Tavoitteita ja lupauksia

Tein jokin viikko sitten Instagramissa lupauksen, koskien omia elämäntapojani. Koska koen että julkiset tunnustukset ovat hyviä motivaattoreita, kerron näistä lupauksista lisää nyt myös täällä blogissa.

Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että terveelliset elämäntavat ovat yksi avain onneen. Olen satunnainen kuntoilija, joskus minulle iskee kausi jolloin juoksen ja lenkkeilen todella paljon. Tällöin olen todella innostunut urheilusta ja seuraan paljon aiheeseen liittyviä blogeja. Tämän kauden vastapainoksi minulle saattaa tulle aikoja, jolloin urheilu jää kokonaan. Sohva ja TV kiinnostavat liikaa. Reissuillakaan ei tule juuri urheiltua, vaikka toki kaupunkilomilla tulee tietysti huomaamatta käveltyä. Ruokailuni noudattaa samaa linjaa. Joskus syön hyvin terveellisesti, joskus syömiseni ovat kaikkea muuta. Reissun päällä syöminen ei usein edusta sitä terveellisintä linjaa ja usein tulee kokeiltua kohteen erikoisuuksia välittämättä lainkaan niiden terveellisyydestä.

Päätin, että tähän on tultava muutos. Niin ruokavalion kuin liikkumisenkin suhteen. Siksi latasin kuvan ja lupaukseni Instagramiin ja kerron tästä myös blogissa. Kun asiasta huutelee teille tuhansille siellä ruudun takana niin tästä päätöksestä ei enää niin vain lipsutakaan!

Ruokavalio

Ruokavalioni kaipasi muutosta, on kaivannut jo pitkään. Matteo on todella tarkka ruoastaan ja pitää kovasti terveellisestä arkiruoasta (vaikka joskus toki itseämme epäterveellisellä ruoalla hemmottelemmekin) – olen saanut häneltä paljon terveellisiä, maukkaita ruokavinkkejä. Matteo on meidän perheen kokki ja itse opettelen siinä sivussa. Olemme syöneet todella terveellisesti viime aikoina paria pubireissua lukuunottamatta ja olo on hyvä – en ole voinut uskoa miten pienellä ruokavalion muutoksella ja kasvisten lisäämisellä voi muutosta tapahtua. Kokkaamiseen tulee käytettyä enemmän aikaa ja ruoan koostumusta tutkittua tarkemmin. Olemme alkaneet valmistaa esimerkiksi ennen kaupasta hankkimaamme guacamolea itse ja täytyypä todeta että ero on melkoinen.

Sallin itselleni herkkuja ja ei-niin-terveellistä ruokaa tästedeskin, sillä en halua kieltää itseltäni liikaa ja etenkin reissun päällä on jopa suotavaa kokeilla paikallisia herkkuja miettimättä sen enempää terveellisyyttä. Sehän olisi jo melkein rikos olla nauttimatta herkullisista pizzoista Italiassa tai meksikolaisesta ruoasta Meksikossa, eikö vain? Terveellinen ruoka on kuitenkin pääosassa arkena ja olen viime aikoina oppinut että sekin voi oikeasti olla todella hyvää.

Liikunta

Suunnitelmani liikunnan lisäämisestä koki hieman takapakkia kun sain vuosituhannen flunssan muutama päivä terveellisen elämän aloittamisen jälkeen. Se ei toden totta ollut mikään pikkuflunssa, vaan vei minut hermoja raastavaan tilaan viikoksi eikä se meinannut millään mennä ohi. Nyt olen taas lenkkikelpoinen ja olen aloittanut netistä löytämäni juoksukoulun. Minusta tuskin koskaan maratoonaria tulee, mutta omaksi iloksi on kiva kasvattaa kuntoa ja löytää se juoksemisen ilo.

