Ruokakauppahaaste, missä käyn kaupassa?

Salamatkustaja-blogin Satu kirjoitti taannoin ruokakauppakokemuksistaan Islannissa ja haastoi meidät muut ulkosuomalaiset mukaan haasteeseen. Haaste oli mielessäni jo Taipeissa ja kävinkin kuvat ottamassa tätä juttua varten, mutta toteutus siirtyi valitettavasti hieman myöhemmäksi. Viikko sitten olin vielä noissa maisemissa, joten menkööt tämä omasta ruokakauppakokemuksestani. Toimittihan tuo pieni katu ruokakauppani virkaa loppukesästä saakka.

Kuten kuvista huomaatte, kysymys ei ole siitä kaikkean perinteisimmästä kaupasta. Taipein katukuvaa hallitsevat Family Mart / 7/11 – ketjut, joiden pienet myymälät toimivat parhaiten snacksien ostoon. Mitään sen kummempaa niistä ei saa, ainakaan mitä ruokapuoleen tulee. Suurempia ketjuja on myös olemassa, kuten ranskalainen Carrefour ja hongkongilainen Wellcome, mutta niissäkin tuli kieltämättä melko harvoin vierailtua. Ymmärtänette miksi, kun näitä kuvia katsotte. Kadulla on tunnelmaa, pienyrittäjää on aina fiksumpi tukea ja tuotteet saa aina tuoreena mukaan.

IMG_1141

Voit ostaa kalasi skootteristasi käsin. Tämä pätee myös muihin kauppoihin, skootterista ei tarvitse usein poistua ostoksia tehdessä. Joskus ruuhka saattaa kuitenkin yllättää ja joudut parkkeeraamaan kulkuvälineesi muutaman metrin päähän – näin pääset tutkimaan ostettavia tuotteita lähietäisyydeltä ja jutustelemaan kauppiaan kanssa.

IMG_1129

Kaupat ovat usein perheyrityksiä ja niiden tiloissa häärii koko perhe vauvasta vaariin.

IMG_1147

Tuoretta lihaa. En itse koskaan tehnyt tässä kojussa ostoksia, mutta kävelin usein ohi kun eläintä laitettiin lihaksi kadun varrella. En ole se kaikista herkin näissä jutuissa, mutta silti käänsin katseeni muualle.

IMG_1166

Pientä purtavaa hyvinkin edullisesti, 10 NTD on noin 25centtiä. Usein näihin leipomuksiin on lisätty sokeria, mikä tekee makukokemuksesta hieman erikoisen. Makea nakkisämpylä, mitäs tykkäät?

IMG_1170

IMG_1140

Ei sen kaupan erikoinen tarvitse olla, että sieltä saa hyvää ruokaa mukaansa. Tämän kojun kauppiaat olivat myös erityisen ystävällisiä meille ulkomaalaisille ja helloa kuului hymyjen kera kun ohi tuona päivänä kävelimme. Vaikka Taipeissa ollaankin yleisesti ottaen hyvin ystävällisiä, jotkut saattavat olla hieman ihmeissään ulkomaalaisen nähdessään. Varsinkin hieman syrjemmillä seuduilla, missä itse asuin.

IMG_1128

Viimeisenä mutten vähäisempänä kuva hedelmäkojuista. Hedelmäkojuja oli paljon, jopa niin paljon että valinnan vaikeushan siinä iski. Noin eurolla sait mukaasi pussin omenoita (wax apple, hieman meidän omenoistamme poikkeavia), joten niitä tuli ostettua melko usein.

Parin Suomessa vietetyn päivän jälkeen noita katumarkkinoita on kieltämättä ikävä. Suuret automarketit ja lähikaupat eivät tunnelmaltaan pääse lähellekään Taipein ostosmahdollisuuksia ja talvinen Suomi asettaa haasteensa myös esimerkiksi vihanneksille. Onneksi Kuopiossa on tarpeen tullen kuitenkin Kauppahalli, josta saa ostettua kalaa ja lihaa hyvinkin tuoreena, tunnelmallisesta ympäristöstä!

Previous Post Next Post

You Might Also Like

11 Comments

  • Reply Jerry / Pako Arjesta keskiviikko, helmikuu 18, 2015 at 09:06

    Tykkään aina käydä ulkomailla ruokakaupoissa ja mielellään myös niissä suuremmissa, koska sieltä löytää kaikkea ihmeellistä :). Mutta kerrohan tyhmälle, joka ei oikein tiedä tähän vastausta: onko noissa katukojuissa millainen hygieniataso? Olen aina ajatellut mielessäni, etten koskaan ostaisi ruokaa aasialaisista katukojuista, joita monista maista löytyy, koska luulisin, ettei se hygienia voi olla oikein kohdallaan. Toisaalta siellähän myydään ihan tuoretta ruokaa, joten se on taas positiivinen juttu. Mitä mieltä itse olet?

    • Reply lena keskiviikko, helmikuu 18, 2015 at 09:20

      Heitit ilmoille hyvän kysymyksen, Jerry! 🙂 Tätä pitäisi ja voisi pohtia enemmänkin, mutta kerron näin nopeasti pureskeltuna pari mietettä.

      Taiwanissa valvotaan ruokaturvallisuutta aika hyvink ja enemmän kuin esimerkiksi manner-Kiinassa. Eli ruokaturvallisuuden voisi sanoa olevan ihan kohtuullisella tolalla, vaikkakin muutama skandaali puolen vuoden aikana puhkesikin (jäteöljystä tuli vahingossa ruokaöljyä, hups). Itse en koskaan saanut ruokamyrkytystä eikä Matteokaan, vaikka söimme kojuista hankittua ruokaa päivittäin. Tiedän kuitenkin ruokamyrkytyksen saaneita henkilöitä.

