”ihan ok”. Mä en vaan koe olevani ihan ok-tyyppiä vaan haluaisin jotain muuta… pari vuotta ja sitten luultavasti heipat Saksalle. Hyvähän tässä maassa on asua, kuten tekstissäni sanoinkin, eikä vika ole ainoastaan Saksan. Täällä on kaikki ok, vika on tässä päässä. En tiedä minne seuraavaksi, mutta Lontoon liepeillä on myös meille ehkä mahdollisuuksia. Pidetään ovet avoinna… toivottavasti tykästyt Berliiniin tai pääset takaisin Lontooseen 🙂

  • Reply Maarit Johanna maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 19:24

    Sie oot todellakin löytänyt ihan oman kaupunkisi! Se että se sattuu olemaan Lontoo, riippuu varmasti monesta asiasta. Minulle tuo elossa olemisen tunne löytyy nyt Rovaniemeltä, joka on pienempi kuin Kuopio. Silti se on minulle niin täynnä elämää ja vilskettä juuri sillä tavalla, kuin sitä kaipaankin. Lontoo on upea paikka, mutta ainakaan juuri nyt en voisi kuvitella asuvani siellä, koska sieltä puuttuu niin paljon sellaista mitä itse kaipaisin. Kai sen ”oikean” vain jotenkin tietää.
    Salaa haaveilen, että joskus vielä muuttaisimme Tromssaan. Se on korvieni välissä se paikka, jossa olisi kaikista kevyintä kävellä, ilma raikkainta ja elämä parasta. 🙂

    • Reply lena / london and beyond tiistai, huhtikuu 12, 2016 at 14:32

      Mulla oma juttu on Lontoo – on niitä muitakin, esim Taipei ja Bangkok, mutta eri lailla. Lontoo oli se kaupunki joka sai kaipaamaan, jälkikäteen, mutta kuitenkin. Muuttaessani Lontoosta pois olin sitä mieltä että kaupunki ei ole minun paikkani tässä elämäntilanteessa, ja olin oikeassa. Silti kaipaan sitä fiilistä mikä siellä oli, sitä inspiraatiota ja vipinää. EI ole monessa muussa paikassa, ja jos lompakko antaisi myöten, muuttaisin takaisin 🙂 Ihana kuulla, että viihdyt Rovaniemellä noin hyvin. Siinä paikassa on sitä jotain, mä olen aina tykännyt. Kuten Matkamessuilla puhuttiin, se on yksi paikkoja jossa voisin itseni nähdä Suomessa. 🙂 Ja hei, muuttakaa Tromssaan, me tullaan niin käymään 😀

  • Reply Merja maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 17:28

    Dubain matkan takia on blogien lukeminen jäänyt ja täällähän on tapahtunut vaikka mitä reilun viikon aikana ? Ihan aluksi lämpimät onnittelut tulevasta perheenlisäyksestä! Aivan ihana uutinen ja voin lohduttaa, etten minäkään aikoinani ollut vauvojen kanssa ollut paljon tekemisissä, mutta kun sai oman nyytin kainaloon, jotenkin vain tiesi miten toimia. Ymmärrän, ettei Dussel tunnu samalta kuin Lontoo, koska ne ovat mielestäni ihan eri sfääreistä. Näin totean, vaikken ole koskaan Dusselissa käynytkään. Saksa ei vaan maana minuakaan oikein houkuta, vaikka sen kaupungeissa ihan kivoja lomia on tullut vietettyä. Lontoo on kuitenkin Lontoo, vaikka voissa paistaisi ?

    • Reply lena / london and beyond tiistai, huhtikuu 12, 2016 at 14:17

      Paljon kiitosta onnitteluista Merja! 🙂 Mahtavaa kuulla, etten ole yksin tämän vauvoihin liittyvän kokemattomuuteni kanssa, tosiaan vähän vauvoja on ollut lähipiirissä. Nyt taas tuntuu, että vauvoja tulee joka puolelta, hassua! Eiköhän tuo luonnistu hyvin kun vauva on maailmassa, ja Matteolla on pieni pikkuveli joten ainakin yksi meidän perheessä osaa homman 😀 Ja hei, mä oon niin onnellinen tämän postauksen kommenteista. En ole yksin asian kanssa, ja ymmärrystä löytyy siihen että kaupunki ei ehkä tunnu omalta. Ehkä vielä joskus…. ja sitä odotellessa voi käydä vaikka Lontoossa, täältä on onneksi edullista matkustaa sinne. Millainen oli Dubai?