En ole koskaan varsinaisesti pitänyt juoksemisesta (juoruilulenkit ystävien kanssa tekevät juoksemisesta siedettävää) mutta nyt olen ottanut itseäni niskasta kiinni ajatuksella hiljaa hyvää tulee. Pidän kävelystä ja ulkoilusta yleensä, kuten myös pyöräilystä, mutta juoksu on usein tökkinyt. Vaeltamiseen olen saanut viime hetkellä kipinän ja viimeksi teimme pieniä vaelluksia Toscanassa muutama viikko sitten. Upeissa maisemissa vaeltaminen on todella palkitsevaa. Aktiivilomat ovat nostaneet kiinnostavuuttaan silmissäni viimeaikoina ja uskon että niitä tulemme harrastamaan paljon tulevaisuudessa. Urheilu voi olla reissun päällä hyvää vastapainoa museoille ja juosten löytää mielenkiintoisia paikkoja reissukohteesta. Voisin hyvin kuvitella aloittavani aamuni esimerkiksi New Yorkissa juosten! Pitäisi vaan päästä ensin sinne New Yorkiin…

Tulen kirjoittamaan edistymisestäni tänne blogiin ja purkamaan ajatuksiani aiheesta. Mietin myös aloittelevani urheilu reissuilla postaussarjaa, seuraavat kuukaudet saattavat olla aika reissupainotteisia joten aineistoa postauksiin tulee olemaan riittämiin. New Yorkiin en sentään ole valitettavasti lähdössä, Euroopassa pysytään tällä kertaa.

Onko teillä ajatuksia terveellisistä elämäntavoista arjessa tai reissun päällä?

Previous Post Next Post

You Might Also Like

13 Comments

  • Reply Anu Haapala keskiviikko, toukokuu 6, 2015 at 17:52

    Hei, täällä toinen juoksukoululainen! 😀 Aloitin juuri viime viikolla juoksuharjoittelun myöskin netistä löydetyillä ohjeilla.

    Mulle tuo harjoittelumuoto ainakin sopii tosi hyvin. Oon kyllä lenkkeillyt paljon aiemminkin, mutta tosi epätavoitteellisesti, enkä ole saanut itseäni lenkille kovinkaan säännöllisesti. Nyt huomaa jo ihan muutaman lenkin jälkeen jotain kehitystä, tosin ehkä se enimmäkseen johtuu siitä, että on ylipäänsä vaan saanut itsensä pitkästä aikaa liikkeelle. Mäkin olin huhtikuussa pitkään flunssassa ja kuumeessa, ja sitä ennen Suomen lenkkisäät ei vielä olleet kaikkein houkuttelevimmasta päästä. 😀

    Tsemppiä terveellisemmän elämän aloitukseen! Se on kyllä jännä – ja tietty myös tosi kiva – juttu, miten pienilläkin muutoksilla olo voi parantua niin huimasti. 🙂

    P.S. Itsetehty guacamole, nam!

    • Reply lena keskiviikko, toukokuu 6, 2015 at 18:48

      Jeee Anu, mahtavaa että löytyy kohtalontoveri. 🙂 Sun teksti olis voinut olla kuin mun suusta. Oon tosi epäsäännöllinen lenkkeilijä, mutta lenkkeilijä kuitenkin. Tuo juoksukoulu on hyvä motivaattori ja onhan se kiva että edistymisen voi huomata piankin. Se pätee niin ruokavalioon kuin urheiluunkin. Mulla kans kuume oli esteenä ja nyt on UK:ssa joku hurrikaania vastaava myrsky että oksat pois joten oottelen että ilmat paranee! 🙂 Tsemppiä sullekin lenkkeilyyn, kyllä tää vielä palkitaan!

  • Reply Merja keskiviikko, toukokuu 6, 2015 at 13:37

    Matkoilla liikkuminen (paitsi kävely) jää ja herkkuja & viiniä tulee myös nautittua enemmän kuin arjessa. Paitsi vaellusmatkat ovat asia erikseen. Normaalisti liikun aika paljon ja pyrin terveelliseen ruokavalioon, mutta ohjenuorana pidän ”kohtuus kaikessa”. Jos käyn puolentoista tunnin juoksulenkillä, voin sen jälkeen ottaa hyvällä omallatunnolla rivin suklaata.

