Ajattelin julkasita tänään huomioitani Düsseldorfista ja siellä majailevasta Euroopan suurimmasta japanilaissiirtokunnasta, mutta aamulla onnellisena pienessä pariisilaisyksiössäni herätessäni päätin siirtää sen julkaisua toiseen päivään. Olenhan kuitenkin Pariisissa ja fiilistellyt täysillä tätä kaupunkia jo parin päivän ajan. Düsseldorf-jutut voivat ihan hyvin odottaa hetken kun ne korvataan reaaliaikaisilla Pariisi-jutuilla, eikös vain? Kaikella kunnioituksella Düsseldorfia kohtaan, mutta Pariisi nyt vain sattuu olemaan ihan himpun verran kiinnostavampi.
Olen ollut Pariisissa tällä haavaa kaksi päivää ja vuokraamamme pieni pariisilaisyksiö on tehnyt tehtävänsä. Olen aivan myyty tähän alueeseen (siitä lisää pian) sekä ihan vaan Pariisiin. Taas kerran. Olen hyvin vähän käyttänyt yksityiseltä vuokrattavia huoneistoja reissun päällä ollessani, mutta voin vannoa että näitä kertoja tulee lisää. Tämä on mitä mainioin tapa matkustaa ja säästääpä se muuten aika paljon rahaa kun voit keittää aamukahvisi itse ja ostaa ruokatarvikkeet supermarketista. Ruokaostosten tekeminen paikallisten suosimissa supermarketeissa saa tuntemaan olosi jo melkein paikalliseksi ja aamulenkki ”omilla kulmilla” tekee sitä vielä enemmän.
Näillä reissuilla kun Matteo on päivät töissä, kuluvat päivät jokseenkin samaa kaavaa noudattaen. Aamuisin hoidan omia hommiani, lähettelen sähköposteja ja päivitän blogia. Näin lähtee päivä hyvin käyntiin. Sitten lähden liikenteeseen ja tutustumaan kohteeseen ja teen mitä lystään. Illalla sitten on vuorossa iltaohjelma. Tällä viikolla kokoonnumme iltaisin jonnekin syömään, viettämään aikaa Matteon kollegoiden kanssa tai tulemme kahdestaan kämpille kokkaamaan, päivästä riippuen.
Eilisen ohjelma meni jokseenkin näin: lähdin alkuiltapäivästä katselemaan ympärilleni, tapasin Matteon lounaalla Luxembourgin puistossa ja kävelin pitkin Seinen rantaa kun hän palasi töihin.
Istuin Pont Neufin vieressä olevalla pienellä saarella, nautin auringosta ja luin hyvää kirjaa (Paris Letters, mikäs muukaan!). Koska sää oli melko aurinkoinen, Seinen rannalle oli tullut muitakin keväästä nauttimaan. He nukkuivat päiväuniaan tai muutenvain lepäsivät rantatörmällä, joivat viiniä ja nauttivat elämästä. Aion tehdä saman heti kun aurinko tulee esiin loppuviikosta, lämpötilojen pitäisi lähennellä +30c astetta ja minulla on kesävaaterepertuaarini mukana. Lontoon kevät on ollut harvinaisen sieltä joten toivon että kesäiset säät Pariisissa korvaavat asiasta potemaani harmitusta edes hieman. Voi kun tänne voisi jäädä pidemmäksikin aikaa.
Tällaista fiilistelyä tänään. Marimente-blogin Mari pohti blogissaan blogien funktiota hyödyn kannalta: Ammattimaisen bloggaamisen ”kultaisen ohjekirjan” mukaan lukijalle olisi ilmeisesti aina tuotettava jotain arvokasta tietoa, joka on hyödyksi tai josta voi muuten oppia jotain uutta ja hyödyllistä. Mari pohti, että voiko blogeissa olla henkilökohtaisia fiilistelypostauksia jotka eivät välttämättä hyödytä ketään. Olen samaa mieltä Marin kanssa, minun mielestäni fiilistelyjuttuja voi ja pitääkin olla. Ne fiilistelyt tuovat hyvin bloggaajan persoonaa esille ja minä tykkään sellaisia lukea. Kuten myös kirjoittaa, eli nämä eivät hetkeen ole loppumassa. Mitäs mieltä te olette?
Ps. Pariisin juttuja voi seurata Fb:ssä ja Instagramissa!
12 Comments
Kultainen keskitie, kultainen keskitie… Fiilistelyjen ja faktan suhteen, siis! 🙂
Tuo on hyvin totta! hyvä määrä fiilistelyä ja pari (hyödyllistä) vinkkiä taitas olla aika toimiva resepti 🙂
Peukut fiilistelyille 🙂 Näin lukijan näkökulmasta tykkään, että blogeista löytyy välillä fiilistä ja välillä faktaa ja joskus jopa molempia. Tärkeintä, että bloggaaja on itse kiinnostunut aiheesta, koska se näkyy jos on väkisin vääntämistä. Äläkä huoli, sinun blogissa ei sellaista ole ollut! Mitä kautta muuten vuokrasitte Pariisin asunnon? Minua kiinnostaisi kokeilla miten Airbnb toimii. Positiivista palautetta olen kuullut siitä paljon ja hyvällä tuurilla voisi saada kivan asunnon hyvällä sijainnilla hotellia edullisemmin. Pariisin sää näyttää ihanalta! Suomessa taas vaihteeksi sataa 🙁
Kiva kuulla että nämä fiilistelyt ovat suosittuja. 🙂 Tuo on aika hyvä, fiiliksen ja faktan yhdistelmä. Siinä saa sopivasti tietoa kirjoittajan persoonasta ja kiinnostuksista, mutta myös sitten niitä ns. ihan oikeitakin vinkkejä.