      • Reply Merja torstai, huhtikuu 14, 2016 at 15:28

        Dubai oli täynnä pilvenpiirtäjiä, luksusautoja, aurinkoa, hiekkaa ja kaikki oli suurta ja mahtavaa, myös hinnat. Mietin pitkään matkan jälkeen, mikä mielipiteeni siitä olisi ja se on hieman ristiriitainen. Loma oli oikein mukava ja rentouttava eikä muslimikulttuuri minua häirinnyt. Toki illalla olisi ollut kiva istua rantaravintolassa ja siemailla viiniä, mutta en halunnut maksaa ylihintaa siitä. Kaikkialla oli siistiä ja turvallista ja nähtävää siellä riitti, vaikka ei niin paljoa mitään vanhaa. Bur Dubain ja Deiran alueella sai kosketuksen vanhasta Dubaista mutta muualla kaikki oli muutama vuosi sitten rakennettua tai rakenteilla. Käymisen arvoinen paikka, mutta ei se lempipaikaksi noussut. Voisin mennä uudestaan ehkä muutaman vuoden päästä kun vuoden 2020 maailmannäyttelyä varten rakennetut maamerkit ovat valmiita.

        • Reply lena perjantai, huhtikuu 15, 2016 at 11:29

          Mielenkiintoista kuulla kokemuksia kaupungista. Dubai on nyt niin paljon kaikkien huulilla, että olen alkanut kyllä omalla tavallani vähän kiinnostua. Edes kerran siellä pitäisi käydä, ja sitten voisi perustaa mielipiteensä asiaan. Turvallinen, kallis, ja kiiltelevä on mun idea Dubaista. Olen lentänyt monta kertaa maailmalle Dubain kautta, ja ainakin tämä oletus toimii lentokentän perusteella 😀

  • Reply Susanna maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 13:44

    Kiva muistelupostaus!:)
    hei mites ne pienemmät Englannin kaupungit? saattaisi sopia sinulle? tai jokin kohde Välimerellä?
    joo minulla on aika paljon samankaltaisia ajatuksia Saksasta. Olen käynyt myös Dusseldorfissa muutama vuosi sitten talvella ja kun siellä olin niin haaveilin tosiaan koko ajan trooppisista kaukokohteista. En yleensä aivan koko ajan haaveile niistä, mutta jotenkin siellä oli vaan niin arkista että tekisi mieli lähes mihin tahansa muualle. Sää oli kyllä sopivan mieto ja siltä osin tykkäsin ettei ollut kylmä. Olen kyllä tykännyt Kölnistä, Nurnbergistä ja Passausta. Niissä on nähtävää ja hieman erilainen tunnelma. Frankfurtissa ollessa kumminkin ns. heräsin ja aloin ajatella miksi olen siellä kun voisin olla ja käydä myös muualla. Ei minusta koskaan Saksafania tullut, vaikka useita kohteita siellä olen jo kiertänyt. Itävallan Wienikään ei oikeen tehnyt suurta vaikutusta (paitsi nähtävyydet). Kyllä vaan minulle Välimeri ja muutamat muut kohteet on sellaisia jotka vetää aina puoleensa 🙂 ei vaan voi mitään, siltä tuntuu! Toivon että teille löytyy tulevaisuudessa joku upea kohde jossa voitte jatkossa asua ja viihdytte

    • Reply lena / london and beyond maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 16:20

      Kiva kun pidit, Susanna! Oi, Englannin pikkukaupungit ovat ihania. Ja Skotlannin, tietenkin. 😀 Meillä työ sanelee aika paljon muuttoaikeita, mutta tuo Englannin ja Skotlannin mahdollisuus saattaa olla olemassa jossain vaiheessa. Välimerelle lähtisin heti haha, jos tilaisuus tulisi. Tai Italiaan, ehdottomasti! Mä tykkään Saksassa myös Kölnistä, se on tosi kiva kaupunki. Ja Aachen yllätti todella positiivisesti taannoisella reissulla, se oli söpö pienempi kaupunki jonne voisi palata tai jopa muuttaa. Ei tosiaan Saksa-fanista kohdallani voi puhua, mutta toivottavasti Dusseldorf näyttäytyy mukavampana jossain vaiheessa 🙂