      Itse ajattelen niin, että kaduilla myytävissä kasviksissa ei ole mitään lisäaineita, ja kyllähän se teurastettava lehmäkin tuoreena paikalle tuodaan ja laitetaan heti myyntiin. Tietysti myyntipaikka on kadulla, jossa voi liikkua tuhansia skoottereita ja autoja hetkessä, mikä ei tietysti kovin hyvä juttu välttämättä ole. Mtta noin yleisesti ottaen uskallan syödä katukojuista, toki ottaen sen sairastumisen riskin. Kaveri asui manner-Kiinassa maaseudulla ja sanoi että esimerkiksi kadulle tippunut varras myytiin sellaisenaan kojusta, tuollaista ei Taiwanissa pääsisi tapahtumaan. Japanissa katuruoan kanssa en huomannut ongelmia, millainen kuva sinulla on?

      • Reply Jerry / Pako Arjesta keskiviikko, helmikuu 18, 2015 at 10:34

        Hyvä vastaus, jota kaipasinkin, kiitos :). Riskinsä kaikessa. Eli huippuravintolastakin voi saada vaikka mitä eteensä. Kuulostaa hyvältä, että Taiwanissa noissa asioissa ollaan tarkempia kuin vaikkapa manner-Kiinassa. Enpä ole tainnut syödä Japanissa katuruokaa ihan suoraan kojusta (vaikka paikallisten ravintoloissa kylläkin), joten en oikein osaa vastata tuohon. Uskoisin kuitenkin, että siellä kehtaisinkin syödä monessakin paikassa, koska luottaisin siihen hygienian korkeaan tasoon. Toisaalta miettisin myös mitä söisin. En ehkä nappaisi lohisalaattia kojusta, mutta vaikkapa jonkin uppopaistetun vartaan voisin ottaakin :). Eli uskaltaisin syödä, mutta miettisin kuitenkin tarkkaan, mitä söisin ja mistä.

  • Reply Laura / Tuntemattomaan ja takaisin tiistai, helmikuu 17, 2015 at 23:28

    Heippa, heitin sulle #ReilutBlogit-haasteen blogissani. Olisipa mielenkiintoista etenkin kuulla eettisestä matkailusta Taiwanissa, jos sieltä esimerkkejä löytyy 🙂

    • Reply lena / london and beyond keskiviikko, helmikuu 18, 2015 at 06:06

      Iso kiitos Laura! 🙂 Mä teen tämä ehdottomasti ehkä jo tämän päivän aikana, viimeistään huomenna. Tää on sellainen juttu, mitä pitää miettiä hieman enemmän kuin normaalia postausta joten ehkä huomiselle olisi realistisempi vaihtoehto.

  • Reply Emmi L. tiistai, helmikuu 17, 2015 at 16:31

    Tää haaste on ihan superkiva! Rakastan ulkomailla ruokakauppoja 🙂

    Emmi L.
    http://happyfeetingblogi.blogspot.com

    • Reply lena / london and beyond keskiviikko, helmikuu 18, 2015 at 06:05

      Sanopa älä muuta Emmi! 🙂 Mä oon aina kauppojen lumoissa. Ranska ja Italia ovat ehdottomia suosikkejani mitä ruokakauppoihin tulee 😉

  • Reply Héléna tiistai, helmikuu 17, 2015 at 13:11

    Oh! Onpa hauskaa ja värikästä. Kuvista voi melkeinpä kuulla kadun hälinän. Meillä Etelä-Ranskassakin voi ostokset toki käydä hoitamassa markkinoilla, mutta useimmiten maidon puuttuessa tulee suunnattua tuohon viereiseen lähikauppaan. Siitä voi lukea täältä: http://chezhelena.com/2015/02/05/ruokakauppahaaste-tallainen-on-lahikauppamme-antibesissa/

    • Reply lena / london and beyond tiistai, helmikuu 17, 2015 at 13:28

      Juuri kävin katsomassa postauksesi ja voi noita ranskalaisia supermarketeja. Rakastan juustoja ja viiniä joten olisin siellä varmasti aika onnellinen. 😉 Ei noissa Taipeinkaan markkinoissa mitään vikaa ole, päinvastoin, ne ovat ihan uskomaton kokemus mutta viiniä ja juustoa alkoi tulla ikävä…

  • Reply Meri / Syö Matkusta Rakasta tiistai, helmikuu 17, 2015 at 08:11

    Ihanan näköistä, ihan parhautta aina reissatessa tuollaiset kojut ja torit joista saa ruokaa, vaikkei mitään olisi ostamassakaan. 🙂 Ja siis voin kertoo et oon muutaman kerran pettyny pahasti kun oon pienen suolaisen himossa napannut 7/11:stä tai jostain just jonku nakkijutun ja sit siinä onki ollu sokeria, siis mitä ihmettä! 😀

    • Reply lena tiistai, helmikuu 17, 2015 at 08:35

      Nuo on kyllä ihania nuo katumyymälät ja standit 🙂 Ehdottomasti parhaita juttuja reissuilla, ja mieltä toki lämmitti asua tuollaisella kadulla.

      7/11 käy vaan silloin kun ei ole muuta auki ja silloinkin hädän edessä. 😀 Kyllä niitä pahimpaan nälkään syö mutta joo… ei ehkä kuitenkaan muulloin. Voileivissä on makeaa majoneesia, noista nakkijuttujen sokereista puhumattakaan. Miksi, oi miksi?!!

    Leave a Reply

    This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.