    • Reply lena keskiviikko, toukokuu 6, 2015 at 14:26

      Kiteytit ajatukseni tosi hyvin Merja! 🙂 Mulla on tuo liikkuminen reissuilla aika paljon kävelyä, mutta josko tästä sitten suunta muuttuisi enemmän aktiivilomien puolelle. Kohtuus kaikessa on sanonta, mistä pidän. Kun liikkuu hyvin, voi syödäkin vähän enemmän. Olen liian mukavuudenhaluinen kieltääkseni itseltäni herkkuja, teki ihan pahaa katsoa fitnesspäiväkirjoja (se uusi Tv-sarja) kun sitä syömistä niin kovasti kontrolloitiin. Elämästä pitää myös nauttia 🙂

  • Reply Jerry / Pako Arjesta tiistai, toukokuu 5, 2015 at 21:42

    Onnittelut uusien elämäntapojen ja tavoitteiden aloittamisesta :)! Itselläkin on vähän samanlaista ilmassa. Erityisesti tuo arkiruokailu pitäisi saada kondikseen, koska meillä on Tiian kanssa todella huonolla mallilla tuo kotiruokailu. Toinen syö lihaa ja toinen syö kasvisruokaa, joten kumpikaan ei jaksa tehdä ruokaa vain itselleen x). Se on ensimmäisenä kehityslistalla ja jotenkin tuntuu, että uusissa ympyröissä se voi onnistuakin. Vaadin tavallaan itseltäni enemmän täällä Helsingissä :P.

    • Reply lena keskiviikko, toukokuu 6, 2015 at 14:24

      Kiitti Jerry! Lähde ehdottomasti mukaan tähän hommaan, tosi hauska projekti ja on jo lyhyen ajan sisällä tuottanut kivoja tuloksia. Mulla on Matteon kanssa tosi hyvällä mallilla tuo kotiruokailu, tosin aika usein mennään pubiin syömään esim perjantai-iltana ja se onkin sitten goodbye tervelliselle ruoalle. Mutta toisaalta, pitää sitä joskus syödä epäterveellisesti, kunhan niin ei tee koko aikaa. Meillä onneksi menee jotenkuten ruokavaliot yksiin. Ja Helsingissä on vaikka minkälaista urheilujuttuja ja terveellisiä ravintoloita, valinnanvaraa löytyy 🙂

      • Reply Jerry / Pako Arjesta torstai, toukokuu 7, 2015 at 08:11

        Pikkuhiljaa ;).

        Jos kotiruokailu olisi kunnossa, kaikki olisi paljon paremmin, sillä kyseinen asia vaikuttaa koko elämään todella vahvasti. Hyvä, että teillä tuo on siis kohdallaan! Onneksi Helsingissä tosiaan on vaikka mitä tarjontaa, joten ulkonakin voi syödä terveellisesti, kuten vaikkapa eilinen sushilounaani :).

  • Reply Arja / Haavematkoja tiistai, toukokuu 5, 2015 at 20:34

    Minulla ei tule reissussa erikseen lenkkeiltyä tai urheiltua yleensä, mutta kun suosin pyörämatkailua ja patikointia yms. missä tulee liikuttua ihan siinä matkailun lomassa, niin reissuista tulee sitä kautta usein astetta terveellisempiä kuin arkinen toimistoelämäni. Toisaalta arkisin tulee sitten harrastettua liikuntaa ihan liikkumisen takia. Ruoankin suhteen olen etenkin matkoilla aika huiskentelevainen, tykkään kasviksista ja tuoreesta ruoasta, mutta herkutkin maistuvat. Oma filosofiani onkin se, että kun liikkuu tarpeeksi, niin sitten voi myös herkutella ihan hyvällä omallatunnolla 🙂 Parasta on tietenkin reissata paikkoihin, jossa on automaattisesti tarjolla terveellistä kasvispainotteista ruokaa – aika monet Aasian maat ovat ainakin tällaisia ruokaunelmakohteitani.