  • Reply Laura maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 11:37

    Kuvailit Lontoota sanoin, joilla mä olisin voinut kuvata mun nykyistä asuinkaupunkia, Berliiniä. 🙂 Moni sanoo, että Berliini on ihan omanlaisensa kaupunki ja sekä itse kaupunki että ihmiset täällä eroaa muista saksalaisista kaupungeista. Hintataso on alhainen. Ehkä teidän kannattaisi kokeilla Berliiniä Düsseldorfin sijaan?

    • Reply lena / london and beyond maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 16:16

      Monet tosiaan sanoo tuota Berliinistä ja se on mun mielestä kyllä totta -tosin kahden päivän visiitin perusteella. 😀 Se taitaa olla oma kuplansa, joka ei edusta sitä ”perinteistä” Saksaa juuri mitenkään, ja hintataso on tosiaan todella miellyttävä. Mua kiinnostaisi Berliini ehdottomasti, mutta työkuviot ei taida tuolle Italiaanolle siellä onnistua. Harmi. Mutta onneksi sinne pääsee aina lomalle!

  • Reply Terhi maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 10:06

    Olin kerran Düsselissä ja musta se oli tosi vibrantti paikka. Voi tosin olla, että mielikuva värittyi visiitin laadusta. Pyöräiltiin ystäväporukan kanssa Düsselin vartta edes takas ja pysähdyttiin aika monella terassilla, mutta yöelämän ja pyöreittien lisäksi en kyllä paljon muuta nähnyt… Tuskin sitä voi Lontooseen verrata, mutta Saksahan on ihan eri tavalla järjestynyt kuin Englanti. Joka suurkaupungilla on oma ”alansa”, eikä ole samalla tavalla vain yhtä ainoaa ja oikeaa. Me muutettiin Saksasta lapsen kanssa Lontooseen, ja mulla on ikävä Hampurin pyöräteitä, hiekkalaatikoita sekä lastenlääkärejä 🙂 joten voin sanoa, että varmaankin ihan hyvä valinta tehdä muutto tässä elämänvaiheessa toisin päin.

    • Reply lena / london and beyond maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 16:14

      Saksassa on tosi paljon hyvää, ja just nuo mainitsemasi lääkärit esimerkiksi ovat kyllä lasketta Saksan eduksi ihan ehdottomasti. 🙂 Kaikki toimii, maa rullaa oikein hyvin, eli teoriassa ei todellakaan mitään vikaa tässä maassa ole. Mutta silti vielä näin 6kk jälken on olo että jotain puuttuu. Lyhyt aikahan se on, mutta aina vertaa menneisiin asuinpaikkoihin joihin on ollut paljon helpompi sopeutua. Tietysi lapsen kanssa D’dorf on varmasti helpompi kuin Lontoo, ja se tietenkin pitää pitää mielessä. Ja mitä Düsseldorfiin tulee, täällä on etenkin nyt kevään tullessa hyvät pyöräreitit, Ehkä tämä kevät saa minut muuttamaan mieleni 😉

      • Reply Terhi maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 20:28

        Mä kipuilin kans pitkään Saksaan muuttoa. Asuin siellä ensin vajaatn puolet vuodesta pari vuotta, kun pystyin tekemään paljon etätöitä. Kun sitten muutin sinne kaikkine tavaroineni, olin 6 viikon päästä tuore äiti. Lapsen kanssa oli tosi paljon helpompi löytää tekemistä ja kontakteja – ja siis paikkansa, kuin oli muutossa ennen lasta. Ennen piti aina olla tosi aktiivinen, hankkia tuttuja, harrastuksia ja ystäviä, mutta koskaan me ei tiedetty (eikä tiedetä edellenkään) milloin tulee seuraava muutto. Tai milloin oma sydänystävä muuttaa. Nyt mulla on sitten ikävä tuonne vuosikausia dissaamaani Hampuriin, jonne jäi ne omat kulmat ja pari todella tärkeää ihmistä. Kaipa me kaikki löydetään ennen pitkään oma paikkamme!

