Tarina meidän kaupunkijuhannuksestamme

Suomalaisten juhannukseen kuuluu lähtemättömästi luonto ja mökki. En ole ennustaja, mutta jos arvelen että 70-80% maamme kansalaisista lähtee juhannuksena maalle nauttimaan maaseudun rauhasta saunomisen ja ruoan merkeissä, en liene kovin väärässä. Me tulimme Matteon kanssa Suomeen viime viikolla ja koska viimeiset kuukaudet ovat olleet melkoista haipakkaa reissurintamalla meille molemmille, teimme päätöksen jäädä kaupunkiin juhannuksena. Halusin olla kotona, tekemättä yhtään mitään. Laitoin tietokoneen kiinni ja puhelinkin pysyi omissa oloissaan kirjahyllyllä. Halusin nauttia hyvästä ruoasta ja juomasta sekä viettää aikaa Matteon sekä vanhempieni kanssa. Tuttu sänky houkutteli myös.

Suomi on ihana paikka juhannuksena ja Matteon mielestä juhannus on yksi parhaista juhlista mitä maa päällään kantaa. Ja niinhän se on. Viime vuonna vietimme juhannuksen Nurmeksessa ja siitä tuli äkkiä yksi Matteon suosikkipaikoista Suomessa. Kuopio mahtuu myös tähän suosikkien joukkoon, joten ei meillä mitään ongelmaa ollut Kuopioon jäädä.

Perjantai eli juhannusaatto kului rauhallisesti vanhempieni luona Puijon läheisyydessä ja kävimme illalla pienellä kävelylenkillä katselemassa maisemia ja nauttimassa metsästä. Keräsimme äidin kanssa juhannuskimpun (milloinkahan olen viimeksi kerännyt kukkia??). Teimme ruokaa, söimme hyvin (paljon) ja nautimme hyvästä viinistä. Saunoimme. Ja simahdin sänkyyn jo puoli yhdeltätoista.

Pitkien yöunien jälkeen heräsimme lauantaina-aamuna virkeinä ja herättyämme otimme nopeasti suunnaksi Kuopion sataman ja Väinölänniemen. Lähdimme kävelylle ja ajattelin, että onpas hauska näyttää Matteolle miten autioita Suomen kaupungit ovat juhannuksena. Firenze kun on harvoin aivan autio, saati Lontoo. Nurmeksen keskusta oli melko autio viime vuonna juhannuksen aikaan, ja ajattelin että sama lienee tilanne Kuopiossakin. Mutta mitä vielä! Kuopiolaisilla oli selkeästi samat suunnitelmat kanssani, yllättävän moni oli jäänyt kaupunkiin ja tullut viettämään juhannuspäivää satamaan. Ajattelin saavani muutaman mielenkiintoisen kuvan autiosta Kuopiosta juhannuksena, mutta tämä suunnitelma meni pieleen heti alkumetreillä.

3 x huomio Kuopion juhannuksesta:

– Kuopio yli yllättävän vireä kaupunki juhannuspäivänä. Onkohan trendi muuttumassa ja ihmiset viettämät enemmän juhannuksiaan kaupungissa?

-Kuopiolaiset rakastavat proseccoa. Halusin juhannukseksi pullon proseccoa, joten piipahdimme Alkossa heti haettuani Matteon torstaina Kuopion lentokentältä. Saimme napattua Prisman Alkosta viimesen pullon haluamamme kuohuvaa ja suunnitelmanamme oli hankkia toinen pullo perjantaiksi. Kuopiolaiset olivat kuitenkin innostuneet kyseisestä juomasta ja ostaneet hyllyt lähes tyhjiksi –  suuri osa proseccoista oli loppunut Kuopion Alkoista ja päädyimme hankkimaan pullon cavaa juhannuspöytään. Tämä on varmasti malliesimerkki juhannuksen ensimmäisen maailman ongelmasta ja on hienoa että kuopiolaiset ovat heränneet italialaisen kuohuvan makuun, mutta voi kun prosecco olisi maistunut!

-Kuopiossa on aivan liikaa itikoita. Mistä niitä oikein sikiää? Jos jokin asia on varma niin se on se, että itikat ovat kimpussani joka kesä. Koko ajan. Eikä toivoakaan, että ne olisivat esimerkiksi Matteon kimpussa, vaan ne löytävät minut aina ensimmäisenä. Tykkäävät myös pistää esimerkiksi silmäluomen alueelle ja voi sitä iloa, kun aamulla on silmä turvonnut. Yleensä tämä tapahtuu silloin, kun on seuraavana päivänä tärkeä meno ja saavun paikalle suuren maailman tapaan suuret aurinkolasit silmilläni.

Sellainen oli meidän juhannus kaikessa lyhykäisyydessään. Rauhallinen ja onpas kiva taas palata arkeen, joka on tosin tällä hetkellä yhtä kuin Suomen kesä ja siitä nauttiminen. Seuraavina viikkoina päästän Matteon ääneen ja hän kertoilee lempipaikoistaan Italiassa ja Toscanassa. Nyt on teillä hyvä mahdollisuus kysyä, mikäli Italian (etenkin Toscanan) matkailu kiinnostaa. Eli kommenttiboksissa sana on asian tiimoilta vapaa – jos jokin juttu on jäänyt askarruttamaan mieltä Italiaan liittyvien (matka)juttujen viimoilta niin nyt on oiva tilaisuus saada vastaus asiaan!

Kivaa viikkoa!