    • Reply lena keskiviikko, toukokuu 6, 2015 at 14:21

      Hyvä filosofia, Arja 🙂 Olen samalla linjalla, jos liikkuu niin voi myös herkutella. Olen liian suuri ruoan ystävä että pystyisin rajoittamaan syömistä liikaa. Sinulla on kyllä hyvä tuo pyöräily ja patikointi, niitä harrastaessa reissuilla tulee ns. huomaamatta liikuttuja ja samalla harjoitettua terveellistä elämää. Aasian maat ovat muuten ruokaunelmiani ehdottomasti, niissä voisi viettää kuukausia vain syöden. 🙂

  • Reply Jenni / Globe Called Home tiistai, toukokuu 5, 2015 at 18:46

    Lenkkeily matkoilla on jotain, mitä todellakin suosittelen. Viime keväänä kun treenasin puolimartonia varten sitä tuli harrastettua – mm. siellä NYCissä! Iiro jäi nukkumaan hotellille kun minä pyyhälsin aamulenkille pitkin keskuspuistoa. 🙂 Mä vaan tarvitsen moiseen aina jonkun tarkan päiväohjelman, että ”perjantaina sitten juokset 5km!!”, muuten en saa itseäni liikkeelle. Nyt on ollut vain viikko-ohjelma käytössä, ja siitä on tullut varmaan sen takia lipsuttua harmillisen usein, ja kaiken lisäksi nyt on pieni flunssa päällä niin ei teekään mieli urheilla.

    • Reply lena tiistai, toukokuu 5, 2015 at 18:51

      Hei nyt kun sanoit tuon niin muistelen että luin sun lenkkipostauksia aiemmin. 🙂 Mä tarttisin ehdottomasti jonkun tsemppaajan tai sitten ohjelman jota noudattaa. Ei mulla muuten siitä tule mitään, jos päätän että ”ehkä ensi viikolla juoksen pari lenkkiä”. Täytyy vielä googlata parempia juoksukouluja ja aloittaa niistä.

      Mulla on kans tuo kauhea flunssa taustalla, ei tosiaan kiinnostanut urheilu silloin. Ärsytti vaan kun ei päässyt liikkeelle 🙁

  • Reply Ida - idaloveslife tiistai, toukokuu 5, 2015 at 17:52

    Täälläkin on lenkkeilyä ja hölkkää yritetty starttailla uusin ottein, ei niska limassa puuskuttamalla ja heti superrääkillä. Meillä on Jopin kanssa yli 30cm pituuseroa ja sen huomaa kyllä meidän lenkkirytmistäkin; minä hölkkään keskinopeasti, Jopi kävelee reippaasti. Nyt iltaisin on kuitenkin ollut ihana mennä kukkuloiden laella kun ilma on jo lämmintä, mutta raikasta! Mutta niinkuin totesit; hiljaa hyvä tulee 🙂 Tulevia lenkkipostauksiasi siis odotellen!

    Ps. Mitä tuohon vaellukseen tulee, se on PARASTA!

    • Reply lena tiistai, toukokuu 5, 2015 at 18:50

      Joo ei mitään rääkkiä minulle eikä niska limassa. Sellaista rentoa lenkkeilyä mielummin 🙂 Meillä Matteon kanssa on tuota pituuseroa, mutta myös se että Matteo jaksaa juosta enemmän kuin minä. Tiedä mistä johtuu, itse väsähdän kohtuu helposti ja tykkään kävelllä välillä, Matteo taas ei. Teillä on kyllä upeat puitteet vaeltaa siellä, vähän katellinen jopa olen! 🙂 Postauksia tulossa!

    Leave a Reply