        • Reply lena / london and beyond tiistai, huhtikuu 12, 2016 at 14:51

          Mun täytyy ehdottomasti tomeutua tuossa lapsen kanssa kontaktien hankinnassa, onneksi täällä on paljon expat-äitejä joiden kanssa varmasti löytyy paljon yhteistä. Pitää tosiaan olla itse aktiivinen ja nähdä vaivaa sosiaalisten suhteiden eteen. Meillä on aika sama tilanne kuin teillä, ei tiedetä minne seuraavaksi tie vie. Se on kirous ja lahja, samaan aikaa. Uskomattomia mahdollisuuksia, mutta aina jää ihmisiä taakse. Tsemppiä Terhi sen oman paikan löytämiseen, ehkä me molemmat vielä joku päivä ollaan jossain missä on oikeasti kotonaan 🙂 Ps. Hampuri on kuulemma tosi kiva!

  • Reply Laura/My post-University life maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 08:50

    Se on kyllä tärkeää että koti ja kotikaupunki tuntuvat nimenomaan kodilta. Meillä maiseman vaihtoon riitti vain 30min matka eteläänpäin mutta fiilis on ihan erilainen täällä uudessa kotikaupungissa. Kontrasti vanhaan on ihan älyttömän suuri ja nyt näin jälkikäteen tunnistan vielä paremmin kuinka ”onneton” olin meidän vanhassa kotikaupungissa. Ja ihan as a side note, en kyllä yhtään ihmettele että kaipaat Parsons Greenille takaisin, mun yksi kaveri asuu siellä kanssa ja se on kyllä ihan mahtavaa aluetta ja siellä on aina kiva vierailla kun käyn hänen luonaan Lontoossa.

    • Reply lena / london and beyond maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 16:06

      Aivan näin! Se fiilis pitää olla, että kotikaupunki tuntuu kodilta. 🙂 Tosi kiva, että olette löytäneet oman paikan ja vieläpä noin läheltä entistä paikkaa, lyhyt muuttomatka on aina plussaa ja kulmat säilyvät kuitenkin jokseenkin tuttuina! Voi kun meilläkin toimisi tuo haha! Ja hei, Parsons Green on niin ihana, mahtava kuulla että joku uukin on siihen ihan ihastunut. Muuttaisin heti tkaisin jos lompakko antaisi myötä 😀

  • Reply punaperho maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 08:45

    Odotan innolla kirjoitustasi Düsseldorfista, sillä itse olen asunut täällä nyt pian vuoden verran. Tunnen kyllä hyvin tuskasi, vaikka itselleni se ykköspaikka ei Lontoo olekaan. Voin aika pitkälti allekirjoittaa kuvauksesi Düsseldorfista. Ongelma ei ole se koko ja Saksan on erinomaisen hyvä maa asua, mutta Düsseldorf vaan ei oikein kolahda. Voin kokemuksesta kertoa, että tämä on todella monen expatin kokemus Düsseldorfista. Itse en ehkä halunnut asiaa heti alkuun myöntää, mutta ei tämä Düsseldorf minunkaan kaupunkini ole. Tunnelma, monipuolisuus, monikulttuurisuus ja avoimuus ovat minulle niitä tärkeimpiä juttuja kaupungeissa ja nämä kyllä tuppaavat Düsseldorfista puuttumaan. Jos joskus kaipaat vertaistukea, niin täältä löytyy kyllä kuunteleva korva! 🙂

    • Reply lena / london and beyond maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 16:04

      Jee, kohtalontoveri! 🙂 Yritän saada lähiviikkoina tuon Düsseldorf-artikkelin ulos, kunhan saan ajatuksia kasaan aiheen tiimoilta! Saksassa ei tosiaan ole mitään vikaa asuinpaikkana ja maana, ja täällä on ihmisen hyvä olla. Kaikki toimii ja tehokasta on. Mutta se joku puuttuu, enkä oikein osaa määritellä että mikä. D’dorf o jotenkin hyvin saksalainen, mutta silti kansainvälinen… mutta tunnelma kuitenkin uupuu. Mielekiintoista kuulla, että monet expatit allekirjoittavat väitteen kanssamme – minulle kovasti vakuutettiin että expatit viihtyvät täällä oikein hyvin. No, kai se on ihmisestä kiinni , mutta mukava kuulla etten ole ainoa! 🙂 Kuuntelevalle korvalle on aina tarvetta ja jos tosiaan sielläkin on vertaistuen tarvetta niin mulle voi laittaa vaikka meiliä [email protected]!

  • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 08:35

    Hiirien invaasio 😀 😀

    • Reply lena / london and beyond maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 15:59

      Joo, keittiössä oli 😀 😀 Vieläkin traumoja erilaisista pyydystysmenetelmistä ja siitä, kuka siitä hiirestä hankkiutuu eroon 😀

  • Reply anna milano sunnuntai, huhtikuu 10, 2016 at 23:07

    Toivottavasti loydat viela itsesi ja perheesi paikasta, joka matsaa tunne-elaman kanssa. Valiaikaisesti sita voi toki majailla melkein missa tahansa, mutta kylla kodin on tunnuttuva.. no, kodilta. Paikalta, jossa on hyva fiilis.

    • Reply lena / london and beyond maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 15:57

      Kiitos Anna, toivotaan niin! 🙂 Väliaikaisesti voi tosiaan olla missä vaan ja muutama vuosi menee tosisaan vaikka ”päällään seisoen”. Mutta kyllä sen nopeasti tajuaa, kun paikka kolahtaa tai ei kolahda.

  • Reply Cosmopolitan sunnuntai, huhtikuu 10, 2016 at 21:50

    Erittäin osuva artikkeli, jonka voin allekirjoittaa. Olen asunut Englannissa (Windsorissa) vuodesta -99 ja ollut viimeiset 2,5 vuotta töissä Düsseldorfi
    ten en siis ole koskaan oikeastaan lähtenyt maasta. Olen myös asunut Saksassa (Bayern) ja Itävallassa (Tirol) yhteensä 5 vuotta, joten vertailukohtaa löytyy. Rheinländereistä huomasin, että he ovat hyvin paljon meidän suomalaisten tapaisia ja heidän kanssa on ollut helpompi tehdä töitä kuin brittien kanssa. Meillä on samanlainen huumorintaju ja tapa toimia. Ihmiset ovat erittäin puheliaita, ystävällisiä ja helposti lähestyttäviä. Düsseldorf ei kaupunkina tehnyt minuun minkäänlaista vaikusta ja pidän paljon enemmän esim. Münchenistä. Saksassa on sekä modernia että vanhaa rakennustaidetta ja saksalainen tehokkuus on tunnettua, mutta maasta puuttuu todellakin se jokin. Siellä ei ole samanlaista dynaamista eteenpäin menemisen meininkiä kuin esim. Briteissä ja varsinkin Lontoossa, missä jokainen haluaa kehittää itseään ja katse on usein tulevaisuudessa. Saksa tuntuukin jämähtäneen paikalleen ja saksalaisten turvallisuuden tarve on suuri, eivätkä he ole valmiita ottamaan riskejä samalla tavalla kuin britit. Minulle turvallisuus on sama asia kuin tylsyys. Aion pitää tulevaisuudessakin Englantia tukikohtanani ja menen töiden perässä aina minne milloinkin on tarve. Kuten sanonta kuuluu, vierivä kivi ei sammaloidu.

    • Reply lena / london and beyond maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 15:56

      Mä olen niin onnellinen näistä kommenteista, kun joku oikeasti ymmärtää mitä tarkoittaa ja ajaa takaa. Ihanaa huomata, ettei ole ajatustensa kanssa yksin. Mielenkiintoisia ajatuksia tuosta paikalleen jämähtämisestä ja tulevaisuuden fokuksen puutteesta – voi olla, että olet erittäin oikeassa. Yritin löytää oikeita sanoja tähän artkkeliin, mutta en kaikkia onnistunut eilen tavoittamaan ja nuo mainitsemasi asiat kuvaavat tilannetta oikein hyvin. Turvallisuus on hyvä asia, mutta jotain siinä pitää olla lisäksi – ja sitä en ole ainakaan vielä Saksasta onnistunut löytämään. Vierivä kivi ei todellakaan sammaloidu ja ihan mahtavaa, että sinulla on mahdollisuus pitää Englantia tukikohtana. Ehkä meilläkin joku päivä tilanne muuttuu ja löydämme itsemme kivemmasta paikasta, vaikka sieltä Englannista:)