Me vuokrattiin asunto Wimdun kautta, tää on ollut tosi jees. Voisin tehdä tästä itseasiassa ihan oman jutun blogiin myöhemmin. Luulen, että musta tulee tämän reissun myötä Airbnb:n ja Wimdun vakiokäyttäjä, jos tämä on kaikille yhtä helppoa kuin tämä meidän kokemuksemme. Tämä taisi olla noin 300e / viikko (pitää vielä varmistaa) joten ei paha ollenkaan!
Ainakin tämä fiilistelyjuttu juuri näissä maisemissa sopii erinomaisen hyvin tähän blogiin, tähän päivään ja Pariisiin!
Kiitos Pirkko, kiva kuulla että nämä jutut sopivat blogiini! 🙂 Pariisihan ei oikein voi muuta kuin fiilistellä… !
niin, blogejahan lukee muutkin kuin blogaajat joten miksi ei laidasta laitaan. En oikeastaan ymmärrä miksi se pitäisi olla jonkun ”ohjekirjan” mukaan kun se ei enää ainakaan minun mielestäni ole blogia vaan jo ihan muuta vai onko alkuperäinen ajatus siitä hämärtynyt ajan mukaan..en tiedä. Itse olen pitänyt niitä aina ns. sähköisenä päiväkirjana matkoilta ja jokainen kuitenkin poimii sieltä ihan itselleen avautuvia juttuja. Siksi en postaile omia juttujani kun en jaksa sitä mielestäni vähän turhaakin keskustelua mikä on oikein ja mikä väärin. Ymmärrän porukan pointin kyllä osittain, mutta kun jokainen kirjoittaja, matka, kokemus jne.on erilainen niin miksi kaikkien pitäisi olla samalla tavalla tehtyjä. Nämä siis vain omia mietteitäni ja kun itse nimenomaan kaikki nämä jutut kuuluu matkaan niin kaikki on yhtä oikein, joku sitten vaan kiinnostaa ja joku ei 🙂 myös lukijat ovat erilaisia, eri ikäisiä ja sekin jo tuo sen miten sitten haluaa lukea ja ottaa nämä. Joten jatka kuten ennenkin koska se on mielestäsi oikea tapa äläkä hävitä aitoutta muun vuoksi.
Hyvää pohdintaa Mimmu! 🙂 Olet siinä oikeassa, että mikä on väärin ja mikä oikein keskustelu on aika turha lopuinviimein. Mielestäni blogi on hyvä silloin kun jokainen tekee niinkuin parhaaksi näkee ja kirjoittaa omalla tyylillään, oman mielenkiinnon mukaan. Mä olen miettinyt että lisään näitä fiilisjuttuja, nämä tuntuu kiinnostavan. Toki perinteiset matkajututkin säilyvät, mutta enemmän henkilökohtaisella tasolla sitten. Katsotaan miten minun käy!
Mä tykkään molemmista. Juuri viimeksi itse postasin fiilaripostauksen, jossa annoin kyllä myös pienen matkavinkin. Olen itse huomannut myös, että jos bloggaaja on itse aiheesta innoissaan, on tekstiä kivempi myös lukea. Se huokuu läpi – niin kuin myös tästä sinun tekstistäsi 🙂 Mutta nyt olen utelias – mitä Matteo tekee työkseen kun reissaatte niin paljon?
Fiilispostausten ja matkavinkkien yhdistelmä on kyllä tosi toimiva, tykkään niistä myös. Mutta fiilistelyä ei saa unohtaa. 😀 Kiva jos Pariisi-intoiluni välittyi sinne ruudun toiselle puolelle.
Matteo on tutkija ja tällä haavaa erinäköisiä yhteistöitä ja konferensseja on todella paljon. Minun on helppo matkustaa mukana ja näkee paikkoja tosi hyvin. 🙂
Henkilökohtaisesti itse preferoin juuri fiilistelypostauksia matkablogeissa, en ole mikään faktapostauksien suuri fani vaikka kaikki riippuukin loppuenlopuksi kirjoitustyylistä. Mutta siis tykkäsin tästä postauksesta paljon!
Ja voi vitsit että siellä on ihanan näköiset kelit, Englannissa kesäkuu on alkanut sateella, sateella ja sateella 🙂
Mulla ihan sama juttu, nää fiilistelyjutut on kyllä ihan parhaita! Faktapostaukset on ihan jees sillointällöin, yritän niitä itsekin joskus kirjoittaa, mutta fiilistelyjä lukee ehdottomasti mieluiten. Tosi kiva kun tykkäsit. 🙂
Täällä on IHANA ilma, mua korpeaa tuo Englannin sää aika pahasti tällä hetkellä joten onneksi pääsin pakoon edes viikon verran hahha. 🙂