Vauva

Tämä juttu oli tarkoitus julkaista jo aiemmin tällä viikolla, mutta aprillipäivä ei tuntunut oikein oikealta julkaisuajankohdalta ja eilinen meni muuten vähän harakoille. Eli tänään sitten, keväisen sunnuntain kunniaksi!

Tämä ei ole ollut mikään salaisuus, mutta kun asuu ulkomailla aika kaukana suuresta osasta kavereita ja perhettä, asiasta tietävät vain ne joiden kanssa tulee pidettyä säännöllisesti yhteyttä. Tämä on yksi mullistavimmista jutuista ikinä: meidän perheestä tulee kolmihenkinen kesäkuussa, kun saamme seuraksemme ihanan pienen pojan. <3

Monet teistä saattavat muistaa valitteluni heikosta olosta syystalvella ja blogin hienoisen hiljentymisen – tämä johtuu alkuajan pienestä huonosta olosta ja siitä selviytymisestä. Muuten kaikki mennyt jokseenkin hyvin, vaikka olenkin juossut lääkärissä enemmän kuin varmasti koskaan aiemmin yhteensä. Epäilyt raskausdiabeteksesta, kuumeilu ja alhainen verenpaine ovat veroittaneet voimia – eilen olin pyörtyä metropysäkillä ja huono olo johti vierailuun sairaalan päivystyksessä. Saksalaiselle terveydenhuollolle toiminnasta kymmenen pistettä ja papukaijamerkki, olimme ulkona päivystyksestä 20 minuutissa. Tästä terveydenhuolto-asiasta kirjoittelen varmasti vielä erikseen, siitä riittää aihetta ihan oman jutun verran.

Vatsa alkaa näkyä! Kuva eiliseltä, jolloin kävelimme puistossa kameran kanssa. Kunnes hupsista.. päässä alkoi heittää ja päädyimme sairaalaan.

Mitään vakavampaa ei kuitenkaan ole löytynyt, diabetesta ei ole ja beibillä kaikki hyvin – se on tietenkin pääasia. Pari kuukautta menee niinsanotusti vaikka päällään seisoen, joten katseet on jo suunnattuna kesään ja uuteen arkeen. Uuden opettelua on varmasti edessä – enhän minä ole pitänyt vauvaa sylissä kuin kerran ja mammamaailma on ihmeellinen ja tuntematon juttu!

Blogin ei ole tarkoitus muuttua huomattavasti beibin myötä. Mammabloggaaminen ei tunnu omalta jutulta ja on tullut paljon mietittyä myös sitä, miten paljon haluaa pientä pitää esillä tuhansille ihmisille siellä ruudun takana. Olen tullut pitkän harkinnan tuloksena ajatuksiin, etten kovinkaan paljoa.

Eli matkailu- ja ulkosuomalaislinjalla jatketaan, mutta tietysti yleisellä tasolla tulee varmasti pohdittua elämänmuutoksesta johtuvia juttuja, uudesta näkökulmasta. Ja matkailusta beibin kanssa varmasti saatte lukea kokemuksia, sillä saralla suunnitelmia on jo tehty – tosin mitään ei ole vielä varattu. Odotellaan beibin syntymää ensin ja katsotaan millainen kaveri sieltä tulee, sitten voi aloittaa tarkempien matkasuunnitelmien tekemisen. Ainakin Suomea ja Italiaa on jo lyöty lukkoon alustavasti, kauempia kohteita pohdittu vakavasti. Mutta katsotaan, kun asia on ajankohtainen! Seuraavaa asuinpaikkaakin pitää pohtia eri näkövinkkelistä, siltä osin kuin se on meidän päätettävissämme.