  • Reply Päivi / Puolivälissä sunnuntai, huhtikuu 10, 2016 at 21:30

    Voi että, tavoitin paljon fiiliksiäsi! Ymmärrän mikä Lontoossa puhuttelee, vaikken siellä koskaan olekaan asunut kuukautta pitempää jaksoa. Mä luulen, että Saksassa ainoastaan Berliini yltää Sirkesalon muinaista biisiä lainaten ”täällä kaikki tapahtuu” -kategoriaan. Hampurissa on vähän yritystä, mutta vain vähän. Kyllä se vaan niin on, että Saksa on perusturvallinen, perustasainen perusmaa. Elämä on kaikilla mittareilla hyvää ja järkiperustein ajatellen vaakakuppi kallistuu aina Saksan puoleen. Mutta kyllä se tunnepuolikin vaan on tärkeää hyvän elämän kannalta…

    • Reply lena / london and beyond maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 15:53

      Mua kiinnostaa tuo Berliini kovasti, monet puhuu siitä niin eri tavoin kuin muusta Saksasta. Olen kerran käynyt pikavisiitillä, mutta pidempi reissu olisi mukava tehdä jossain vaiheessa. Hampurikin kiinnostaa, saattaa tulla reissu eteen piankin sillä pienelle pitää saada passi jostain lähettyviltä. Olet Päivi niin oikeassa tuossa, että Saksa on hyvin perusturvallinen, tasainen maa. sitä tämä juuri on. Kaikki on hyvin. Se ”jokin” vain loistaa poissaolollaan.

  • Reply Johanna / Eau De Cologne sunnuntai, huhtikuu 10, 2016 at 20:19

    Miten hyvin kirjoitettu, lukiessa eläydyin fiiliksiisi!. Minä ja Köln ollaan muuten perfect match, mutta jos ajatellaan suuremapaa kokonaisuutta, niin minä ja Saksa ei todellakaan olla match. Jänniä juttuja..

    • Reply lena / london and beyond maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 15:47

      Johanna, tää oli hauskaa että Kölnin kanssa menee hyvin mutta Saksan kanssa tökkii! Mä tykkään Kölnistä tosi paljon ja monet ovat ehdottaneet että sinne voisi muuttaa ja Matteo voisi käydä Dusseldorfissa töissä. Olisi hauska tietää, olisivatko mielipiteet muuttuneet jos oltaisiin Kölniin muutettu 🙂

  • Reply Susu Paris Chic sunnuntai, huhtikuu 10, 2016 at 20:03

    Kirjoituksesi voisi olla minun kirjoittamani. Vain kaupungit olisivat erit. Asuin Pariisissa 10 vuotta. Siellä tapasin mieheni. Neljä vuotta sitten muutimme Quebec Cityyn, Kanadaan. Teen parhaani pitääkseni lippua korkealla mutta osa minua kaipaa takaisin Pariisiin. Siellä olin elossa, kuten sen sanoit. Mutta mulla ei ole mahdollista palata. Mieheni viihtyy täällä. Niin siis minäkin.

    • Reply lena / london and beyond maanantai, huhtikuu 11, 2016 at 15:45

      Tiedän tunteen tosiaan, Susu! Mä olen todella onnellinen että päätin tämän artikkelin kirjoittaa. Olen saanut niin paljon ihania kommentteja lukijoilta ja bloggaajilta vertaistuen muodossa, että tämä päivä on ollut senkin takia tosi mainio. 🙂 Jonnekin sitä aina kaipaa ja tietää ettei voi palata. Ehkä siksi, niiden muistojen takia. Mun mies viihtyy täällä Saksassa myös, mutta on valmis kompromissiin myöhemmin jos en täällä ajan kuluessa tykkää olla. Kanada on kompromissi tällä hetkellä 😉

    Leave a Reply